Kirjoittaja Aihe: Kevyttä iltabiologiaa  (Luettu 32888 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #15 : 13.12.12 - klo:10:35 »
Virtsateiden rakenne:
-munuaiset (ren), virtsanjohtimet(ureter), virtsarakko(vesica urinaria) ja virtsaputki (uretra).

Munuaisen rakenne:
-kuorikerros (cortex) jossa nefronit, ydinkerros (medulla) sekä munuaisallas (pelvis renalis)

Nefronin rakenne:
-munuaisvaltimo (arteria renalis), hiussuonikeränen (glomerulus), keräsen kotelo, proximaalinen tubulus, henlenlinko, distaalinen kiemuratiehyt, kokoojaputki

Nefronin toiminta:
-arteria renaliksesta saapuu veri tuojasuonen kautta hiussuonikeräseen jossa siitä suodattuu alkuvirtsa keräsen koteloon. Keräsen kotelosta alkuvirtsa jatkaa matkaansa proximaalisen tubuluksen kautta henlenlinkoon ja siitä edelleen distaalisen kiemuratiehyen kautta kokooja putkeen ja sitä pitkin munuaisaltaaseen. Alku virtsaa erittyy vuorokaudessa n. 180 litraa mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin, siten että lopullinen virtsamäärä on n. 1-2 l. vuorokaudessa. Alkuvirtsasta imeytyy takaisin paitsi vettä myös elektrolyyttejä ja pienimolekyylisiä aineita (urea, pienet proteiinit).

Munuaisten tehtävät:
1. Aineenvaihdunnan lopputuotteiden poisto
2. Vesitasapainon säätely
3. Happo-emäs tasapainon säätely
4. Elektrolyyttitasapainon säätely
5. Punasolujen tuotannon säätely
6. Verenpaineen säätely
7. Kalsium ja fosfaattitasapainon säätely


Hienoa mkk

Virtsatiet alkavat munuaisaltaista.
3. Happo-emäs tasapainon säätely <-kerro tähän jnkv. vety- ja bikarbonaatti-ionien erityksestä
7. Kalsium ja fosfaattitasapainon säätely <- tähän voisi lisätä muitakin keskeisiä: natrium-, kalium-, ja magnesiumionit sekä kloridi, sulfaatti ja fosfaatti.

Kerro tuhon loppuun vielä munuaisten hormonitoiminnasta...
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

Poissa Visb

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 709
  • Sukupuoli: Mies
  • Uniwersytet w Białymstoku 2020
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #16 : 13.12.12 - klo:15:22 »
Älä, emn, ole liian vaativa. ;-) Kirjoittajien into tyrehtyy - ja onhan topickin "kevyttä".
Vuorossa ympäristöekologiaa. Minä otan nämä pahat ja kamalat aiheet pois alta, teille jää kivemmat. Haha.

- hiilen ja hapen kierto = elämän perusta

1. Happi O2 soluhengitykseen ym.
2. Hengityksestä hiilidioksidia CO2
3. Hiilidioksidi osallistuu veden H2O kanssa fotosynteesiin --> lisää O2
4. Isommat elukat syövät pienempiään/vaikka kasveja, uhreista tulee hajottajille ravintoa
5. Hajottajat tuottavat hiilidioksidia fotosynteesiin jne.

=> hajottajat + kuluttajat käyttävät happea ja tuottavat hiilidioksidia, tuottajat käyttävät CO2 tuottaen happea

huom. myös tuottajat tarvitsevat happea, mutta tuottavat sitä oman tarpeensa yli!

- hiiltä varastoituu ilmakehään, biomassaan, maaperään yms.

- typen kierto:

1. typpi tuottajilta kuluttajille ja hajottajille, hajottajat muuttavat orgaanisen aineen typpiyhdisteet tuottajille kelpaavaksi
2. N2 ilmakehästä sitovat vain tietyt typensitojabakteerit
3. typpea ilmakehään tulivuorista + denitrifikaatiobakteerien toiminnasta
4. ilmakehän typpeä abioottisesti salamoinnin yhteydessä NOx, myöhemmin kasveille nitraatti-ioneiksi

- fosforin kierto:

1. kasvit saavat maaperästä fosforinsa fosfaattina
2. tuottajilta se siirtyy orgaanisena kuluttajille + hajottajille
3. P:tä huuhtoutuu maaperästä vesistöihin
4. myös kallioperän rapautumisesta vapautuu fosforia
5. anaerobisissa olosuhteissa fosforia vapautuu pohjalietteistä veteen

huom. fosforia ei ole luonnostaan ilmakehässä!

