Älyvuoto

Tukipalstat => Lukion fysiikan kurssit => FY5: Pyöriminen ja gravitaatio => Aiheen aloitti: Rainbowdash - 20.03.18 - klo:17:26

Otsikko: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 20.03.18 - klo:17:26
Hei,


kyselen jälleen apuja. Jäykän kappaleen tasapainoa ihmetellään. Saan tehtävät alkuun, mutta sitten töppää. Katselin opetustv:stä ja keksin monta asiaa, mutta jokin juttu näissä tehtävissä on, miksi en pääse eteenpäin.


129: Opiskelija harjoittaa lihaskuntoaan oheisen kuvan mukaisesti. Kuinka suuri on voima F, jolla lihas vaikuttaa käsivarren luuhun?


130: Parturin mainoskyltti on ripustettu kuvan mukaisesti hiilikuitutangon ja vaijerin avulla. Laske vaijerin jännitysvoiman ja seinän tukivoiman suuruus, kun tanko on erittäin kevyt ja jäykkä. Kyltin massa on 3,7 kg.


Kuvia en tähän saa, joten jos joku laskee/on laskenut uusimmasta Physica 5:sta näitä, niin olisin tosi kiitollinen opastuksesta oikeaan suuntaan :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Matemaatikko - 20.03.18 - klo:18:14
Mulla on vuoden 2007 painos ja siinä ei ole tota ensimmäistä tehtävää. Toinen kuitenki löytyy.


Kirjotat vaan tangolle Newtonin toisen lain mukaiset yhtälöt x- ja y-suunnissa. Yhtälöt on N - T_x = 0 ja T_y - G = 0, missä N on seinän tukivoima ja nuo T:t on vaijerin jännistysvoiman komponentit. Tosta saa kysytyt suureet suoraan ratkaistua.
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 20.03.18 - klo:18:27
129: https://uppaa.fi/image/ChB
131: https://uppaa.fi/image/Cuz

Edit. Olitkin kysynyt t.130 etkä 131, hupss... noh 130 menee samalla tavalla kuin 131, paitsi, että voimat saa suoraan dynamiikan perusyhtälöstä x- ja y-suunnan komponenteista ilman momenttia :). Selvennykseksi vielä, että se tukivoima on suoraan seinää vastaan kohtisuorassa, kuten matemaatikko ylä kuvasikin, koska tankoa ei ole saranoitu seinään (toisin kuin t.131)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 20.03.18 - klo:18:29
Kuvia en tähän saa
Tulevaisuutta ajatellen saat liitettyä kuvat seuraavilla askelilla:

1) Ottamalla kuvat
2) Lataamalla ilmaiselle palvelulle (esim uppaa.net)
3) Liittämällä linkki viestiin.
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 21.03.18 - klo:17:06
Kiitos hyvistä vastauksista! :)


Näyttää siltä, että olen tosi pahasti pihalla, sillä laskut eivät etene tästä eteenpäin edelleenkään, nyt jumittaa ja pahasti. Mistä kannattaisi etsiä apuja, koska en vaan ymmärrä?


Opiskelen siis itse, mutta näyttää siltä, että olisi tosi hyvä kun olisi jatkuvasti joku jolta kysyä  :police:
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 21.03.18 - klo:18:09
Kiitos hyvistä vastauksista! :)


Näyttää siltä, että olen tosi pahasti pihalla, sillä laskut eivät etene tästä eteenpäin edelleenkään, nyt jumittaa ja pahasti. Mistä kannattaisi etsiä apuja, koska en vaan ymmärrä?


Opiskelen siis itse, mutta näyttää siltä, että olisi tosi hyvä kun olisi jatkuvasti joku jolta kysyä  :police:
Mikä tehtävä ei siis aukea? Molemmat? Jos molemmat eivät aukea, mikä tuossa t.129 ratkaisussa ihmetyttää? Entä t.130? Mielellään täällä autetaan, ei hätää :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 21.03.18 - klo:18:43
No,


saan siis kuvat auki, eli niiden suhteen ei ole ongelmaa. :D


Ongelma näiden laskujen kanssa on se, että  en hahmota kaikkia komponenttejä, jolloin en saa muodostettuja yhtälöitä, ja arvojen laskeminen ei onnistu. Olen ihan käsittämättömän pihalla.


