Älyvuoto

Hakijat => Lääkis FAQ - aloita täältä! => Koulutusohjelmat => Aiheen aloitti: ^jossu^ - 21.10.06 - klo:11:32

Otsikko: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: ^jossu^ - 21.10.06 - klo:11:32
Noniin, täältä varmaan löytyy molempiin menijöitä, niin haluaisinkin kuulla, miksi olette valinneet toisen näistä  :smile: ? Mikä kiinnostaa eläinlääkiksessä ihmislääkistä enemmän ja toisinpäin?  Olen tässä itse vähän kahden vaiheilla, kun molemmissa on omat plussansa ja miinuksensa, ja olisipa sitten kiva kuulla muiden mielipiteitä näistä.. Varsinkin valmistuineiden, koska heillähän varmasti on eniten kokemusta itse työnteosta.  Kyllä mä nyt vielä eläinlääkiksen puolella olen, mutta silti aina vaan enemmän myös ihmislääkis kiinnostaisi... Mutta laittakaapa tänne niitä syitä, miksi itse olette hakemassa/opiskelemassa/meneet joskus opiskelemaan  jompaan kumpaan näistä. Onko joku muukin ollut samassa tilanteessa, että molemmat kiinnostaisivat... ?
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: dea - 21.10.06 - klo:17:27
Luin viime vuonna eläinlääkikseen mielivän kanssa, ja molemmat pääsimme valitsemillemme aloille. Ehkä minuakin hieman elukka kiehtoi, koska elämääni on aina kuulunut hieman "lehmän **** varpaiden välissä". Valitsin kuitenkin ihmispuolen, koska viihdyn ihmisten kanssa ja olen poden suurta halua pelastaa maailman sekä haluan olla "parempi lääkäri" kuin monet, joita olen elämäni aikana kohdannut. Tämä taitaa olla aika monen lääkisläisen taustalla. Elukalle menoa myös esti se heikkouteni, ettätunnen erästä eläinlajia kohtaa toivotonta fobiaa.

Ystäväni myös pyöritteli pitkään kumman puolen hän valitsee ja päätyi lopulta elukalle. Hänen motiivinsa olivat, että eläimet eivät koskaan valehtele tai näyttele oireitaan, eivät väitä vastaan hoitaessa ja toki hän on toivottaman eläinrakas. Opiskelun alettua hän huomasi pluspuoli olevan enemmänkin muun muassa katoton etanolin määräys oikeus ;). Toisaalta yllätyksiäkin tuli eteen - ei suinkaan vastanmielisiä. Moni ei esimerkiksi tiedä sitä, että eläinlääkäri voi olla opiskelujensa jälkeen koko uransa kohtaamatta yhtäkään elävää elikkoa. Eläinlääkrit nimittäin hoitavat myös hygienia ja terveystarkastustoimenpiteitä. Eläinlääketieteellisessä onkin - kuulemani mukaan - vuosi pelkästään erilaista hygieniavalvontaan tähtäävään opetusta teurastamoilla, teurasautoissa sekä elintarvikkeiden kuljetuksessa. Esimerkkinä, että jos vaikka ulkomailta saapuvan lihalastin todetaan olevan auttomattomasti pilalla, koska lämpötilat kuljetusvaunussa on plussalla, valvoo eläinlääkäri lastin asianmukaisen hävityksen.

Minä olen todella tyytyväinen alavalintaani, mutta niin on ystäväni. Antaisin Sinulle sellaisen neuvon, että valitse intuitiolla - silloin valinnat menee vähiten pieleen. Ja aina voi vaihtaa alaa. Eläinlääketieellisessäkin tällä hetkellä opiskelee jo valmiita ihmispuolen lääkäreitä - miksei voisi olla toisinkin päin!
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gimuli - 22.10.06 - klo:11:12
Itselleni valinta on päivänselvä, ei tarvitse edes miettiä. Itse en jaksa millään kuunnella valittavia ihmisiä päivät pitkät. Kyllähän ne ihmiset valittavat eläimistään, mutta eri lailla. En omaa suurtakaan empatiaa ihmisiä kohtaan, joten mahdollisuuteni auttaa heitä ei olisi kummoiset ihmispuolella. Eläimet on aina ollut se mun juttu, ne eivät teeskentele ja ovat rehellisesti sitä mitä ovat.
Eläimet vain yksinkertaisesti kiinnostavat ja halu auttaa niitä on niin syvälle iskostunut, että ei siitä tarpeesta mihinkään pääse. Ihmisten auttaminen ei olisi minulle henkilökohtaisesti yhtä palkitsevaa. Että toivottavasti tosiaan ne EKK:n ovet aukeavat!!!
Jos joutuisin miettimään joko tai vaihtoehtoa, JOS nyt sattuisi kumpikin kiinnostamaan, niin menisin ihmispuolelle.... on edes aavistuksen helpompi päästä sisään... .mutta... kun se ei vain ole minulle vaihtoehto.

Ehkä vähän kärjistetty ja tyly kommentti, mutta mitä sitä kiertelemään.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: tahtooleluja - 22.10.06 - klo:11:42
Itselläni ei ole minäkäänlaista kokemusta eläinlääketieteen puolelta, kun lapsena oma hamsterikin kuoli kotikonsteista huolimatta eikä sitäkään mihinkään viety... Mutta voisin kuvitella, että eläinlääkiksenkin puolella, ja varsinkin lemmikkipuolella työelämässä, vaikeudet olisivat geriatrian ja pediatrian tapaan nimenomaan hätääntyneiden omaisten hoitamisessa. Nautoihinsa ihmiset harvemmin (?) suhtautuvat kovasti tunteella, mutta monelle yksinäiselle se kissa tai koira tai boakäärme voi olla ainoa kaveri.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: neiti halla - 23.10.06 - klo:13:41
Mulle ihmislääkis oli itsestäänselvyys, mutta leikin ajatuksella että mitä jos musta tuliskin eläinlääkäri ja joku toisi tarantellansa hoitoon? Mä nimittäin pelkään hämähäkkejä ihan hirveästi. Missä menee eläinlääketieteessä se raja, että voi kieltäytyä hoitamasta?

Vein kissani leikkaukseen ja tuli jotenkin tämä siinä puheeksi niin keski-ikäinen naiseläinlääkäri sanoi, että jos joku tuo käärmeen vastaanotolle niin eläinlääkäri pakenee ikkunasta. Mutta kun ihmisillä alkaa olla kaikenlaisia otukoita lemmikkeinä niin kai nekin nyt pitäisi kuntoon saada? Ja mitä ylipäätään pitää osata hoitaa, voiko ihminen viedä vaikka rakkaan rukoilijasirkkansa hoidettavaksi vai annetaanko sellaisen vaan kuolla?

Ja nuo omaiset! Jos eläin kärsii ihan hirveästi mutta omistaja haluaa että kaikki mahdollinen tehdään, pitääkö eläinlääkärin totella? Entäs jos omistaja tuo esim. kissan jolla on korvapunkki ja käskee lopettaa sen, vaikka vaiva olisi helposti hoidettavissa, niin pitääkö niin tehdä?

Ei musta kyllä ikinä eläinlääkäriä tulis, jotenkin tuntuu vaikealta että joku toinen päättäisi noin paljon toisen (vaikka eläimen) elämästä. Tosin on mulla melkoisia vaikeuksia ymmärtää jehovanuskoisten verisäädöksiäkin (ja kaikkia uskonnollisia hoito- ja ehkäisykieltoja), mutta niitä ei varmaan tule vastaan ihan niin usein kuin eläinlääkärille näitä turhia lopetuksia. (Vaikka onhan se parempi että edes vievät piikille eivätkä tee sitä itse.)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: ^jossu^ - 23.10.06 - klo:13:59
Luulisi, ettei eläinlääkärin tarvitsisi lopettaa jotain eläintä, esim. jos eläin on täysin terve tai juuri jonkilainen pieni vaiva, jonka pystyisi hoitamaan. Tai jos itse olisin eläinlääkäri, niin ainakin yrittäisin keksiä jotain vaihtoehtoja. Joskus ajattelinkin, että jos olisin oikein rikas, niin perustaisin sellaisen hoitokodin, johon sitten voisi tuoda esim. koiransa lopetusuhan alla (eli siis koira olisi tuolloin terve ym., eikä lopettamiseen olisi tarvetta)  :smile:  Tosin varmaan kaikki eläinrakkaat haluaisivat pelastaa kaikki eläimet, mutta se nyt vaan ei taida olla mahdollista...

Ja jos esim. omistaisin tarantellan, ja se sairastuisi, niin en kyllä veisikään sitä hoitoon hämähäkkejä pelkäävälle eläinlääkärille, eihän siitä mitään tulisi  ;D Kuitenkin kun ihminen lemmikkinsä hoitoon vie, niin luultavasti haluaa parasta mahdollista hoitoa, niin vie sitten eläimensä sellaiselle el.lääkärille, joka ei sitä pelkää  :smile:

Tää on niin vaikee päättä haluaako ihmis vai eläinlääkäriksi (jos nyt joskus sattuisi pääsemään), kun on ihan toivottoman eläinrakas, mutta se saattaa kyllä olla yhtenä esteenäkin - eihän siitä mitään tule, jos potilaisiin kiintyy liikaa. Lääkärinä vaan pitäisi hoitaa ja sitten siirtyä seuraavaan potilaaseen, eikä jäädä pohtimaan edellisiä potilaita jälkeenpäin (ellei jotain epäselvää ole ollut). Että siinä mielessä ihmislääkäri olisi varmaan parempi vaihtoehto.. Mutta en tiiä, lisää vaan omia mielipiteitä!  :razz:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lehm - 23.10.06 - klo:21:22
kun itse hain eläinlääkikiseen, kaverini ihmetteli kuinka voin lopettaa eläimiä. Kyseinen kaveri on ammatiltaan sairaanhoitaja ja oli saattokodissa harjoittelemassa. Kuulemma kuoleet mummot ja paapat olivat ihan arkipäivää, joka itsestäni kuulostaisi aika epämiellyttävältä   :-[. Lisäksi jossakin vaiheessa lääketieteen rajat tulevat vastaan. Lääkärinä olo olisi varmasti tosi hirvittävä, jos ei pystyisi lievittämään kuolevan ihmisen kipuja. Lisäksi jossakin tk:n iltapäivystyksessä joku humalainen puliukko saa käteensä tikit heti samaan aikaan kun sairas pikkulapsi joutuu odottamaan tuntikaupalla vuoroaan kun ei ole kuolemassa käsiin.