Lopuksi kuva, jonka jokainen tulkitkoon kuten haluaa... ;-)


"Oh, you think the Älyvuoto is your ally, but you merely adopted the vuoto. I was born in it, molded by it. I didn’t see the pääsykoe until I was already a man; by then, it was nothing to me but blinding! The Älyvuoto betrays you, because it belongs to me."

Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #17 : 13.12.12 - klo:15:45 »
Älä, emn, ole liian vaativa. ;-) Kirjoittajien into tyrehtyy - ja onhan topickin "kevyttä".
Vuorossa ympäristöekologiaa. Minä otan nämä pahat ja kamalat aiheet pois alta, teille jää kivemmat. Haha.

- hiilen ja hapen kierto = elämän perusta

1. Happi O2 soluhengitykseen ym.
2. Hengityksestä hiilidioksidia CO2
3. Hiilidioksidi osallistuu veden H2O kanssa fotosynteesiin --> lisää O2
4. Isommat elukat syövät pienempiään/vaikka kasveja, uhreista tulee hajottajille ravintoa
5. Hajottajat tuottavat hiilidioksidia fotosynteesiin jne.

=> hajottajat + kuluttajat käyttävät happea ja tuottavat hiilidioksidia, tuottajat käyttävät CO2 tuottaen happea

huom. myös tuottajat tarvitsevat happea, mutta tuottavat sitä oman tarpeensa yli!

- hiiltä varastoituu ilmakehään, biomassaan, maaperään yms.

- typen kierto:

1. typpi tuottajilta kuluttajille ja hajottajille, hajottajat muuttavat orgaanisen aineen typpiyhdisteet tuottajille kelpaavaksi
2. N2 ilmakehästä sitovat vain tietyt typensitojabakteerit
3. typpea ilmakehään tulivuorista + denitrifikaatiobakteerien toiminnasta
4. ilmakehän typpeä abioottisesti salamoinnin yhteydessä NOx, myöhemmin kasveille nitraatti-ioneiksi

- fosforin kierto:

1. kasvit saavat maaperästä fosforinsa fosfaattina
2. tuottajilta se siirtyy orgaanisena kuluttajille + hajottajille
3. P:tä huuhtoutuu maaperästä vesistöihin
4. myös kallioperän rapautumisesta vapautuu fosforia
5. anaerobisissa olosuhteissa fosforia vapautuu pohjalietteistä veteen

huom. fosforia ei ole luonnostaan ilmakehässä!

Lopuksi kuva, jonka jokainen tulkitkoon kuten haluaa... ;-)



Tää on sitten sitä höyhenosastoako?
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

Poissa mkk

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 83
  • LL2019, Turku
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #18 : 16.12.12 - klo:19:19 »



Hienoa mkk

Virtsatiet alkavat munuaisaltaista.
3. Happo-emäs tasapainon säätely <-kerro tähän jnkv. vety- ja bikarbonaatti-ionien erityksestä
7. Kalsium ja fosfaattitasapainon säätely <- tähän voisi lisätä muitakin keskeisiä: natrium-, kalium-, ja magnesiumionit sekä kloridi, sulfaatti ja fosfaatti.

Kerro tuhon loppuun vielä munuaisten hormonitoiminnasta...

emn ks. kohta 4. elektrolyyttitasapainon säätely (pitää sisällään natriumin, kaliumin ja kloridin jne.) kohta 7. viittaa kalsiumin imeytymisen säätelyä suolistossa D-vitamiinin avulla.

Kyllä itse lukisin myös munuaistiehyet virtsateihin, mutta se lienee makuasia.

Kohtiin 1-7 liittyy lähes jokaiseen hormonitoimintaa, en ole muutenkaan laittanut mitään munuisten toiminnan säätelystä enkä mekanismeista miten ne vaikuttavat kohtiin 1-7. Niistä voisi kirjoittaa oman kappaleensa.