Otetaan esimerkiksi vaikka tehtävä 130. Piirsin vihkoon kuvan, ja hahmotan tukivoiman N kohdistuvan kohtisuoraan suorakulmaisen kolmion yläkulmaan. Miten N:n komponentit jakaantuvat x:ksi ja Y:ksi?
Jakaantuuko T komponentteihin, ja jos kyllä niin miten? Kirjan esimerkeissä ei ollut tuota T:n kohtisuoraa komponenttia, eli esimerkiksi juuri T:n komponenttien jako ei vaan mene perille.




Ongelmana on myös kaavojen pyöritys. Kirjoitin ensin Nx+ Tx= 0, G+ Ty=0. 
Sitten näistä N-Ty= 0, Ty-G=0. Näistä edelleen Ty=G, josta ratkaisin Ty= 9,81x3,7= 36,297 N
N-Tx, josta tulee N= Tx, ja mitäs sitten?


Ei raksuta yhtään, vaikka muuten momenttilaskut sujui aikaisemmin. Opetustv:ssä on yksi esimerkki, jota yritin soveltaa, mutta ei siitäkään mitään tullut. Lähipiirissä ei ole fysiikan tuntijoita, ja yritän kovasti opetella siis kotona näitä lukiokirjoista.
 :-\




Kiitos jos jaksat ja viitsit auttaa.  :) :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 21.03.18 - klo:20:42
Piirtäisitkö vielä kerran voimakuvion, ota siitä kuva, lataa uppaa.net, linkkaa tänne ja mainitse viestiin mitkä kohdat on epäselviä, niin yritetään selkeyttää asiaa  :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 21.03.18 - klo:21:51

Joo!


Toivottavasti linkki toimii, sieltä pitäisi löytyä 130 tehtävän yritys:
https://uppaa.fi/image/Chh






Tein myös tehtävään 137 yritelmän, jota en saanut loppuun:
https://uppaa.fi/image/Ch1


Kiitos ihan tosipaljon, jos vaan viitsit kertoa mikä mättää.  :) :D
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 21.03.18 - klo:23:01
Okei noh alotetaanpas tuosta 130


Eli heti ensimmäisenä voimakuviossa mättää se, että tukivoimaa ei kohdistu jännitettyyn lankaan. Tukivoima kohdistuu tässä tilanteessa kohtisuoraan kiinteään kappaleeseen, eli tankoon. Tällä ei oikeastaan ole mitään merkitystä laskun kannalta, mutta voimakuviossa se on väärin merkitä se tuohon.


Olet määritellyt akselit ihan oikein. Eli pohjoiseen ja itään. Tällöin pohjoiseen ja itään suuntaavat voimat ovat akseleiden suuntaan. Siis voimat, jotka osoittavat suoraan ylös/alas/oikealla/vasemalle ei tarvitse jakaa komponenteikse koska ne ovat jo määrättyjen akseleiden suuntaiset. Voimat, joiden vektoreiden suunnat osoittavat muihin suuntiin kuin yllä mainitut pitää jakaa komponenteiksi siten, että komponentit ovat määrätyn akselin suuntaiset. Tässä tapauksessa vain tuo tukivoima tulee jakaa komponenteiksi. Voit laskea tuon oikean kantakulman 180-90-42 = 48. Tämä kulma on tukivoiman ja sen x-komponentin T(x) välinen kulma.