Sitähän eivät monet tiedä, että meistä jokainen tarvitsee eläinlääkäriä joka päivä, on toi elintarviketurvallisuus niin tärkeä asia. Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei salmonella kuulu lautaselle. Lisäksi eläinlääkärit ovat yhä enemmän Brysselin byrokraatteja, onhan niiden työkuvaan sisällytetty mm.bioterrorismia koskevia juttuja
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: katja - 23.10.06 - klo:22:58
Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!Tätä nyt voisi pohtia vaikka kuinka pitkään,koska kummassakin on puolensa...mutta tässä meikäläisen omakohtainen kanta :)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 24.10.06 - klo:18:31
Molemmissa varmasti törmää asioihin joita ei haluais nähdä, eikä tehdä. Yleensä eniten hoitoa osaa vaatia ne jotka sitä vähiten tarvitsee. Joskus olen törmännyt tilanteisiin, että tuntuu, että tekisi mieli väistyä pois. Miten suhtautua asiakkaaseen jolla esim. raskaudenaikana seulonnoissa löytyy HIV, vuorovaikutustaidot vähissä, jos vauvan ja äidin suhde on ihanteellinen ja itsellä on hankaluuksia katsoa äidin hellää hoivaamista, kun tuntuu, että silmät kostuu väkisin.
Toisaalta sitten nämä ihmiset jotka osaa hyvin sanella mitä ne haluaa ja miten heidät hoidetaan ja heille on tasan 15 min. aikaa hommata aika lääkärille. Ja kyllä huoneeseen kävellään suoraankin. Päivystin kerran lääkärin huoneessa, niin yksi ihminen marssi sisään ja sanoi kyllä käsipäivää ja kuvitteli puhuvansa lääkärille, hoitsuille mielestäni tuo arkipäivää, mutta mielestäni lääkärinhuoneeseen ei vaan marssita.. Eli mitään suurta arvostusta mitä täällä joskus on puhuttu  liittyvän lääkärintyöhön ei mielestäni ole olemassakaan. Ihmiset on itsekkäitä.
Toisaalta joidenkin paiseidenkaan puhkominen ei kaikkein eniten houkuttele. Mutta onko sitten kivaa esim. lopettaa eläimiä omistajien pyynnöstä tai tehdä eläille "sterilisaatioita" tai muita vinksahtaneiden ihmisten päähänpistoja, joiden kohteena on eläin.. koirien hännän typistyksiä (onkohan ne nykyään kielettyjä. :eusa_think:)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: tahtooleluja - 24.10.06 - klo:21:38
Paiseiden puhkominen on kivaa, etenkin ateroomien. :offtopic:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gimuli - 25.10.06 - klo:11:31
Mutta onko sitten kivaa esim. lopettaa eläimiä omistajien pyynnöstä tai tehdä eläille "sterilisaatioita" tai muita vinksahtaneiden ihmisten päähänpistoja, joiden kohteena on eläin.. koirien hännän typistyksiä (onkohan ne nykyään kielettyjä. :eusa_think:)

Typistyksen on ollut jo kauan kiellettyjä Suomessa. Ei ole mielestäni vinksahtanut päähänpisto kastroida/steriloida eläin, joka lähinnä kärsii ko asioiden olemassaolosta. Esim. oma koirallani paha eturauhasongelma (lääkärit eivät osaa sanoa mikä). Vaihtoehdot olivat lopetus tai kastrointi. Koirani on nyt iloisempi, kun ei ole jatkuvasti kipeä. Ikävä kyllä hormonipiikit pitää vielä välillä käydä ottamassa, mutta suurimmat ongelmat ohi.
Kissojen ja koirien sterilointi/kastrointi olisi muutenkin vain hyväksi, jos ei ko eläintä käytetä jalostukseen. Esim. kissatalot pursuavat yli äyräidensä hylättyjä tai villiintyneitä kissoja.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 25.10.06 - klo:12:45
Paiseiden puhkominen on kivaa, etenkin ateroomien. :offtopic:

Niiin, öhömm. Ihan mielelläni katson vieressä (tai 10m. päässä,)  kun sitä mätää joskus saattaa tulla ihan hyvin. Asenneongelma katsos itsellä.  :eusa_think:

Päivystyksessä kävi muuten yksi päivä yksi asiakas jolla oli nivusessa patti, jota kuvittelin suurentuneeksi imusolmukkeeksi ja terv.portista yritin miettiä kiireellisyytä ja laitoin sitten akuuttina lääkärille, (kun ilmiselvästi syöpähän hänellä oli :wink:) nyt katsoin papereista, että lääkäri oli diagnosoinu aterooman...
Mutta onko sitten kivaa esim. lopettaa eläimiä omistajien pyynnöstä tai tehdä eläille "sterilisaatioita" tai muita vinksahtaneiden ihmisten päähänpistoja, joiden kohteena on eläin.. koirien hännän typistyksiä (onkohan ne nykyään kielettyjä. :eusa_think:)

Typistyksen on ollut jo kauan kiellettyjä Suomessa. Ei ole mielestäni vinksahtanut päähänpisto kastroida/steriloida eläin, joka lähinnä kärsii ko asioiden olemassaolosta. Esim. oma koirallani paha eturauhasongelma (lääkärit eivät osaa sanoa mikä). Vaihtoehdot olivat lopetus tai kastrointi. Koirani on nyt iloisempi, kun ei ole jatkuvasti kipeä. Ikävä kyllä hormonipiikit pitää vielä välillä käydä ottamassa, mutta suurimmat ongelmat ohi.
Kissojen ja koirien sterilointi/kastrointi olisi muutenkin vain hyväksi, jos ei ko eläintä käytetä jalostukseen. Esim. kissatalot pursuavat yli äyräidensä hylättyjä tai villiintyneitä kissoja.


Mutta on se tietyllätavalla vallankäyttöä toista eläinlajia kohtaan päättää saako se lisääntyä. Muistelen, että joskus pohdittiin kehitysvammaistenkin sterilisointeja, ovatko he sitten vamman asteesta sitten riippuen kykeneviä toimimaan huoltajina.. mutta mielestäni kellään ei ole oikeutta päättää toisen puolesta saako saada poikasia. Menee off topikiksi, mutta mielöestäni TV:ssä oli loistava ohjelma CP-vammaisesta Matista, joka oli terävä kuin mikä. Hienoja ajatuksia mm. sikiöselonnoista, hänen mielestään jos lapsella todetaan vammaisuus raskauden aikana raskaudenkeskeytys olisi hyvä vaihtoehto, sillä vanhempien pitäisi miettiä sitä että se vamma on sillä lapsella, ei heillä ja se lapsi sen vamman kanssa joutuu elämään ja vammaisten huolto on Suomessa aika huonoa mitä tämä mieskin kuvasi..
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: ^jossu^ - 25.10.06 - klo:14:45
Olipa hassu ajatus, että vammaiset sterilisoitaisiin.. Eikös se kuitenkin ole niin, että ei se vammaisuus ainakaan periytyisi vanhemmilta lapsille, että nämä vammaiset voisivat saada kuitenkin terveen lapsen = lapsen elämässä tuskin olisi mitään vikaa. Jos meinaan olisi niin, etteivät vanhemmat olisi niin vaikeasti vammaisia, etteivät eläisi pitkään ym. Nojoo, off topiccia tulee  :razz:

Mutta tää ois kyl mielenktiintosta tietää, että täytyykö just elöinlääkäreiden suorittaa lopetuksia ym. jossei eläimen kunto sitä vaadi? Onko jossain laissa määrätty, että eläinlääkärin on se pakko tehdä... Tosin eipä sekään hyvä olisi, että ei ell.lääk. lopettaisi, jossei eläimen omistaja pystyisi eläintä pitämään, mutta luulisi että terveen eläimen voisi kuitenkin vaikka ilmaiseksi antaa jollekkin, itse ainakin ottaisin mielelläni jos tälläinen tilanne tulisi. 
Saako ell.lääk. yleensäkkään päättää suostuuko tekemään jonkin toimenpiteen?   tai samaahan voisi kysyä, että saako ihmislääkäri päättää, jos vaikka joku potilas haluaa jonkun toimenpiteen vaikka sitä ei tarvittaisi  :razz: Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

 :offtopic:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Inna - 25.10.06 - klo:15:40
Mutta on se tietyllätavalla vallankäyttöä toista eläinlajia kohtaan päättää saako se lisääntyä.

No kyllä minun mielestäni se vallankäyttö on tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun näitä eläinlajeja on ihmisen lemmikiksi kesytetty ja jalostettu. Tässä vaiheessa on ainoastaan vastuullista myös pitää niistä hyvää huolta, kun kerran itse olemme niistä "tehneet" sellaisia, etteivät ilman meitä pärjää.