« Viimeksi muokattu: 16.12.12 - klo:19:26 kirjoittanut mkk »
Kirjoittaja on suurin piirtein yhtä hullu kuin tyhmä

Poissa Visb

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 709
  • Sukupuoli: Mies
  • Uniwersytet w Białymstoku 2020
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #19 : 25.03.13 - klo:21:11 »
Puoliläpäisevän solukalvon (membraanin) läpi voi kulkeutua monella tapaa!
- diffuusio lämpöliikkeen vuoksi, suuremmasta konsentraatiosta pienempään!
- osmoosi (vesi siirtyy pienemmästä pitoisuudesta suurempaan, sillä väkevämpi puoli ei pysty vaihtamaan puolta)
- ionit ionikanavien läpi, pumput
- avustetussa kuljetuksessa kuljettajaproteiinit avustavat molekyylejä puolelta toiselle
- aktiivisessa kuljetuksessa mennään pienemmästä pitoisuudesta suurempaan
- toissijaisessa aktiivisessa kuljetuksessa luodaan keinotekoinen "diffuusio"
- endo- ja eksosytoosissa joko otetaan sisään tai poistetaan solusta jotakin kalvorakkuloiden avulla

Ja proteiinisynteesistä lauletaan!
"Oh, you think the Älyvuoto is your ally, but you merely adopted the vuoto. I was born in it, molded by it. I didn’t see the pääsykoe until I was already a man; by then, it was nothing to me but blinding! The Älyvuoto betrays you, because it belongs to me."

Poissa pogo

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 11
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #20 : 22.04.13 - klo:18:10 »
a) Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen.
b) Valkuaisaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen.
c) Selitä rasvojen hajoaminen ruuansulatuskanavassa, niiden imeytyminen ja kuljetus maksaan.


a)
Amylaasi aloittaa suussa ja jatkaa hetken vielä mahalaukussa. 
Haimanesteen amylaasi jatkaa ohutsuolessa (tärkkelys ja glykogeeni maltoosiksi). 
Enterosyyttien disakkaridaasit jatkavat solujen pinnalla ja suolinesteessä. 
Maltaasi: maltoosi glukoosiksi , 
sakkaraasi: sakkaroosi glukoosiksi ja fruktoosiksi,                
laktaasi: laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi. 
Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideinä osaksi passiivisesti. 
Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät aktiivisesti saman proteiinitransportterin (SGLT) avulla ja fruktoosi omansa (GLUT 5). Solusta vereen ne imeytyvät saman transportterin (GLUT 2) avulla.

b)
Mahanesteen pepsiini ja haimanesteen trypsiini ja kymotrypsiini hajottavat proteiinit 2-6 aminohapon pituisiksi ketjuiksi ja vapaiksi aminohapoiksi. Vapaat aminohapot imeytyvät aktiivisesti nopeasti, lisäksi di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ja pilkkoutuvat enterosyyttien sisällä vapaiksi aminohapoiksi. Mikrovillusten peptidaasit pilkkovat pidemmät ketjut (>3) lyhyemmiksi. Kuljetusproteiinit solukalvoilla kuljettavat aminohapot soluun ja solusta vereen.

c)
Sappisuolat emulgoivat triglyseridejä eli muodostavat pieniä rasvapallosia. Näin haiman lipaasi pääsee hajottamaan triglyseridit monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat misellejä ja imeytyvät suolen epiteeliin. Epiteelissä näistä muodostetaan taas triglyseridejä, jotka eritetään imusuoniin kylomikroneissa -> maksa. Osa vapaista rasvahapoista (lyhyet) erittyy vereen ja sitoutuvat albumiiniin.

Onko tämä kaikki lukion biologian opetussuunnitelmaan kuuluvaa? kyselen koska tuli BIOS-paniikki, ruuansulatusentsyymeistä BIOS 4:ssä mainitaan suunnilleen vaan pepsiini ja amylaasi  :-\

Poissa Itu-Hippi

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 596
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääk. yo Koopijo 2013
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #21 : 22.04.13 - klo:18:20 »

Onko tämä kaikki lukion biologian opetussuunnitelmaan kuuluvaa? kyselen koska tuli BIOS-paniikki, ruuansulatusentsyymeistä BIOS 4:ssä mainitaan suunnilleen vaan pepsiini ja amylaasi  :-\

Yliviivasin mielestäni ylimääräiset.

a) Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen.
b) Valkuaisaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen.
c) Selitä rasvojen hajoaminen ruuansulatuskanavassa, niiden imeytyminen ja kuljetus maksaan.