Systeemi on levossa eli kiihtyvyys sekä x, että y suunnassa ovat 0. Newtonin mukainen dynamiikan liikeyhtälö on
x-suunnassa: N-Tx=0
y-suunnassa: Ty-G = 0


Langat voidaan aina olettaa kevyiksi (massattomiksi), jos ei erikseen mainita. Tässä tehtävässä tuo tukitanko on myös kevyt (massaton) Painovoima G vaikuttaa kyltin kohdalta alas. Siten,
y-suunnassa: Ty = G = mg


Tukivoiman x-komponentin (Tx) saat laskettua trigonometrisellä funktiolla (tangentilla), koska tiedetään, että Tx ja T välinen kulma on 48 astetta.
x-suunassa: N = Tx (ylläolevasta dynamiikan liikeyhtälöstä)


Lopulta tukivoima saadaan ratkottua pythagoran lauseella
T= sqrt(Tx^2 + Ty^2)


Tässä tehtävässä ei siis tarvitse tukitangon pituutta mihinkään. Se on kiinteästi kiinni seinässä, eikä saranoitu seinään, kuten 131, joten systeemissä ei vaikuta momenttia. Siten ei tarvitse myöskään lähteä momentteja pyörittelee :)

Jos jokin jäi vielä epäselväksi kysy ihmeessä pyrin vastaamaan parhaimpani mukaan :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 22.03.18 - klo:18:14
Mahtavaa, tää ehkä tästä vielä selviää! Kiitos jo tästä ihan tuhannesti!


Kysyisin silti lisää.


Miten siis ne tukivoimat menee oikein? Olin siis piirtänyt T-tukivoimat väärin, vai N-voimat?

En tajua yhtään, miten tämä lasketaan :Tukivoiman x-komponentin (Tx) saat laskettua trigonometrisellä funktiolla (tangentilla), koska tiedetään, että Tx ja T välinen kulma on 48 astetta.
"Tukivoiman x-komponentin (Tx) saat laskettua trigonometrisellä funktiolla (tangentilla), koska tiedetään, että Tx ja T välinen kulma on 28 astetta"

Tajuan, miksi kulma on tuon 48 astetta. En vaan tajua, miten tuo tangenttilasku tehdään.  Siis mun pitäisi kyllä hanskata trigonometriset funtkiot, mutta en näköjään osaakaan..
Saan siitä tulokseksi päälle 2, ja sitten T:n voimaksi saan aina ja ikuisesti päälle 36 N oikean 49 N sijaan.


Mut ehkä mä voin vielä ymmärtää tän asian!


Jaksatko jeesiä ja selittää vielä? :) :wink:


Ja miksi tilanne on erilainen, kun tanko on saranoitu? Johtuuko se kiinteästä kiinnityksestä seinään, jolloin pyörimisen mahdollisuus on erilainen tms?



Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 22.03.18 - klo:19:06
Tottakai, kerta kun aloitettiin niin pyritään viemään tämä maaliin asti.


Eli tuo kulma T(x) ja T välillä on 48, koska lanka, tanko ja seinä muodostavat suorakulmaisen kolmion. Huippukulma tiedetään, 42 astetta + suorakulma, 90 astetta. Näiden avulla saadaan laskettua puuttuva pohjakulma. Kolmiossa on 180 astetta eli:
180 - 42 - 90 = 48


Noh sitten miksi tämä on T(x) ja T välinen kulma? Tukivoima lähtee vasempaan yläviistoon tangon päädystä. Voima jaetaan komponenteiksi aina sen kannasta ja komponenttijako päätyy alkuperäisen voiman kärkeen. Tällä tavalla kun jaat voimat, saat lähes poikkeuksetta aina halutut kolmiot. Voimat voidaan toki jakaa komponenteiksi myös siten, että kumpikin komponenteista lähtee alkuperäisen voiman kannasta, kuten sinä olet nyt tehnyt, mutta tällöin geometrinen ymmärtäminen on hankalampaa, koska varsinaista kolmiota ei muodostu. Eli kannattaa tässä tapauksessa siirtää tuo T(y) alkamaan T(x) kärjestä. Tällöin T(y) päättyy alkuperäisen tukivoiman T kärkeen (huom. merkkaa tämäkin voimavektori kuvioon!).


Tämän jälkeen sinun pitäisi melko selvästi huomata, että T(x) ja T välinen kulma on tuon 48 astetta, koska tukivoima (T) on langan suuntainen ja T(x) on tangon suuntainen. Tämän jälkeen pitäisi trig.funk. (tangentilla) avulla laskea T(x), kun tunnetaan T(y) [T(y) = G = m(kyltti)*g <--- dynamiikan liikeyhtälöstä ks. edellinen viesti]. Tangentti valitaan siksi, koska tunnetaan vastainen sivu ja halutaan ratkaista viereinen sivu.