Ja jossulle: Ei keneltäkään Suomessa poisteta mitään elimiä vain siksi, että hän itse niin haluaa. Eikä mitään turhia toimenpiteitä määrätä (ellei kyse ole sitten jostain ihan harmittomasta/edullisesta, jolla pyytäjä saa itselleen mielenrauhan).
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 25.10.06 - klo:15:49
Olipa hassu ajatus, että vammaiset sterilisoitaisiin.. Eikös se kuitenkin ole niin, että ei se vammaisuus ainakaan periytyisi vanhemmilta lapsille, että nämä vammaiset voisivat saada kuitenkin terveen lapsen = lapsen elämässä tuskin olisi mitään vikaa. Jos meinaan olisi niin, etteivät vanhemmat olisi niin vaikeasti vammaisia, etteivät eläisi pitkään ym. Nojoo, off topiccia tulee  :razz:

Mutta tää ois kyl mielenktiintosta tietää, että täytyykö just elöinlääkäreiden suorittaa lopetuksia ym. jossei eläimen kunto sitä vaadi? Onko jossain laissa määrätty, että eläinlääkärin on se pakko tehdä... Tosin eipä sekään hyvä olisi, että ei ell.lääk. lopettaisi, jossei eläimen omistaja pystyisi eläintä pitämään, mutta luulisi että terveen eläimen voisi kuitenkin vaikka ilmaiseksi antaa jollekkin, itse ainakin ottaisin mielelläni jos tälläinen tilanne tulisi. 
Saako ell.lääk. yleensäkkään päättää suostuuko tekemään jonkin toimenpiteen?   tai samaahan voisi kysyä, että saako ihmislääkäri päättää, jos vaikka joku potilas haluaa jonkun toimenpiteen vaikka sitä ei tarvittaisi  :razz: Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

 :offtopic:

Hienoja ajatuksia!! :)

Jos miettii esim. lasten ympärileikkauksia, niin tyttöjen on Suomessa tietääkseni laiton, mutta lääkärit jotka kuuluu samaan "uskonlohkoon" on ympärileikanneet ainakin poikia " kotona" Suomessakin. Ainut ongelma näissäkin on kun niistä tulee laittomia, niin jättääkö jotkut jotka pitää omaa uskontoaan tärkeämpänä kuin lapsen terveyttä, hoidattamatta lapsensa. Jos niistä alettaisiin tekemään ilmoituksia, niin tulisiko ympärileikatut lapset terveystarkatuksille? Se, että vanhemmat on "aivopestyjä" ei ole lasten vika.

Hyviä ajatuksia Inna!
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gimuli - 25.10.06 - klo:19:05


Mutta on se tietyllätavalla vallankäyttöä toista eläinlajia kohtaan päättää saako se lisääntyä.


Onhan se, ihan totta! Mutta jos toimenpiteillä mahdollistetaan parempi elämänlaatu (tai ylipäätänsä mahdollisuus elää) niin kyllä minä kastroin!!! Ja jos ihmiset olisivat vastuuntuntoisempia, kastrointia/sterilointia ilman muuta syytä kuin lisääntymisen säätely, ei tarvittaisi! Mutta ihminen on pirun tyhmä eläin eikä kanna vastuutaan muista elävistä olennoista, niin mielestäni kastrointi on yksi ehdottomista jutuista. esimerkkinä nuo kissat!
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Adekvaatti2006 - 27.10.06 - klo:15:11
Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?

Kuitenkin kun ihminen lemmikkinsä hoitoon vie, niin luultavasti haluaa parasta mahdollista hoitoa, niin vie sitten eläimensä sellaiselle el.lääkärille, joka ei sitä pelkää  :smile:

Enpä olisi tullutkaan ajatelleeksi.

Nautoihinsa ihmiset harvemmin (?) suhtautuvat kovasti tunteella, mutta monelle yksinäiselle se kissa tai koira tai boakäärme voi olla ainoa kaveri.

Pitää paikkansa. Tunnen useita sellaisia ihmisiä joille oma kissa tai koira on valtavan tärkeä. Mutta naapurien iso-mummo kiintyi kuulemma lehmäänsäkin, antoi sen tulla pirttiinkin..

Lisäksi jossakin tk:n iltapäivystyksessä joku humalainen puliukko saa käteensä tikit heti samaan aikaan kun sairas pikkulapsi joutuu odottamaan tuntikaupalla vuoroaan kun ei ole kuolemassa käsiin.

Minun mielestäni jos humalainen on oikeasti hengenvaarassa, niin kyllä nuhainen pikkulapsi vanhempineen saisi mielestäni odottaa ihan rauhassa.

mutta mielestäni kellään ei ole oikeutta päättää toisen puolesta saako saada poikasia.

Minusta on, kun puhutaan eläimistä, ei ihmisestä. Minusta ihmisellä on oikeus päättää saako kotieläin poikasia vai ei.. eihän tällaisessa nyt pitäisi olla mitään kyseenalaistamista tai ihmettelemistä, normaali asia. Normaalia on eläinten steriloinnin lisäksi myös niiden lopettaminen tarpeen vaatiessa.

Olipa hassu ajatus, että vammaiset sterilisoitaisiin..

Ei todellakaan ollut, sana "hassu" ei millään tavalla sovi aiheeseen.

Mutta tää ois kyl mielenktiintosta tietää, että täytyykö just elöinlääkäreiden suorittaa lopetuksia ym. jossei eläimen kunto sitä vaadi? Onko jossain laissa määrätty, että eläinlääkärin on se pakko tehdä...

Eläin lopetetaan jos se on sairas ja kärsii. Se on mielestäni eläinlääkärin työtä.

Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

Kuka *** haluaisi poistaa elimen ilman syytä? Se vasta sairasta olisikin.

Hienoja ajatuksia!!

Juu.. todella hienoja...

Sitähän eivät monet tiedä, että meistä jokainen tarvitsee eläinlääkäriä joka päivä, on toi elintarviketurvallisuus niin tärkeä asia. Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei salmonella kuulu lautaselle. Lisäksi eläinlääkärit ovat yhä enemmän Brysselin byrokraatteja, onhan niiden työkuvaan sisällytetty mm.bioterrorismia koskevia juttuja

Olen samaa mieltä, todella hienoa työtä. Olisimme pulassa kaiken maailman salmonellien kanssa ilman eläinlääkäreitä. Yksi minun tuttunikin on melkein eläinlääkäri. Hieno ihminen, hienoa työtä!
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: m - 27.10.06 - klo:15:39
Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

Kuka *** haluaisi poistaa elimen ilman syytä? Se vasta sairasta olisikin.

Olen kuullut, että jotkut amputoivat sormia ja varpaita ikäänkuin "koristeeksi". Vähän niinkuin lävistykset, mutta vaan paljon enemmän extreme. Kai sitä löytyy sellaisiakin, jotka haluavat jotain sisäelimiä poistaa  :eusa_think: Mutta olet ihan oikeassa, se on aivan sairasta.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: jkr77 - 27.10.06 - klo:16:06
Kuten umpilisäkkeen ennen tärkeää matkaa...
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: ^jossu^ - 27.10.06 - klo:17:16
Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla...  :eusa_eh:

No empä tolla sanalla "hassu" tarkottanutkaan että: "hahhahhaa olipas tosi hauska juttu, tehään niin kaikille!" niinkun varmaan sen jälkeisestäkin tekstistä oikein hyvin ymmärsi jos vain halusi ymmärtää... (ja muutenkaan en varmaan tälle alalle haluaisi, jos kokisin erityisen hauskaksi ihmisten kiusaamisen..  :roll:)

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?  :roll:  Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?
 
Ja ihminen todella haluaa lemmikilleen parasta hoitoa, todella Hassua ettet tullut sitä ajatelleeksi  :wink:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: m - 27.10.06 - klo:18:33
Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla...  :eusa_eh:

Nip&Tuckissahan oli yhdessä jaksossa tällainen setä, ja muistaakseni kirjassa Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi on käsitelty vähän vastaavanlaista juttua. Suunnattoman mielenkiintoinen kirja muuten  :wink:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 27.10.06 - klo:19:22
Missähän rajanveto psyykkisensairauden ja terveen psyykettä vaivaavan ongelman välillä menee, jos miettii transseksuaalejakin. Taysissakin niitä joskus operoitiin. Käsittääkseni ei enää. Onkohan poistettu kaikkialla pois julkisesta terv.huollosta. Vaikka joissain tapauksissa todella operoitu on sitä sukupuolta mihin leikataan. Siis operaatio on tarkkaan harkittu ja operoitu järkevän ja tasapainoisen tuntuinen, mutta...  ..ehkä sellainen on valmis maksamaankin operaatiosta.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Adekvaatti2006 - 27.10.06 - klo:20:53
Missähän rajanveto psyykkisensairauden ja terveen psyykettä vaivaavan ongelman välillä menee, jos miettii transseksuaalejakin. Taysissakin niitä joskus operoitiin. Käsittääkseni ei enää. Onkohan poistettu kaikkialla pois julkisesta terv.huollosta. Vaikka joissain tapauksissa todella operoitu on sitä sukupuolta mihin leikataan. Siis operaatio on tarkkaan harkittu ja operoitu järkevän ja tasapainoisen tuntuinen, mutta...  ..ehkä sellainen on valmis maksamaankin operaatiosta.

Täällä taisi olla lääkäri maininnut mistä löytää asiasta ainakin jotain tietoa (http://alyvuoto.net/bbs/index.php?topic=978.msg8463#msg8463)

Kuten umpilisäkkeen ennen tärkeää matkaa...

No, siinähän olisikin jo syy.

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla...  :eusa_eh:

Kyllä tuo patologista on, jos joku ajattelee ettei jalka ole osa häntä ja sen takia haluaa sen amputoitavan.