a)
Amylaasi aloittaa suussa ja jatkaa hetken vielä mahalaukussa. 
Haimanesteen amylaasi jatkaa ohutsuolessa (tärkkelys ja glykogeeni maltoosiksi). 
Enterosyyttien disakkaridaasit jatkavat solujen pinnalla ja suolinesteessä. 
Maltaasi: maltoosi glukoosiksi , 
sakkaraasi: sakkaroosi glukoosiksi ja fruktoosiksi,                
laktaasi: laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi. 
Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideinä osaksi passiivisesti. 
Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät aktiivisesti saman proteiinitransportterin (SGLT) avulla ja fruktoosi omansa (GLUT 5). Solusta vereen ne imeytyvät saman transportterin (GLUT 2) avulla.

b)
Mahanesteen pepsiini ja haimanesteen trypsiini ja kymotrypsiini hajottavat proteiinit 2-6 aminohapon pituisiksi ketjuiksi ja vapaiksi aminohapoiksi. Vapaat aminohapot imeytyvät aktiivisesti nopeasti, lisäksi di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ja pilkkoutuvat enterosyyttien sisällä vapaiksi aminohapoiksi. Mikrovillusten peptidaasit pilkkovat pidemmät ketjut (>3) lyhyemmiksi. Kuljetusproteiinit solukalvoilla kuljettavat aminohapot soluun ja solusta vereen.

c)
Sappisuolat emulgoivat triglyseridejä eli muodostavat pieniä rasvapallosia. Näin haiman lipaasi pääsee hajottamaan triglyseridit monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat misellejä ja imeytyvät suolen epiteeliin. Epiteelissä näistä muodostetaan taas triglyseridejä, jotka eritetään imusuoniin kylomikroneissa -> maksa. Osa vapaista rasvahapoista (lyhyet) erittyy vereen ja sitoutuvat albumiiniin.
Tulin, hain, pääsin.

Poissa Magneetti

  • Ylivuotaja
  • ***
  • Viestejä: 324
  • Lääk. YO'15 Tre
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #22 : 22.04.13 - klo:18:30 »
Empä tiedä mitä opsi sanoo, mutta bios on mielestäni raapaisee yleisesti aika pintapuolisesti. Itse lukenut ifaa lähinnä juuri sen takia että sielä selitetään asiat aika tarkasti ja ymmärrettävästi. En tiedä onko tästä itselleni ollut hyötyä vai haittaa mutta tuolla tasolla, jolla emn ne ilmaisi, olen itse asiat opiskellut.

Poissa pogo

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 11
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #23 : 22.04.13 - klo:18:32 »
Juu kiitoksia, toisen sarjan ihmiskirja meni hankintaan

Poissa Itu-Hippi

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 596
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääk. yo Koopijo 2013
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #24 : 22.04.13 - klo:18:37 »
Empä tiedä mitä opsi sanoo, mutta bios on mielestäni raapaisee yleisesti aika pintapuolisesti. Itse lukenut ifaa lähinnä juuri sen takia että sielä selitetään asiat aika tarkasti ja ymmärrettävästi. En tiedä onko tästä itselleni ollut hyötyä vai haittaa mutta tuolla tasolla, jolla emn ne ilmaisi, olen itse asiat opiskellut.

Ei kyllä lukion oppimäärään kuulu esim. nuo transportterit yms. Toki voi opetella nekin jos haluaa, mutta eipä niitä tulla kokeessa kysymään.. Tarpeeksi opiskeltavaa minulle ihan lukion oppimäärässäkin  :o.
Tulin, hain, pääsin.

Poissa sipuli

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 118
  • LK, Tampere
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #25 : 22.04.13 - klo:21:21 »
Osaako joku kertoo, miten silmän sauva- ja tappisoluissa syntyy se impulssi? Miten se fotoni vaikuttaa osuessaan niihi soluihin? Mun mielestä hyvin ylimalkasesti selitetty lukion bilsankirjoissa (tyylillä "valossa rodopsiini hajoaa opsiiniksi ja retinaaliksi", mistä mä ainakin saan sen käsityksen et se rodopsiinin hajoominen ois se alkuperänen ärsyke joka sit saa sen viestin kulkemisen aikaan niis souissa), mut ei sitten sen enempää.

Sen verran oon käsittäny, et pimeessä sitä rodopsiinia tarvii enemmän ja ku sitä on valossa hajonnu nii sen muodostumises menee vähän aikaa joten jos menee valosasta pimeeseen ei heti nää kovin hyvin.