Tämän jälkeen saatkin laskettua puuttuvat voimat dynamiikan liikeyhtälöllä ja pythagoran lauseella edellisen viestini mukaan.


Ja tosiaan vielä loppuun siinä on ero onko saranoitu vai ei. Saranoidussa systeemissä on aina mahdollisuus kiertämiseen akselin (saranan) suhteen. Jos se on jämäkästi kiinittetty, niin silloin se ei tietenkään voi pyöriä minkään akselin ympäri.


Toivottavasti tämä taas selkeytti jonkin verran. Kysy vielä, jos jokin jäi vielä vaivaamaan  ;D :D
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 22.03.18 - klo:19:33
Ei tästä kyllä tule mitään  ;D ;D ;D


En nyt saa kiinni tuosta kolmiosta ollenkaan.Siis toinen kolmio pitäisi piirtää? Piirsin uuden kuvan, jossa TX menee alkuperäisen kolmion kannan kanssa samaa matkaa itään kohti suoraa kulmaa. Ty nousee pystysuoraan vinoon lähtevän (ja alkuperäiseen kolmioon hypotenuusan muodostavan) Tn kärjestä.


Minusta jo tässä kuvassa huomaa, että alkuperäisen kolmion kulma on 48 astetta, juuri Tx:n ja T:n välille muodostuva kulma. En vaan saa siihen tulevia arvoja, koska vastakkainen sivu kolmiosta (eli alkuperäisen kolmion vasen sivu) on tuntematon (vai onko se nyt siis sama asia kuin Ty?), ja kolmion kanta ei ole sama kuin Tx? Laitan tähän vielä kuvan tästä uudesta yrityksestä, se ehkä puhuu myös puolestaan  ;D


https://uppaa.fi/image/Chw


Kiitos kärsivällisyydestä! :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 22.03.18 - klo:19:48
Tuo voimakuvio on kyllä edelleen väärin  ;D


Paino G ei vaikuta tukilangan keskipisteestä. Tukilanka ja tanko ovat kevyitä (=massattomia) eli maa ei kohdista niihin voimaa (=ei painoa). Painovoima lähtee kyltistä suoraan alas. Tukivoima N ei kohdistu lankaan, vaan siihen kappaleeseen joka on kiinnitetty seinään. Tukivoima on siis kohtisuorassa seinää vastaan tangon liittymiskohdasta.


Piirrä tukivoiman vektori kuvaajaan. Tukivoiman vektori (T) lähtee langan pohjasta vasempaan yläviistoon. Tukivoiman kannasta lähtee T(x), kuten oletkin piirtänyt. T(x) KÄRJESTÄ lähtee T(y) tukivoiman KÄRKEEN. Tällöin huomaat, että tukivoima T, T(x) ja T(y) muodostavat kolmion. T(x) ja T välinen kulma on sama kuin alkuperäisen kolmion oikea kantakulma, koska T(x) on tangon suuntainen ja T on langan suuntainen.


Tämän jälkeen ratkaiset T(y) (=G)
Muodostuneesta kolmiosta kulmaa vastaava sivu on T(y), viereinen sivu on T(x) ja hypotenuusa on T.


Näiden korjauksien avulla tuo pitäisi aueta  ::) :D
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 22.03.18 - klo:20:12
Kiitos kiitos ja kiitos!


Sain oikean vastauksen, mutta halusin vielä varmistua voimakuvion piirtämisestä. Tämä oli nyt ensimmäinen lasku, jonka sain oikein, tosin ihan jumalattomalla mietinnällä. Ajattelin tuon trigonometrisen funktion hassusti, mutta selkeni se lopulta.