No empä tolla sanalla "hassu" tarkottanutkaan että: "hahhahhaa olipas tosi hauska juttu, tehään niin kaikille!" niinkun varmaan sen jälkeisestäkin tekstistä oikein hyvin ymmärsi jos vain halusi ymmärtää... (ja muutenkaan en varmaan tälle alalle haluaisi, jos kokisin erityisen hauskaksi ihmisten kiusaamisen..  :roll:)

Kannattaa vähän miettiä mitä kirjoittelee. Se oli itse asiassa syy siihen, että kirjoitin. Eli halusin kirjoittaa, että joskus voi olla hyödyksi, että mietitään ensin ja kirjoitetaan huolellisesti vasta sitten kun on mietitty mitä oikeastaan ollaan sanomassa.

Ja ihminen todella haluaa lemmikilleen parasta hoitoa, todella Hassua ettet tullut sitä ajatelleeksi  :wink:

En ole mitään päinvastaista kirjoittanut.

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?  :roll:  Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?

Vaikka joku mielisairas tai henkisesti tasapainoton sellaista vaatii ilman mitään syytä, tietysti ei tarvitse lopettaa tervettä eläintä.. eläinlääkärillä on oikeus tehdä oma diagnoosi ja päätös omista toimenpiteistään.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: katja - 27.10.06 - klo:23:42
Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?




Seuraava teksti on vastaukseni edelliseen kommenttiin,mutta jostain syystä pohja jäi tuon väriseksi.T:Katja



Yleensä,kun joku mummo tai pappa kuolee,hän on elänyt pitkän ja täyden elämän,ja on niin sairauksiinsa kyllästynyt(ja toimintakyvyn menetykseen)että toivoo jo itsekin kuolemaa,ja on valmis täältä lähtemään.Olen tästä usean potilaan kanssa käynyt pitkiä keskusteluja.Lisäksi minun työpaikassani kyseessä saattaa olla taysin halvaantunut potilas,joka makaisi tk:n vuodeosastolla seuraavat 10 vuotta.Myös tällaiset potilaan toivovat usein pääsevänsä täältä jo pois.Täytyy kyllä sanoa että ei tunnu ollenkaan pahalta tällaisen ihmisen kuolema.Kuolemahan kuuluu elämään,ja kaikki täältä joskus lähtee,tavalla tai toisella.Aivan toinen tilanne on esim.syöpään kuoleva kolmen lapsen äiti,tai parin kuukauden ikäinen vauva,tai viisivuotias lapsi,joka jo osaa kysyä omasta kuolemastaan.Ne kuuluvat tämän työn erittäin rankkoihin puoliin,ainakin minulle nuo ovat aika tiukkoja tilanteita.Ehkä olen sitten vuosien mittaan tässä työssä kyynistynyt,mutta kun toissa päivänä minulta kuoli 92-vuotias potilas joka oli mennyt elottomaksi,ja häntä oli elvytetty 28 minuuttia ennen kuin saatiin verta kierrättävä rytmi,-seurauksena oli munuaisten paha vajaatoiminta ja erittäin paha aivovaurio-niin ei kyllä tuntunut yhtään pahalta kun hän kuoli.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: tahtooleluja - 28.10.06 - klo:00:07
Kuulostaa kohtuuttomalta moinen elvytys siinä vaiheessa kun elinajanodote on miinusmerkkinen.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: karvanalle - 28.10.06 - klo:09:10
Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla...  :eusa_eh:

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?  :roll:  Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?
 

Eläinlääkärin tulee tehdä se mitä virkaan kuuluu. Veikkaan että kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluu lopettaa eläin mikäli omistaja sitä pyytää järkevään ei-lääketieteelliseen syyhynkin vedoten. Ilmeisesti nykyään eläinlääkikseen pyrkii hakeutumaan suhteessa enemmän "minullaolipienenämarsujotenhaluanperustaapuudeliklinikan"-tyyppejä kuin niitä jotka ovat asennoituneet viettämään loppuelämänsä kädet olkapäitä myöden naudan ahterissa...? Eläimellä on eläimen oikeudet ja asiaan tulee myös suhtautua siten. Omistajalla voi olla tunneside eläimeensä, mutta eläinlääkärin tehtävänä toimia alansa asiantuntijana eikä maailmanparantajakettutyttönä.

Yhtä lailla ihmislääkärit voivat joutua tekemään oman etiikkansa vastaisia asioita: tk-lääkärinä kirjoittamaan lähetteitä aborttiin, gynekologeina tekemään abortteja..... päättämään elvytyksen/hoidon lopettamisesta tai aloittamatta jättämisestä, jne....

Yksinomaan elämän kunnioittaminen muuttuu elämänlaadun kunnioittamiseksi, toisinaan miettien yhden yksilön etua vasten toiselle koituvaa haittaa, joskus jopa yhteiskunnalle koituvat taloudelliset kustannukset huomioiden.

Ihmiset (ja varmasti lemmikkienkin omistajat) vaativat lääketieteen edustajalta varsin usein toimia jotka eivät ole lääketieteellisesti tai muuten asiantuntijan kannalta perusteltuja. Monesti saa taiteilla pitääkseen potilaat ja omaiset tyytyväisinä ratkaisuun joka ei ehkä kohtaa heidän ensisijaisia toiveitaan. Ja joskus pitkän inttämisen jälkeen voidaan päätyä lääketieteellisesti idioottimaiseenkin ratkaisuun painostuksen alla: tyytyväisyys itse päätökseen voi olla niin suuri että se voittaa lääketieteellisesti ajateltuna tarpeettoman hoidon/toimenpiteen aiheuttamat vaikutukset.


Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: tahtooleluja - 28.10.06 - klo:09:26
Lisäisin vielä, että se humalainen puliukkokin on ihminen. Ja vielä huono-osainen sellainen. Ja jos sellainen vuotaa lorottaa verta, niin tasan tarkkaan hänet hoidetaan ennen sitä aamulla pikkuisen nuhinutta lasta.
Tämän takia olen usein sanonut, että ihmisen on ihan hyvä viettää parikin välivuotta, tehdä jotain ihan muuta ennen lääkikseen menoa. Onhan poliiseillakin oltava armeija käytynä ja vuoden verran työkokemusta. Ainakin ennen vanhaan oli. Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan eikä kukaan ole kaikkivoipa eikä haavoittumaton. Yhtä hyvin kuka tahansa meistä saattaa löytää itsensä kymmenen vuoden päästä siltojen alta dokaamasta korvikkeita.

Yhtä lailla ihmislääkärit voivat joutua tekemään oman etiikkansa vastaisia asioita: tk-lääkärinä kirjoittamaan lähetteitä aborttiin, gynekologeina tekemään abortteja..... päättämään elvytyksen/hoidon lopettamisesta tai aloittamatta jättämisestä, jne....

Yksinomaan elämän kunnioittaminen muuttuu elämänlaadun kunnioittamiseksi, toisinaan miettien yhden yksilön etua vasten toiselle koituvaa haittaa, joskus jopa yhteiskunnalle koituvat taloudelliset kustannukset huomioiden.

Ihmiset (ja varmasti lemmikkienkin omistajat) vaativat lääketieteen edustajalta varsin usein toimia jotka eivät ole lääketieteellisesti tai muuten asiantuntijan kannalta perusteltuja. Monesti saa taiteilla pitääkseen potilaat ja omaiset tyytyväisinä ratkaisuun joka ei ehkä kohtaa heidän ensisijaisia toiveitaan. Ja joskus pitkän inttämisen jälkeen voidaan päätyä lääketieteellisesti idioottimaiseenkin ratkaisuun painostuksen alla: tyytyväisyys itse päätökseen voi olla niin suuri että se voittaa lääketieteellisesti ajateltuna tarpeettoman hoidon/toimenpiteen aiheuttamat vaikutukset.

Juuri näin.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Adekvaatti2006 - 28.10.06 - klo:10:20
Yleensä,kun joku mummo tai pappa kuolee,hän on elänyt pitkän ja täyden elämän,ja on niin sairauksiinsa kyllästynyt(ja toimintakyvyn menetykseen)että toivoo jo itsekin kuolemaa,ja on valmis täältä lähtemään.Olen tästä usean potilaan kanssa käynyt pitkiä keskusteluja.Lisäksi minun työpaikassani kyseessä saattaa olla taysin halvaantunut potilas,joka makaisi tk:n vuodeosastolla seuraavat 10 vuotta.Myös tällaiset potilaan toivovat usein pääsevänsä täältä jo pois.Täytyy kyllä sanoa että ei tunnu ollenkaan pahalta tällaisen ihmisen kuolema.Kuolemahan kuuluu elämään,ja kaikki täältä joskus lähtee,tavalla tai toisella.Aivan toinen tilanne on esim.syöpään kuoleva kolmen lapsen äiti,tai parin kuukauden ikäinen vauva,tai viisivuotias lapsi,joka jo osaa kysyä omasta kuolemastaan.Ne kuuluvat tämän työn erittäin rankkoihin puoliin,ainakin minulle nuo ovat aika tiukkoja tilanteita.Ehkä olen sitten vuosien mittaan tässä työssä kyynistynyt,mutta kun toissa päivänä minulta kuoli 92-vuotias potilas joka oli mennyt elottomaksi,ja häntä oli elvytetty 28 minuuttia ennen kuin saatiin verta kierrättävä rytmi,-seurauksena oli munuaisten paha vajaatoiminta ja erittäin paha aivovaurio-niin ei kyllä tuntunut yhtään pahalta kun hän kuoli.

En lainkaan kyseenalaista mitä sinä tässä kirjoitit, vaan vertausta ihmisen ja eläimen välillä kummastelin.

Veikkaan että kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluu lopettaa eläin mikäli omistaja sitä pyytää järkevään ei-lääketieteelliseen syyhynkin vedoten.

Kysymyksessä lienee ollut kyse ei-järkevistä syistä.

Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: m - 28.10.06 - klo:11:53
Mikä sitten on järkevä ei-lääketieteellinen syy lopettaa eläin :eusa_think: Ehkä vaikka lapsen (tai ylipäänsä kenenkään perheessä) paha allergia ja eläimelle ei vain yksinkertaisesti löydy ottajaa? Tai no on sekin lääketieteellinen syy, mutta ei sillä tavalla, että eläin olisi sairas. Entäs sitten tällaiset, että "olemme muuttamassa ja lemmikki ei sovi uuteen asuntoon/elämäntilanteeseen"?  Ihmiset ehkä liian helposti ottavat lemmikkejä, ja sitten eivät ole valmiita kantamaan vastuuta. Kyllä lemmikinkin elämä on arvokas, ja silloin kun sellaisen itselleen ottaa, pitäisi olla valmis ottamaan vastuu siitä perheenjäsenenä, eikä jonain leluna, jonka voi sitten heittää pois, kun ei olekaan enää helppoa tai elämäntilanteeseen sopivaa. Kukin tietysti tavallaan, mutta kyllä minä pyrin suunnittelemaan elämäni sen mukaan, että lemmikeillä on hyvä olla. Lemmikin sairaus on sitten eri asia. Mielestäni on hyvä asia, että eläimet voidaan lopettaa, kun ne ovat liian sairaita nauttiakseen elämästä. Säästyvät samalta kuin monet ihmiset, monen vuoden kituuttamiselta. Tästä on jo ollutkin puhetta tässä ketjussa.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 28.10.06 - klo:13:07
Samaa mieltä Katjan kanssa tuon kuolemis-asian suhteen. Lasten vakavat sairaudet on vaikeita hoitaa. Tai muuten vaikeasti sairaat, joiden elämä on lähinnä kitumista.. monisairaat, jotka ei haluaisi omaistenkaan näkevän ja kärsivän heidän sairauksista.. Vaikeita asioita. Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet (ja eikö ne voisi laittaa vaikka pakkaseen,jos jotkin neuronien solmut joskus aukeaa,niin ompelee sitten takasin... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja. (he he, tulipas kerran minultakin tarkkaan harkittuja kommentteja.)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Inna - 28.10.06 - klo:18:16
Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet .... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja.

Tässä on kuitenkin se suuri ero, että ensimmäistä on todella tehty ja kaksi viimeistä ovat huumoria. En ymmärrä miten voit rinnastaa nämä asiat toisiinsa.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 28.10.06 - klo:22:16
No kehiysvammaisten sterilointi heidän mielipidettä kysymättä on mielestäni naurettava.. juuri näitä sos. ja terv.alalla paljon esiintyvien -MINÄ kun tiedän mikä sinulle on hyvä. Ainoastaan MINÄ edustan älyä, mitä tarvitaan kun päätetään sinun elämään vaikuttavista asioista- tyyppisten ihmisten älykkäitä =hauskoja ajatuksia. Ja kaksi viimeistä elinten poisto ajatustani olikin HASSUN hauskoja.. Vaikka tuo raiskaajien vehkeiden poisto ei ollut edes huono, liian pienellä rangaistuksella mielestäni nekin rikolliset mielestäni pääsee, suhteessa minkälaista kärsimystä aiheuttaavat.. 
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Adekvaatti2006 - 29.10.06 - klo:10:13
Rauhoittuisitkos taas Iris?

Koitetaan ainakin pysytellä aiheessa "Ihmislääkis vai eläinlääkis?" jookos?  :wink:

lisäys kommenttina alla olevaan viestiisi: höpsistä, ihan turha vetää tuollaista roolia, kun ei kukaan yleensä kritisoi mitä kirjoitat, eikä kukaan aja sinua täältä pois. Mielestäni pyyntö laskea "trollaattoria" pienemmälle vaihteelle oli ihan kohtuullinen. Muista myös, että on sallittua aloittaa uusi aihe mieltä painavasta kysymyksestä.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iris - 29.10.06 - klo:10:49
Itseasiassa olen hyvinkin rauhallinen. Offtopicia on, mutta mielestäni ketjun aloittanutkin sivusi tätä vammaisten 'ihmisoikeuksien' riistoa. Pahoittelut kuitenkin. Jatkossa pyrin panostamaan siihen ettei minun viestejä täällä näy. En minä tänne osaa, enkä edes jaksa nähdä vaivaa opetelleksani "juttelemaan ilman kirjoiturvirheitä, kieliopillisesti oikein, täysin aiheessa pysyen nettifoorumissa. Ehkä elämässäni on tärkeämpikin asioita. Täällä on monia loistavia tyyppejä, joihin on ollut ilo tutustua. Tsemppiä ja lykkyä lääketieteenparissa vääntämiseen. :)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Adekvaatti2006 - 29.10.06 - klo:12:16
Noniin, täältä varmaan löytyy molempiin menijöitä, niin haluaisinkin kuulla, miksi olette valinneet toisen näistä  :smile: ? Mikä kiinnostaa eläinlääkiksessä ihmislääkistä enemmän ja toisinpäin?  Olen tässä itse vähän kahden vaiheilla, kun molemmissa on omat plussansa ja miinuksensa, ja olisipa sitten kiva kuulla muiden mielipiteitä näistä.. Varsinkin valmistuineiden, koska heillähän varmasti on eniten kokemusta itse työnteosta.  Kyllä mä nyt vielä eläinlääkiksen puolella olen, mutta silti aina vaan enemmän myös ihmislääkis kiinnostaisi... Mutta laittakaapa tänne niitä syitä, miksi itse olette hakemassa/opiskelemassa/meneet joskus opiskelemaan  jompaan kumpaan näistä. Onko joku muukin ollut samassa tilanteessa, että molemmat kiinnostaisivat... ?

Vastaanpa minäkin tuohon alkuperäiseen viestiin, josta lainaus yllä. Vaikka pidänkin eläimistä, koen ihmisten auttamisen ja ihmis-lääketieteen kiinnostavampana. Kumpaankin vaikuttaisi olevan yhtä vaikea päästä, ja itseäni ihmislääketieteen sovellukset ja vaikutukset yhteiskuntaan kiinnostavat enemmän kuin eläinlääketieteen. Olisi toki mukavaa voida pelastaa kärsivä eläin, mutta kaikesta huolimatta ihmislääketiede vain kiinnostaa enemmän. Tarkemmin en nyt osaa täsmentää, että miksi. Ehkä olen antroposentrinen ja pidän ihmiskuntaa kaikista miinuksistaan huolimatta nisäkkäistä parhaimpana  :smile:

ps. Haluan vielä lisätä tähän vammais-asiaan, että asiasta keskustelu ei millään tavalla ole kiellettyä, päinvastoin vammaisten asia on varmasti ylläpidonkin sydäntä lähellä - itsekin olen työskennellyt vammaisten lasten parissa ja tiedän, että myötätuntoa ja asiallista keskustelua ei voi koskaan olla liikaa. Sinähän voit Iris aloittaa aiheesta ihan uuden keskustelun, eikö niin?

Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: ES - 29.10.06 - klo:17:39
Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?

En nyt tiedä onko tuo asenne niin hirveän harvinainen, ainakaan lievemmissä muodoissa. Kyllä minustakin tuntuu paljon pahemmalta nähdä eläimen kärsivän kuin ihmisen. Silti, varmasti se mummon tai papan kuoleminen tuntuisi jonkin verran pahalta jos itse olisi siinä lääkärinä mukana. En kuitenkaan usko, että sitä kotona jaksaisi miettiä sen kummemmin jos kuitenkin olisi itse tehnyt kaiken oikein (tietysti tässä voi aina jossitella). Vaikea sanoa tekeekö liiallinen myötätunto paremman vai huonomman lääkärin. Itse voisin ainakin kuvitella, että tietty etääntyminen voisi mahdollistaa loogisempien hoitopäätösten tekemisen kun ajattelu olisi selkeämpää kuin tunneherkemmällä. Mutta kyllä tuon voi nähdä toisinpäinkin.

Kunnioitan kyllä eläinlääkäreitä. En varmaan itse pystyisi sitä työtä tekemään.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gollum. - 09.07.07 - klo:09:54
Jos miettii esim. lasten ympärileikkauksia, niin tyttöjen on Suomessa tietääkseni laiton, mutta lääkärit jotka kuuluu samaan "uskonlohkoon" on ympärileikanneet ainakin poikia " kotona" Suomessakin. Ainut ongelma näissäkin on kun niistä tulee laittomia, niin jättääkö jotkut jotka pitää omaa uskontoaan tärkeämpänä kuin lapsen terveyttä, hoidattamatta lapsensa. Jos niistä alettaisiin tekemään ilmoituksia, niin tulisiko ympärileikatut lapset terveystarkatuksille? Se, että vanhemmat on "aivopestyjä" ei ole lasten vika.

Hyviä ajatuksia Inna!


Tyttöjen ympärileikkaus on laiton ja niitä ei ole ainakaan tietoon tullut että Suomessa olisi tehty (korjatkaa ihmeessä jos oon vääräss, mutta en oo kuullut yhdestäkään Suomessa tehdystä.)