Poissa Itu-Hippi

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 596
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääk. yo Koopijo 2013
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #26 : 22.04.13 - klo:21:37 »
Osaako joku kertoo, miten silmän sauva- ja tappisoluissa syntyy se impulssi? Miten se fotoni vaikuttaa osuessaan niihi soluihin? Mun mielestä hyvin ylimalkasesti selitetty lukion bilsankirjoissa (tyylillä "valossa rodopsiini hajoaa opsiiniksi ja retinaaliksi", mistä mä ainakin saan sen käsityksen et se rodopsiinin hajoominen ois se alkuperänen ärsyke joka sit saa sen viestin kulkemisen aikaan niis souissa), mut ei sitten sen enempää.

Sen verran oon käsittäny, et pimeessä sitä rodopsiinia tarvii enemmän ja ku sitä on valossa hajonnu nii sen muodostumises menee vähän aikaa joten jos menee valosasta pimeeseen ei heti nää kovin hyvin.

Tuolla lienee riittävät vastaukset   http://www.biomag.hus.fi/braincourse/L5.html.

Tulin, hain, pääsin.

Poissa sipuli

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 118
  • LK, Tampere
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #27 : 22.04.13 - klo:22:58 »
Okei, kiitos, toi näyttää varsin hyvältä :)

Ite löysin yhest kirjasta tällasen yksinkertastetun (mut lukion tietoja paremman) version:

1) Pigmentti absorboi fotonin, pigmentin rakenne muuttuu
2) Tieto välittyy toisiolähettien kautta solukalvolle, jonka kationikanavat (Na+) sulkeutuvat
3) Reseptorisolu hyperpolarisoituu (! HUOM)
4) Bipolaarisolut vievät viestin gangliosoluille
5) Gangliosolujen aksonit vievät hermoimpulssit talamukseen ja edelleen aivokuoren primaariselle näköalueelle

Eli varmaan huomionarvoisin asia on se et täs tapahtuu hyperpolarisaatio (kuulemma jännite laskee -40mv --> -70mV) ja et kun perustapauksessa impulssi lähtee liikkeelle ku Na+ kanavat aukeaa nii tässä ne sulkeutuu :)

Täs nyt vähän taas toteutu se "ite ku kysyy ja ite ku vastaa nii parhaimman vastauksen saa" :D Mutta ton ^ voi opetella kevyenä iltabilsana muutkin jos haluaa :)

Poissa pogo

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 11
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #28 : 24.04.13 - klo:16:24 »

Onko tämä kaikki lukion biologian opetussuunnitelmaan kuuluvaa? kyselen koska tuli BIOS-paniikki, ruuansulatusentsyymeistä BIOS 4:ssä mainitaan suunnilleen vaan pepsiini ja amylaasi  :-\

Yliviivasin mielestäni ylimääräiset.

a) Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen.
b) Valkuaisaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen.
c) Selitä rasvojen hajoaminen ruuansulatuskanavassa, niiden imeytyminen ja kuljetus maksaan.


a)
Amylaasi aloittaa suussa ja jatkaa hetken vielä mahalaukussa. 
Haimanesteen amylaasi jatkaa ohutsuolessa (tärkkelys ja glykogeeni maltoosiksi). 
Enterosyyttien disakkaridaasit jatkavat solujen pinnalla ja suolinesteessä. 
Maltaasi: maltoosi glukoosiksi , 
sakkaraasi: sakkaroosi glukoosiksi ja fruktoosiksi,                
laktaasi: laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi. 
Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideinä osaksi passiivisesti. 
Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät aktiivisesti saman proteiinitransportterin (SGLT) avulla ja fruktoosi omansa (GLUT 5). Solusta vereen ne imeytyvät saman transportterin (GLUT 2) avulla.

b)
Mahanesteen pepsiini ja haimanesteen trypsiini ja kymotrypsiini hajottavat proteiinit 2-6 aminohapon pituisiksi ketjuiksi ja vapaiksi aminohapoiksi. Vapaat aminohapot imeytyvät aktiivisesti nopeasti, lisäksi di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ja pilkkoutuvat enterosyyttien sisällä vapaiksi aminohapoiksi. Mikrovillusten peptidaasit pilkkovat pidemmät ketjut (>3) lyhyemmiksi. Kuljetusproteiinit solukalvoilla kuljettavat aminohapot soluun ja solusta vereen.

c)
Sappisuolat emulgoivat triglyseridejä eli muodostavat pieniä rasvapallosia. Näin haiman lipaasi pääsee hajottamaan triglyseridit monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat misellejä ja imeytyvät suolen epiteeliin. Epiteelissä näistä muodostetaan taas triglyseridejä, jotka eritetään imusuoniin kylomikroneissa -> maksa. Osa vapaista rasvahapoista (lyhyet) erittyy vereen ja sitoutuvat albumiiniin.