Yritän laskea nyt kappaleen loput tehtävät uudelleen, jos ne tällä näillä asioilla aukeaisivat. Kiitos kärsivällisyydestä ja ohjeista! Pieni onnistumisen kokemus tuntuu tosi hyvältä  :) :D :D 

Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 22.03.18 - klo:20:33
Hienoa kuulla, että tehtävä lopulta aukesi  :D :)


Voimakuvioissa ja trigonometrisissä funktiossa pitää tosiaan olla todella tarkka. Erityisesti voimakuvioissa, sillä kun sen saa oikein, dynamiikan tehtäviä on sitten tavallisesti helppo lähteä ratkomaan hyvän kuvaajan avulla.


Jostain on aina pakko aloittaa. Ei kannata harmitella tai hävetä ettei osaa ns. perusasioita. Kukaan ei ensimmäisellä vilkaisulla opi niitä. Pitkäjänteisyys ja yritteliäisyys palkitaan. Kannattaa nuo pohjat tosiaan aina tehdä niin hyvin kuin mahdollista se sitten palkitaan myöhemmässä vaiheessa. Mitä tukevampi pohja, sitä helpommin saa rakenettua siihen. Vaikka välillä perusasiat tuntuisivat jumalattoman hankalilta, kannattaa aina yrittää ja yrittää. Jossain vaiheessa ne aina aukeavat. Toisilla nopeammin kuin toisilla.


Suurena vinkkinä ehdottaisin kirjan esimerkkien läpikäymistä huolella ja ajatuksella. Ne auttavat suunattomasti! Physica-kirjasarjassa monissa tehtävissä on myös maininta että esim.3 tai esim.2, jolloin ne menevät lähes identtisesti kuin kappaleen annetut esimerkit. Näistä kannattaa aina aloittaa ennen kuin hyppää vaikeimpiin tehtäviin.

Loppuun vielä, vaikka meneekin hieman offtopiciksi; Ootko opiskellut fysiikkaa kuinka kauan? Ootko lukiossa vai lukiosta valmistunut? Haetko lääkikseen? Opiskeletko itse?
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 22.03.18 - klo:21:27
Se tehtävä kyllä onnistui, mutta nämä seuraavat ovatkin sitten toinen juttu. Jumissa ollaan taas  ;D 
Ehkä aloitan jälleen esimerkkien tutkailusta ja helpoista laskuista jälleen kerran. Esimerkkien avulla oonkin yrittänyt näitä pitkälti ratkoa, ja opetella asioita. Tää ysiluku tuntuu vaa ihan jumalattoman vaikealta. Välillä tajuaa jonkin jutun, mutta ainahan niitä uusia asioita on miljoona edessä  ;D  On vaan suunnattoman ärsyttävää  kun et vaan tajua sitä jotain olennaista juttua. Sitten tuherrat itkua jonkun väärän vektorin takia. ::) ;D



Uskon ja luotan siihen, että nämä vielä aukeaa, mutta nyt fysiikka on suuri mysteeri. Ekat kurssit neloseen asti oli mukavia, sitten alkoi hankaluudet. Sähköasioita toisaalta odotan, koska sähköfysiikka oli ainakin peruskoulussa tosi kivaa. Lukion fysiikka tietenkin on asia erikseen.


Kyllä mua snadisti hävettää täällä kysellä, kun musta tuntuu että asiat pitää selittää kun vähä-älyiselle, enkä tajua edes siitä selityksestä aina. Coolisti vaan koitan olla sillee, "just joo, ai tosiaan näin se onkin", oikeesti oon ihan pihalla ja ****. :D


Mun historia on se, että oon siis ylioppilas vuosimallia -07. Lukiossa tykkäsin matikasta (lyhyt), en kirjoittanut koska lytättiin peruskoulussa matikan suhteen niin maan rakoon, että lukioaika ei ehtinyt niitä haavoja parantaa. Luin vain pakolliset kurssit kemiaa ja fysiikkaa, ja olin aivan pihalla. Mun lapsuuden eka haaveammatti oli hammaslääkäri, siitäkin kiusattiin kouluaikana niin paljon, että en edes ajatellut lääkistä lukiossa. Nyt olen sitä haavetta toteuttamassa.
Opiskelen kotona Physica- sarjalla, sillä en tullut ilmoittautuneeksi iltalukioon, vaikka luulen, että se olis mun kohdalla hyvä juttu. Oon töissä samaan aikaan. Tarvisin opettajan, jolta voi kysyä sen 100000 kertaa "miksi", ja sitten neuvontaa ihan kädestä pitäen. Oli tosi siistiä kun mulla oli kemian tukihenkilö, joka tosin lähti ulkomaille nyt pariksi kuukaudeksi. Aina sai kysyä kun tuli probleemaa  :wink:


