Kirjoittaja Aihe: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille  (Luettu 7682 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

SereneDiana

  • Vieras
Otin vapauden luoda oman topicin bilsan kertaukselleni. Laitan tänne siis pari kertaa viikossa tiivistelmiä ja/tai tehtäviä, joihin linkitän vastaukset. Nyt kirjoitusten ollessa ohi täytyy yrittää pitää asiat mielessä pääsykokeeseen asti, joten näin tulee kertailtua hiljakseltaan koko koealue.

Ensimmäisenä kertaustehtävä sydämestä.



1. Nimeä rakenteet.
2. Miksi 9:n seinä on paksumpi kuin 2:n?
3. Mikä säätelee sydämen lyöntejä?
4. Miten aivot osallistuvat säätelyyn?
5. Mitä tapahtuu, jos aivot eivät osallistu säätelyyn?
6. Mikä fysikaalinen voima edesauttaa veren virtaamista oikeaan suuntaan?
7. Mitkä rakenteet edesauttavat veren virtaamista oikeaan suuntaan?
8. Minne vie rakenne...
a) 5 b) 6?
9. Mistä tulee rakenne?
a) 1 b) 4 c) 8

Tässä vastaukset: http://aijaa.com/8xAiQt
Jos sait kaikki oikein, voit katsoa palkkioksi tämän viihdyttävän videon: http://areena.yle.fi/tv/1669044
« Viimeksi muokattu: 25.09.13 - klo:20:54 kirjoittanut SereneDiana »

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille
« Vastaus #1 : 25.09.13 - klo:21:55 »
Heitän pari lisäystä:

4. parasympaattinen ja sympaattinen hermosto vaikuttavat sekä suoraan hermottamalla (välitön vaikutus) että hormonaalisen säätelyn kautta (nopea vaikutus).. kannattaa miettiä mitä hormoneja tähän liittyy
6. painovoima - jos eteiset eivät supistele tehokkaasti (esim. eteisvärinä), kammiot täyttyvät painovoiman vaikutuksesta edelleen, eikä tila ole yleensä hengenvaarallinen


Poissa care

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 796
  • Sukupuoli: Mies
  • LL Oulu
Vs: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille
« Vastaus #2 : 26.09.13 - klo:18:19 »
Alan selvästi vieraantua jo oikeasta elämästä kun ykköstehtävään aloin automaattisesti miettiä vastauksia latinaksi. :roll:

1. vena cava inferior
2. ventriculus dexter cordis
3. atrium dextrum cordis
4. vena cava superior
5. arcus aortae
6. arteria pulmonalis sinistra
7. atrium sinistrum cordis
8. vena pulmonalis sinistra inferior
9. ventriculus sinister cordis

« Viimeksi muokattu: 15.10.13 - klo:11:01 kirjoittanut care »
Ärzte ohne Anatomie sind wie Maulwürfe, sie tappen im Dunkeln und ihrer Hände Arbeit sind Erdhügel.
Friedrich Tiedemann

SereneDiana

  • Vieras
Vs: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille
« Vastaus #3 : 27.09.13 - klo:13:10 »
Hei kaikki! Jos täältä löytyy ketään, jota kiinnostaisi vastaanottaa kasa bilsaan liittyvää paperia (sisältää mm. tunneilla jaettuja monisteita, muistiinpanoja ja käsitekarttoja, vastauksia ylppäritehtäviin), laitahan yksityisviestiä. Muuten kaikki lentää roskiin viikon sisään. Ylppäreiden vastaukset on tarkastettu tunneilla, joten niiden pitäisi olla oikein, jollen ole nukkunut jonkun kohdan ohi. Käsialani on suhteellisen selkeää. Maksat tietenkin itse postikulut.

SereneDiana

  • Vieras
Vs: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille
« Vastaus #4 : 30.09.13 - klo:17:28 »
Tänään aiheena ovat vitamiinit. Ykköstehtävä on biokemiaa, mutta kaikki tällä forkalla liikkuvathan lukee kemiaa, joten sen ei pitäisi olla ongelma.

1. Perustele kuvien perusteella (käytä hyväksi kemian tietoja), ovatko seuraavat vitamiinit vesi- vai rasvaliukoisia.

2. Miten vesi- ja rasvaliukoisten vitamiinien kuljetus veressä eroaa toisistaan?
3. Miten vesi- ja rasvaliukoisten vitamiinien kuljetus solukalvon läpi eroaa toisistaan?

Vastaukset: http://aijaa.com/u32RvH

Nyt ei ollut vitamiinien vaikutuksista, mutta ehkä joku toinen kerta :).

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Nopeita ja helppoja bilsan harjoituksia halukkaille
« Vastaus #5 : 02.10.13 - klo:01:51 »
Tuohon A-vitamiiniasiaan sanoisin, että jos mietit tuollaista molekyyliä, jossa on iso pooliton klöntti ja yksi OH-ryhmä, ja mitä vesiliukoisuus varsinaisesti tarkoittaa (vesimolekyylit ympäröivät liuenneen molekyylin), niin huomaat, että nuo klöntithän mieluiten hengaavat keskenään, eivätkä päästä vettä ympärilleen. Aine jää siis vedessä omaksi faasikseen, vaikka OH-ryhmät sieltä ulos töröttävätkin. Vrt. fosfolipidit.


 

Seuraa meitä