Poikien ympärileikkaus taas ei ole Suomessa laiton, mutta sitä ei kustanneta valtionveroista, mikäli ei ole fysikaalista syytä (esim. esinahan tiukkuus). Ongelmana tässä on se että harvalla maahanmuuttajaperheellä on varaa teettää yksityisellä leikkausta. Kuitenkin islam (ja myös ainakin juutalaisuus) vaatii uskovia ympärileikkauttamaan lapsensa. Näin ollen leikkauksia tekee joskus kotona esim. Somaliasta tai arabimaista tulleet lääkärit tai "lääkärit" joiden ammattitaidosta ei ole takeita. Joskus sitten tulee ongelmia jälkeenpäin, jotka tulee julkisuuteen. Suomen valtio laittaa resurssit lasten terveyden edelle, sillä (mm.) muslimien on pakko teettää ympärileikkaus, ja tottakai  se teetettäisiin julkisella mikäli tähän olisi mahdollisuus. Mun mielestä yhteiskunnallakin on vastuunsa. Tosta on keskusteltu että julkisella alettaisiin poikien ympärileikkauksia tekemään, mutta mahtavien kansanedustajien kannanotot ovat asian estäneet. Siellä päättämässä kun istuu kristillisdemokraatteja, mutta ei yhtään islamstidemokraatteja....

Mä en oo ainakaan kuullut että poikien ympärileikkaus olisi Suomessa tulossakaan laittomaksi, onko sulla jotain faktaa tän tueksi? Mä en kyllä tohon muuten usko sillä niitä tosiaan teetetään muistakin kuin uskonnollisista syistä.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Tittelintuure - 09.07.07 - klo:11:29
Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet .... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja.

Tässä on kuitenkin se suuri ero, että ensimmäistä on todella tehty ja kaksi viimeistä ovat huumoria. En ymmärrä miten voit rinnastaa nämä asiat toisiinsa.

Heiiiij, eikös kastraatiota ole todellakin tehty mm. paatuneille pedofiileille? (OT :wink:)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Ella - 09.07.07 - klo:14:42

olisi kyllä mukava tietää myös, että voivatko oikeasti ell:t kieltäytyä lopettamasta eläintä? Ja kyllä ihmiset vievät TERVEITÄ eläimiään lopetettavaksi ties minkä takia.. "se kasvoi liian suureksi", "siitä ei tullutkaan kiltti".. monessa ed.m. tapauksessa ihminen on "pilannut"  oman koiransa.   :evil:

Itse en pystyisi lopettamaan eläintä, mikäli näkisin sillä mahdollisuuden. tämän vuoksi päädyin ihmispuolelle. olen kuullut (kuulopuhetta...), että ell olisi hommannut uuden kodin koiralle, joka tuotiin lopetettavaksi. Voi toki olla, että päätös oli omistajamyönteinen.. ja kaikille ressukoille ei kuitenkaan voi kotia hommata, ihan resurssien puutteestakin johtuen..

Ammattimielessä ihmishenki menee toki eläimen edelle. Henkilökohtaisesti minulle koirani on montaakin ihmistä tärkeämpi. Oli se ihminen tai koira, joka on kulkenut kanssasi 12 vuottakin, on toki rinnastettavissa "ystävään"..

Onnellinen olen siitä, että eläimille eutanasia on mahdollinen. Soisin sen monelle ihmisellekin, mikäli hän sitä itse vaikean "sairauden"(es. syövän loppuvaihe) kourissa toivoo. Käytännössä asiaa olisi todella vaikea toteuttaa, mihin pitäisi sitten vetää raja. Olisiko raja kuolemaan johtava sairaus?
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gollum. - 09.07.07 - klo:16:03
Mulla on mutu tuntuma, että ell voi kieltäytyä lopettamasta tervettä eläintä. Itse kyllä yrittäisin saada omistajan muuttamaan mieltään, tai mieluummin lahjottamaan (tai myymään halvalla) koiran pois, ellei sitten ole todella vanha koira ja hyvin kiintynyt omistajaansa. Viime kädessä kyllä kieltäytyisin mutta sitä ennen koittaisin puhua järkeä, ettei veisi jollekin toiselle ell:lle lopetettavaks. Luulen että sit kun oon eläinlääkäri, niin meillä on koko ajan kotia etsiviä koiria, ihan varmasti nimittäin otan mieluummin meille kuin annan piikin. Mies varmaan innoissaan...  :redface:  :wink:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lis8 - 09.07.07 - klo:19:54
Lainattu:
Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?  :roll:  Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?


Eläinlääkäri voi kieltäytyä lopettamasta eläintä, jos eläimen kunto ei sitä vaadi. Etelä-Suomessa on ainakin tiedossa ihan klinikoita, joiden periaatteena on että he eivät lopeta eläintä, jos kunto tai jokin muu pakottava syy ei sitä vaadi, kuten esimerkiksi luonneviat. Luonnevioilla tarkoitan ihan ihmisten tai toisten eläimien kimppuun käyviä koiria jne.

Jos klinikalle tuotaisiin esim. nuori koira lopetettavaksi sen takia, että omistaja on vain kyllästynyt siihen, on tietenkin ihanteellista yrittää ehdottaa sen myymistä, sijoittamista tai vaikka lahjottamista eteenpäin. Toisaalta pitää myös miettiä sitä, että millä mielellä omistaja on, sillä eläinhän on hänen omaisuuttaan. Jos omistaja on vaatimalla vaatii  lopettamista, voi se todellakin olla parempi vaihtoehto. Parempi eläimen on päästä tiensä päähän kivuttomasti, kuin itse saada myöhemmin kuulla että omistaja on lopettanut itse koiransa lyijyputken pätkän kanssa saunan takana tai heittänyt kadulle selviytymään yksikseen.

Ja kyllä lemmikkitarantellojen ja boien hoidosta voi kieltäytyä, vedoten vaikka ettei ole riittävän pätevä kyseisellä alalla, ja ohjata kysymykset edelleen eksoottisiin lemmikkieläimiin erikoistuneiden eläinlääkäreiden luokse  :lol:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Broeck - 10.07.07 - klo:12:33
Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla...  :eusa_eh:

Nip&Tuckissahan oli yhdessä jaksossa tällainen setä, ja muistaakseni kirjassa Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi on käsitelty vähän vastaavanlaista juttua. Suunnattoman mielenkiintoinen kirja muuten  :wink:
Kyseessä oli neurologinen häiriö, en muista tarkemmin mikä mutta netistä ja kirjastahan löytyy. Asiassa ei kuitenkaan ollut kyse psyykkisestä häiriöstä niinkuin tuolla aiemmin kuvattiin joidenkin hassuja amputaatiotoiveita.

Eläinten lisääntymiseen; se joka vastustaa eläinten sterilisaatiota ei ole ehkä elänyt sukukypsien kissojen tai koirien kanssa samassa taloudessa. Sukukypsän naaraskissankin kanssa saattaa olla vaikeaa olla samassa taloudessa kiima-aikoina. Ja jos se saisi vapaasti toteuttaa itseään ja lisääntyä niin kissoja syntyisi pilvin pimein.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Tittelintuure - 10.07.07 - klo:17:28
Eläin (erityisesti ihmiseen leimautuva) voi helposti kärsiä omistajan vaihtumisesta tai pahimmassa tapauksessa jopa kiertolaiseksi joutumisesta. Piikki on usein armeliaskin ratkaisu. Ihminen sitä kuoleman lopullisuutta suree, ei eläin itse. Eläinlääkärillä tuskin on ylimääräistä aikaa etsiä lopetusuhan alla oleville "asiakkailleen" hyviä, turvallisia ja ennenkaikkea pysyviä koteja. Lopettamasta kieltäytymisellä voidaan saada huonossa tapauksessa aikaan vaikka se, että omistaja antaa eläimen ilmaiseksi ensimmäiselle joka sen suostuu ottamaan.

Itse en kieltäytyisi lopettamasta eläintä, jos näyttäisi todellakin siltä ettei omistajalla ole selkärankaa edes yrittää hankkia lemmikilleen parempaa tulevaisuutta. Mutta pitkän puhuttelun hän saisi kyllä, ja syyllisyyttä tuntien lähtisi ulos ovesta. :doubt:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: neiti halla - 10.07.07 - klo:19:53
Itse en kieltäytyisi lopettamasta eläintä, jos näyttäisi todellakin siltä ettei omistajalla ole selkärankaa edes yrittää hankkia lemmikilleen parempaa tulevaisuutta. Mutta pitkän puhuttelun hän saisi kyllä, ja syyllisyyttä tuntien lähtisi ulos ovesta. :doubt:

Mutta kun jotkut ei tasan ymmärrä, miksi eläimestä turhaan luopumisesta pitäisi tuntea syyllisyyttä. Esimerkkinä eräs tuttava, jonka kissan otimme meille, kun sen pito ei enää käynytkään päinsä. Kissa taisi olla silloin vasta puolivuotias, eikä kysymys todellakaan ollut mistään suuresta elämänmuutoksesta, vaan yhdestä muutosta! Tästä on pari vuotta, ja sen jälkeen tyyppi on jo ottanut ja lopetuttanutkin kaksi koiraa. Nyt katseli meidän kissaa ja mietti, että jospa ottaisikin sen takaisin. Onneksi mies sanoi, että se on meidän kissa nyt.

Ja kysymys ei ole mitenkään tasapainottomasta, herkästä tai muuten erikoisesta vaan kohtalaisen normaalista ihmisestä. Miten sitten eläimiä kohtelevat ne, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestäänkään?
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gollum. - 10.07.07 - klo:21:47
Puolivuotias!!  :evil:  :-X  Joskus inhoon ihmisiä. Ehkä tässä perimmäinen syy etten käy ihmislääkäriksi. Tulis vaikka potilas joka alkais päivittelemään kuinka onneks ei oo tällä kertaa ulkomaalainen lääkäri niin tökkäisin ihan varmasti tahallaan siihen hermoon verisuonen sijaan...  :eusa_shifty:
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: uppo-nalle - 11.07.07 - klo:10:39
Itse valitsin eläinlääkiksen ihan vaan sen takia, että humaanipuoli ei voisi vähempää kiinnostaa. Lääketiede on mielenkiintoista, mutta en koe pitäväni ihmisistä niin paljoa, että minulla olisi minkäänlaista mielenkiintoa kuunella ihmisten vaivoja ja valituksia kaikesta mahdollisesta. Ja juu, tiedän, että eläinlääkärikin on palveluammatti ja siinä on pakko tulla toimeen hankalienkin ihmisten kanssa, mutta silti koen sen jotenkin eri asiana. En jaksa kuunnella vanhusten kitinöitä omista sairauksistaan ja muutenkin koen esim. ihmisen tutkimisen jotenkin vastenmielisenä. Paljon mieluummin työnnän sen käteni olkapäätä myöten lehmään kuin olen sairaiden ihmisten kanssa tekemisissä. Joku kirurgi tai vastaava ehkä humaanipuolella vielä voisin olla, mutta terveyskeskus- yms. lääkärit ällöttää. Myönnän kyllä, että mulla on lääkärikammo ja välttelen lääkäriin menoa viimeiseen asti.