Oon realisti, tiedän että ekalla kertaa ei välttis tärppää, ainakaan jos pääsykokeessa on yhtään näitä vitoskurssin asioita (ainakaan jos en saa näitä kuntoon ennen kokeita [font=verdana, arial, ****, sans-serif] ;D [/font]). Ens vuonna sitten koko vuodeksi iltalukioon, riippuen miten tulevissa kokeissa nyt sitten käy.


Nautin kyllä opiskelusta suuresti, koska on mielettömän hienoa oppia uutta ja kehittää itseään. Muistutan myös itseäni aina siitä, että jos oon nykyiseen ammattiin pystynyt itseni kouluttamaan, niin tää lääkisprojekti ei vaan voi olla sen vaikeampi. (Oon muusikko) ;D ;D
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 23.03.18 - klo:00:33
Monet, jotka tuon lukevat voivat varmasti joissain määrin samaistua tuohon. Joskus kaikilla meistä on ollut hankalaa mitä yksinkertaisimpien asioiden kanssa. Ainakin itsellä on hyvinkin paljon tuon kaltaisia muistoja fyssan opiskelun ensi askelista.


Hienoa, kun löysit rohkeuden lähteä tälle pitkälle (ja kiviselle) matkalle unelman saavuttamiseksi. Ei varmasti ole helppo projekti, mutta mahdollinen tottakai!


Iltalukiosta puheenollen se olisi voinut olla ihan hyvä vaihtoehto, jos kokee, että tarvitsee maikkaa, jolta voi jatkuvasti (ainakin 3x viikossa) mitä yksinkertaisimpia tai monimutkaisimpia asioita. Iltalukiosta saatava hyöty on minimaalinen, jos osaaminen on hyvin korkealla tasolle. Siitä tulee sitten turhaa istuilua perusasioiden parissa. Sun tapauksessa kuitenkin ehdottomasti iltalukiossa käyminen ei olisi sen hassumpi vaihtoehto. Sieltä saa paljon apua ja ennen kaikkea vauhtia perusasioiden opiskeluun & ymmärtämiseen.


Ja noh mitä tulee pääsykokeen suhteen, vaikka sulla on vielä kehitettävää, kuten meillä kaikilla on, pääsykokeeseen on reilu 1,5kk. Tässä ajassa voi oppia ja sisäistää asioita maan ja taivaan väliltä. Kovalla työllä ja erinomaisella onnistumisella saatat onnistua tänäkin vuonna. Jos ei tänä vuona tärppää, niin kaikki tekemäs8 työ toki kantautuu seuraavaankin hakuun. Luovuttaa ei kannata!


Loppuun vielä, jos kysyt jotain ja saat vastauksen, jota et ymmärrä, kannattaa aina kysyä tarkennusta. Ei kannata coolisti vetää tuotä "aa niijoo meni tuollain" jos ei oikeasti ymmärtänyt. Täällä älyvuodossa on kuitenkin yleensä muutamaa trollia lukuunottamatta joku vääntämässä rautalankaa ymmärtämisen suhteen. Toki vastauksia ei ehkä aina tule, mutta yleensä saa kyllä apua  :) :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 23.03.18 - klo:18:55
Kiitos kannustuksesta ja kivasta viestistä, lämmitti mieltä kovasti:)


En luovuta kyllä, tähänastinen elämä on osoittanut miten kova työ kyllä lopulta palkitaan. Tiedostan kyllä sen, että tie on pitkä ja kivinen MUTTA mahdollinen. Koitan olla rohkeampi ja olla vertaamatta omaa osaamista muiden tietotaitoon, se lienee suurimpia kompastuskiviä.