Vielä tähän palaan sen verran, että viime kevään biologian valintakokeessa oli ollut kysymys rasvoista, ja mallivastauksessa odotettiin kylomikronien osaamista :o eipä ole itellä tainnu tulla vastaan missään lukion biologian kirjassa, hmph

Poissa Itu-Hippi

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 596
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääk. yo Koopijo 2013
Vs: Kevyttä iltabiologiaa
« Vastaus #29 : 24.04.13 - klo:16:45 »

Onko tämä kaikki lukion biologian opetussuunnitelmaan kuuluvaa? kyselen koska tuli BIOS-paniikki, ruuansulatusentsyymeistä BIOS 4:ssä mainitaan suunnilleen vaan pepsiini ja amylaasi  :-\

Yliviivasin mielestäni ylimääräiset.

a) Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen.
b) Valkuaisaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen.
c) Selitä rasvojen hajoaminen ruuansulatuskanavassa, niiden imeytyminen ja kuljetus maksaan.


a)
Amylaasi aloittaa suussa ja jatkaa hetken vielä mahalaukussa. 
Haimanesteen amylaasi jatkaa ohutsuolessa (tärkkelys ja glykogeeni maltoosiksi). 
Enterosyyttien disakkaridaasit jatkavat solujen pinnalla ja suolinesteessä. 
Maltaasi: maltoosi glukoosiksi , 
sakkaraasi: sakkaroosi glukoosiksi ja fruktoosiksi,                
laktaasi: laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi. 
Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideinä osaksi passiivisesti. 
Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät aktiivisesti saman proteiinitransportterin (SGLT) avulla ja fruktoosi omansa (GLUT 5). Solusta vereen ne imeytyvät saman transportterin (GLUT 2) avulla.

b)
Mahanesteen pepsiini ja haimanesteen trypsiini ja kymotrypsiini hajottavat proteiinit 2-6 aminohapon pituisiksi ketjuiksi ja vapaiksi aminohapoiksi. Vapaat aminohapot imeytyvät aktiivisesti nopeasti, lisäksi di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ja pilkkoutuvat enterosyyttien sisällä vapaiksi aminohapoiksi. Mikrovillusten peptidaasit pilkkovat pidemmät ketjut (>3) lyhyemmiksi. Kuljetusproteiinit solukalvoilla kuljettavat aminohapot soluun ja solusta vereen.

c)
Sappisuolat emulgoivat triglyseridejä eli muodostavat pieniä rasvapallosia. Näin haiman lipaasi pääsee hajottamaan triglyseridit monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat misellejä ja imeytyvät suolen epiteeliin. Epiteelissä näistä muodostetaan taas triglyseridejä, jotka eritetään imusuoniin kylomikroneissa -> maksa. Osa vapaista rasvahapoista (lyhyet) erittyy vereen ja sitoutuvat albumiiniin.

Vielä tähän palaan sen verran, että viime kevään biologian valintakokeessa oli ollut kysymys rasvoista, ja mallivastauksessa odotettiin kylomikronien osaamista :o eipä ole itellä tainnu tulla vastaan missään lukion biologian kirjassa, hmph

No höh. Minusta lipoproteiineista mainitaan lukiotasolla vain HDL ja LDL. Tuossa koetehtävässä sanotaan näin: "...pakataan suuriin lipoproteiini-partikkeleihin eli kylomikroneihin". Varmaankin tuossa riitti tuo "suuriin lipoproteiinipartikkeleihin", eli jompi kumpi noista termeistä kelpasi. Toisaalta ne on kumpikin alleviivattu, että enpä tiedä....
« Viimeksi muokattu: 24.04.13 - klo:16:48 kirjoittanut PoppaTohtori »
Tulin, hain, pääsin.

 

Seuraa meitä