Eläinlääketiede on minusta myös paljon monipuolisempaa kuin humaanipuoli, meistä tulee samalla kertaa hammaslääkäreitä, kirurgeja, gynekologeja, valtion virkamiehiä ja ties mitä. Jos praktiikka alkaa kyllästyttää, on aina mahdollisuus saada myös se siisti 8-16 sisätyö ja olla ikinä näkemättä yhtään eläintä, jos niin haluaa.

Vielä pieni kommentti noista tarantelloista ja lopetuksista yms. Eläinlääkärin ei todellakaan ole mikään pakko suostua tekemään yhtään mitään. Aivan hyvin voi ja pitää kieltäytyä hoitamasta jotakin, jos tarve niin vaatii. Hulluun potkivaan hevoseen tai villikissaan ei ole mikään pakko koskea. Monesti kuulee ihmisten sanovan, että eläinlääkäri pelkäsi jotakin "ihan kilttiä" koiraa tai kissaa, koska halusi sille kuonokopan. Aina on kuitenkin parempi olla liian varovainen kuin tyhmä, kädet ovat eläinlääkärin tärkein työväline, ja tulehtunut kissanpurema kädessä ei niin vain tehdäkään töitä enää vähään aikaan. Itseään on turha tappaa vain yhden potilaan takia, ja on niitäkin tapauksia, että se "ihan-kiltti-ei-tää-ikinä-ketään-oo-purru" koira puree omistajansa klinikalla sairaalakuntoon.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: gollum. - 11.07.07 - klo:10:44
Joo mullakin tarantelloista kommenttina, että tuskimpa kovin moni ell osaa edes jotain tarantellaa hoitaa. Sitä ei eläinlääkiksessä käydä, joten oman mielenkiinnon ne tarvii jos niitä haluaa hoitaa. Mulla kyllä sitten käärmeisiin on jo mielenkiintoa, joten niistä otan varmaan paremminkin selvää. Tarantellat  :eusa_sick: hyi. Ei kiinnosta, en hoida.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Mocca - 11.07.07 - klo:10:56
Tää ei nyt varsinaisesti liity asiaan mitenkään mutta tulipa tosta kuonokopasta mieleen. Itselläni on koira joka on melko varautunut vieraita kohtaan. Jotkut harvat ja valitut on heti sen kavereita. Näin ollen lääkärissä käynti on aina aika tuskaista koska jo pelkästään tilanne ja paikka on koirani mielestä pelottava. Senpä takia koirallani on yleensä käytetty kuonokoppaa lääkärin tutkiess, että ei käy vahinkoja. Se ei varsinaisesti ole vihainen mutta ahdistavassa paikassa ja tilanteessa kun vento vieras ihminen lähestyy en itsekään halua ottaa riskiä, että koirani puree lääkäriä. Tähän mennessä lääkärit on itse halunneet ensin yrittää ilman kuonokoppaa ja on siinä onnistuneetkin mutta on kyllä kovin lääkäririippuvaista miten tutkimus sujuu.

Aluksi oli tarkoitus alkaa käydä aina samalla lääkärillä, mutta hän ei sitten tyyppinä ollut yhtään koirani eikä minunkaan mieleen joten ei siellä sitten enää käyty. Tämä lääkäri ei ollenkaan ymmärtänyt, että koiraa olisi voinut lähestyä rauhallisesti namipalan kanssa ja voittaa koiran luottamus puolelleen. Ennemminkin ajatuksena oli että mun ois pitäny väkisin pitää kiinni koirastani joka on siis afgaaninvinttikoira (eli ei mikään pieni) ja pakottaa se uhkaavasti lähestyvän vieraan ihmisen lääppimiseen ja piikittelyyn. Ja varsinkin tilanne ärsytti koska koirani oli nuori ja kaikenlaisilla uusilla kokemuksilla on suuri merkitys siinä vaiheessa. Onneksi sen jälkeen muut lääkärit ovat olleet todella ymmärtäväisiä ja lääkärissä käynnit on sujuneet ihan ok. Onneksi koirani on ollut älyttömän terve yksilö ettei tarvitse paljoa lääkärissä rampata. :wink:

Niin ja nyt koirani on jo 9 v. ja onneksi iän mukana tuo varautuneisuuskin vähän on helpottanut.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: maija - 11.07.07 - klo:11:07
Sama juttu meillä tuon lääkärissäkäynnin kanssa. 13- vuotias lapinkoirauros on nyt aikuisiällä päättänyt ettei maailmassa ole mitään kamalampaa kuin eläinlääkärissä käynti. Hurja katsoa kun koira on valmis käymään lekurin kurkkuun kiinni kun se tulee pikkasenkin lähemmäs. Ja tämä koira siis on itse ystävällisyys jokapaikassa muualla...lenkeillekään ei tarvitse ottaa edes hihnaa mukaan. Kerran se on päässyt nappaamaan lääkäriä kädestä, jonka jälkeen ollaan aina pidetty kuonokoppaa. Onneksi meidän eläinlääkäri on varsin mainio tyyppi, joka ei kovin pienestä hätkähdä  :smile:

Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Heiliini - 30.05.09 - klo:20:50
Mä itse mietin ihmis- ja eläinlääkiksen väliltä. Välillä päätän et se on ihmislääkis mut sit taas "josko sittenkin". Kun haluan ehdottomasti lääkäriksi, mut oon alkanut pohtia et haluan ihmislääketieteen puolelta lähinnä erikoisaloille joilla on mahd. vähän potilaskontakteja (tyyliin potilas jo nukutettu tai niin morfiineissaan ettei vänkää vastaan, ja omaiset hoitaa joku muu  :roll:). Ihmisten kanssa vuorovaikutus on mulle tosi rasittavaa ja stressaavaa vaikka teenkin asiakaspalvelutyötä. Ihmislääkärinä varmaan tulis vastaan ne samat pellet vuodesta toiseen, joilla on ziljoona kertaa sanottu et vois vähentää tota dokaamista/syömistä/tappelua/ammuskelua/peeloilua/pääedelläkerrostalonkatoltahyppimistä ja ne tulis aina uudestaan ja uudestaan. Sit ku mä en oo maailman helpoin enkä ainakaan kovinkaan kiltti ihminen ni varmaan tulis muutama valitus ku tuli sanottua potilaalle vähän mitä sattuu. En koe silleen empatiaa ihmisiä kohtaan ja välillä oon aivan tajuttoman stressaantunut kun täytyy vuorovaikuttaa ihmisten kanssa. Ja se myös ärsyttää ihmislääkäreissä ku ne koko ajan haukkuu toisiaan, aina joku toinen lääkäri on ollut ammattitaidottomampi tms.

Toisaalta eläinten kanssa olen kokenut ne kaikkein parhaimmat ja rentouttavimmat hetket. Ja noh arvioin ihmisiä aina sillä perusteella miten ne kohtelee eläimiä. En kerta kaikkiaan tuu toimeen ihmisten kanssa, jotka vihaa eläimiä. Toisaalta tää mun ihmisvihauspuoli vois tulla esiin myös esim. jos on eläinrääkkäystapaus ni poliisi olis mukana enemmän rääkkääjän suojaksi ku mun  :lol:

Kaikkee tällaista sitä miettii eikä oo hajuakaan haluanko auttaa ihmiskuntaa vai rentoutua ihanien eläinten kanssa.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lemontree - 30.05.09 - klo:21:00
^ Tuskimpa on eläinlääkärinkään hommat mitään ihanaa rentoutumista eläinten kanssa.  ::) Unohdit tässä myös usein hankalatkin "omaiset" eli lemmikkien omistajat. Väistämättä joudut vähintään yhtä monen ihmisen kuin eläimenkin kanssa tekemisiin, mikäli lemmikkejä lekuroit.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Heiliini - 30.05.09 - klo:21:54
^ Tuskimpa on eläinlääkärinkään hommat mitään ihanaa rentoutumista eläinten kanssa.  ::) Unohdit tässä myös usein hankalatkin "omaiset" eli lemmikkien omistajat. Väistämättä joudut vähintään yhtä monen ihmisen kuin eläimenkin kanssa tekemisiin, mikäli lemmikkejä lekuroit.

Tuokin on kyllä totta :D Tosin kun olin tallilla töissä niin typerien omistajien (tuo oli valmennustalli) kanssa jaksoi toimia. Ääh ehkä tyhmisistä ihmistä ei vaan pääse eroon missään. Paitsi ehkä diagnostisen osaston johtajana Princeton-Plainsboron sairaalassa  ;D
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: untuva - 20.06.09 - klo:16:56
Mä en ole koskaan edes miettinyt ihmis- ja eläinlääkiksen välillä vaan lähinnä eläinlääkiksen, eläintenhoitajan ja biologin välillä. Ihmislääkis ei kiinnosta paljolti Heiliinin mainitsemien seikkojen takia. Sinne ensiapuun ja vastaanotolle lappaa päivästä ja vuodesta toiseen sitä samaa urpoa porukkaa, joka on itse itsellee aiheuttanut maksavaurion, naaman aukeamisen, huulen halkeamisen jne. En myöskään kestäisi katsella sitä, kun ihmiset tulisivat hoidattamaan lajitovereidensa, toisten ihmisten, tahallaan/****/ilkeyttään aiheuttamia vaurioita. Toki elukoillakin on lajitovereiden aiheuttamia kolhuja, mutta eläimet eivät ainakaan nykytietämyksen mukaan pysty olemaan laskelmoidusti julmia toisiaan kohtaan.