Kysyisin vielä alkuperäiseen aiheeseen liittyen, miten momenttiehto kirjoitetaan? Momenttipiste siis valitaan, mutta miten yhtälö määritellään, ja mistä yhtälö sen jäljessä koostuu? Aloitin siis laskemaan kappaleen laskuja uudelleen, jotta sisäistäisin paremmin tämän asia. Momenttiyhtälön tekemistä en oikein ymmärrä, ja ilman sitä tehtävä jää vähän puolitiehen. Esimerkiksi käy mainiosti vaikka tehtävä 131, eli ystävämme seinään saranoitu tanko.



Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 23.03.18 - klo:20:32
Momenttitehtävissä voi valita momenttipisteen, jos ei ole ihan päivän selvää, että minkä akselin suhteen tapahtuu pyörimistä. Esim t.131 on selvää, että pyöriminen tapahtuu saranan suhteen. Voimat, joiden varsi (vektrossa se kantaosa) kulkee momenttipisteen läpi eivät aiheuta momenttia. Tämä on myös havaittavissa momentin laskukaavassa M=Fr, jossa r on voiman varren kohtisuora etäisyys momenttipisteestä. Jos tämä on 0, momentti on luonnollisesti nolla.


Kun momenttipiste on valittu, tulee valita positiivinen kiertosuunta. Kiertosuunnan voi myös vapaasti valita myötä- tai vastapäivään. Olennaisesti, voimat joiden aihettama momentti on valittuun positiiviseen kiertosuuntaan merkitään momenttiyhtälöön positiivisina ja ne voimat, jotka aiheuttavat momenttia positiviista suuntaa vastaan merkataan negatiivisina momenttiyhtälössä.


Jos kappale on paikallaan pyörimisen suhteen momenttiyhtälö on sigma(M) = 0, jossa sigma(M) on kaikkien momenttien summa.


Jos kappale pyörii johonkin suuntaan, kyseessä on pyörimisen liikeyhtälöstä sigma(M) = J*alfa. Tämä tulee physica5 kirjassa myöhemmin vastaan.


Olin tuossa aiemmin ratkaissut tuon t. 131. Voit siitä katsoa miten se menee. Tukivoiman aiheuttama momentti on valitun positiivisen suunnan suuntainen, joten se merkitään momenttiyhtälöön positiivisena. Toisaalta tangosta ja SUUTARI merkistä aiheutuva momentti on positiivista suuntaa vastaan, joten ne ovat yhtälössä negatiivisa. Tukivoima ei aiheuta momenttia, koska kulkee momenttipisteen läpi.


Physica5:ssa tuossa samaisessa kappaleessa oli paljon hyviä momenttiesimerkkejä, joten kannattaa katsoa ne ajatuksella läpi  :)
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: Rainbowdash - 23.03.18 - klo:21:21
Kiitos taas hyvästä ja selkeästä vastauksesta! Yritin tosiaan kirjasta saada itselleni jotain sääntöä, miten momenttiyhtälö tehdään, mutta en oikeen päässyt puusta pitkään. En myöskään löytänyt opetustv:stä tai muualta kirjasta selkeää kohtaa, jossa yhtälön tekeminen selitetään for dummies- tyyliin. Tarvin jotenkin perinpohjaisen selvityksen, että ymmärrän.


Aikaisemmin tekemäsi tehtävä aukesi nyt eri lailla, kun ymmärsin  selityksesi kautta tuon momenttiyhtälön käyttäytymisen. Vieläkään en osaa kirjoittaa momenttiyhtälöä suoraan. Teinkin uuden aloituksen parista tehtävästä, joissa en hahmota yhtään. Nuo kyltti ja lankkutehtävät sen sijaan alkavat jo sujua  ;D
Otsikko: Vs: Physica 5- t 129, 130
Kirjoitti: virtuaalikemmaa - 23.03.18 - klo:21:34
Hienoa, että tämä soppa selveni edes hieman!  :) :D Tästä on varmasti hyvä jatkaa eteenpäin.