Varmasti tulee eläinlääkärinäkin vastaan tilanteita, joilta mieluiten välttyisi kokonaan. Esimerkkinä nyt nuo turhat lopettamiset ja eläinrääkkäysjutut. Uskon, että inhokkitilanteita on silti vähemmän kuin niitä olisi ihmislekurina.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: jk - 20.06.09 - klo:17:22
niinpä, kaikki eivät sovi ihmislääkikseen. Mua ei ole koskaan ärsyttänyt ihmisten dokaamiset ja ns. itseaiheutetut sairaudet, ne ovat osa elämää. Ja jos näitä ei voi hyväksyä, ei kuulu lääkäriksi hoitamaan ihmisiä. Lääkäri ei ole moraalivartija. Mikään ei ole pahempaa kuin jeesusteleva lääkäri. Mäkin tykkään eläimistä, mutta en ole koskaan edes vakavissani harkinnut eläinlääkistä. 
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Reich - 20.06.09 - klo:20:06
Mielummin sitä työskentelee sairaaloissa/terveyskeskuksissa kuin pas.kaisissa navetoissa. Ihmislääkärit myös tienaa selkeästi enemmän keskimäärin.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: untuva - 20.06.09 - klo:21:52
Osa työskentelee toki mieluummin siistissä sairaalassa, mutta esimerkiksi minä olen aina tykännyt enemmän lehmänpskan hajusta kuin sairaalan desinfiointiaineen lemusta. Tuntee olevansa kotona, kun lanta haisee <3
Ja palkkakysymykseen sanon vain kutsumusammatti.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Oopa - 22.06.09 - klo:14:32
Mulla ei ainakaan ole mitään intressejä hammasta tai elukkaa kohtaan, ruholle meno oli selvää ja muut ei käynyt edes mielessä. Kiinnostus ei vain riitä muualle, ja näen tämän itselleni sopivana.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Akabane - 24.06.09 - klo:13:54
Tuskin se humaanilääkärin hommakaan aina nyt niin siistiä on. Yhtä lailla siinä altistuu erinäisille kehon eritteille enemmin tai myöhemmin ja jos sitä ei kestä, ei taida olla ihan oikealla alalla. Elukalla opiskelevat ehkä vaan ymmärtävät alastaan sen, ettei töitä voi tehdä - ainakaan hyvin - likaamatta käsiään. En lähtisi vertailemaan lääketieteen aloja "mikä on paras" mentaliteetillä, sillä jokaisessa niistä on hyvät ja huonot puolensa ja se nyt vaan on tosiasia, että ei kaikista tule putkimiehiä tai opettajiakaan - oma alansa kullekin meistä.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Oopa - 24.06.09 - klo:14:14
^ Joo sitä mä just tarkotin. Voihan juuri joku hammas- tai eläinlääkäriopiskelija sanoa ettei kiinnostaisi yhtään lukea yleisellä. Jokainen tekee sitä mistä tykkää ja mikä itselle parhaiten sopii.

Ei ole kyse siitä että näkisin nuo alat jotenkin huonommiksi tms, vaan ihan siitä että mua ne eivät vain siinä määrin kiinnosta. Vielä enemmän voin sanoa samaa jostain oikeustieteestä ja kauppatieteestä, ja näitä aloja löytyy vaikka kuinka monta.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Burana - 24.06.09 - klo:16:32
Ei minua tosiaankaan kiinnosta hammaslääkärinä pätkääkään alkaa tuseeraamaan potilasta, vaan mielummin sorvaan sitä ruuansulatuskanavan alkupäätä ;-)

Mutta noinhan se juuri menee, kuten aiemmin joku kirjoittikin. Vaikka yleislääkärin työ ei minua henkilökohtaisesti kiinnostakaan, arvostan silti suuresti sen alan valinneita. Kuten myös muita ammattiryhmiä.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Stillness - 25.06.09 - klo:11:08
Joo eipä minuakaan koskaan ole kiinnostunut humaani- tai hammaspuoli. Jos ovet eläinlääkikseen ei olis auenneet, olisin mennyt opiskelemaan muuta kuin lääketiedettä, luonnontieteitä tosin. Tietysti opiskeluaikana joutuu vaikka minkälaisten eritteiden kanssa olemaan tekemisissä, mutta tuskinpa klinikalla työskentelevä pieneläinlääkäri joutuu sen likaisemmissa oloissa työskentelemään kuin ihmislääkärikään. Ja eläinlääkäri voi tehdä töitä koskaan elävää eläintä näkemättäkään, esim. ympäristöterveydenhuollossa tai elintarvikehygienian parissa. Ei sillä, että minua haittais missään navetassa/tallissa työskentely  :)
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Lehtori T - 25.08.09 - klo:11:19
Minulla on sellainen kokemus, voin olla täysin väärässäkin, että eläinlääkikseen hakevat tyypillisesti tuntuvat olevan jo hakuvaiheessa ihan selvillä siitä miksi sinne ylipäänsä hakevat. Jotenkin on tullut sellainen vaikutus, että jokainen tuntemani lääkikseen hakija on eläinrakas tai ainakin jollain tavalla erittäin motivoitunut nimenomaan työskentelemään jokapäiväisesti eläinten seurassa. Että lehmän kierittely navetassa on oikeasti ihanaa, vaikka hiukset loppuviikon sen jälkeen tuoksahtaisivatkin. Tämä ei siis ole mitään dissausta, vaan oikeasti minulle on tullut sellainen vaikutelma, että tuon motivoituneisuuden takana on nimenomaan eläinrakkaus.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lääkäri10 - 28.09.09 - klo:10:12
Terolle voin valaista, ettei se navetan haju niinkään, koska se lähtee helpommin pois,mutta meneppä sikalaan. Haiset vielä viikon päästä. Hajua saat hinkata hinkkaamalla pois.
Itse hakisin eläinpuolelle, jos se ei olisi Hesassa. On hiukan liian pitkä matka opiskeluun, kun on perheellinen. Eläinten kanssa voi välillä olla yhtä vaaarallisia tilanteita kuin ihmisipuolella huumeiden-, alkoholin tai muiden päihteiden alaisena olevien hoitaminen.:) Ja vanhus puolella voi nyrkistä tulla mummoiltakin.:)
Jotkut hakevat eläinpuolelle, koska kokevat etteivät tule ihmisten kanssa toimeen. Tosin eläintenomistajien kanssa tultava toimeen. Mutta pakko oltava jonkinlaista eläinrakkautta, että haluaa toimia eläinten parissa. Ihmisten kanssa tultava toimeen kummallakin puolella.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lääkäri10 - 28.09.09 - klo:10:30
Vielä lisättävä, kun lueskelin kuinka verrataan eläinten ja ihmisten silpoamista. Onko oikein, että joku eläin joutuu lisääntymään jatkuvasti? Aikuinen ihminen pystyy itse tekemään päätöksen siitä, minkä verran lisääntyy. Joku nyt tuo esille tähän uskonnon,mutta jokainen on niissäkin uskonnoissa, joissa ei käytetä ehkäisyä, tietoinen ennen naimisiin menoa, ettei ehkäisyä käytetä. Vaikka en itse ymmärrä, miksi nainen jonka terveys pettää, jatkaa lapsen tekoa. Tosin itsellänikin ,kun monta lasta, en voisi jollekin sanoa, ettei saa lisä'äntyä. Noi on sitten jokaisen oma asia. Eläimillä vaan se on vähän semmoinen hommeli, että kissoja ja koiria ym hylätään oman onnensa nojaan, kun alkaa liikaa lisääntymään. Koirallakin kun kiima 2kertaa vuodessa. Tekee pentuja n.1-jopa 14. Itselläni on koiria ja kissoja. Koirista pari leikattuja ja kissoista kaikki. Olen tyytyväinen leikkauksiin, vaikka se ei olekaan luonnonmukaista toimintaa. Kuitenkin tiedän, ettei kissani tee pentuja, eikä tarvitse ajatella, meneekö pennut varmasti hyviin koteihin.
Lasten silpoaminen on sitten semmoinen juttu, että jokaisesta pitää tehdä rikosilmoitus. SE on rikos suomessa!!! Itse en katsoisi yhtäkään läpi sormien!!
Eläinlääkärin ei tarvitse lopettaa yhtäkään tervettä koiraa. Näin toimii yksi eläinlääkäriasema Hesassa. Eivät lopeta alle 6v tervettä eläintä. Sairaan eläimen lopetus on armeliasta ja siinä kulkee monesti omistajan eläinrakkaus ja eläinrääkkäys käsikädessä. Siinä tulee se eläinlääkärin ammattiosaaminen käyttöön, että osaa asian selittää omistajalle hyvin, että eläimenomistajakin ymmärtää eläimen parasta.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: taara - 28.09.09 - klo:10:47
Itse hakisin eläinpuolelle, jos se ei olisi Hesassa. On hiukan liian pitkä matka opiskeluun, kun on perheellinen.

Mulla on sama fiilis tästä. Itsekin hakisin eläinpuolelle jos eläinlääkis olisi vähän lähempänä.
Olin yli puoli vuotta kunnaneläinlääkärillä työharjottelussa ja se on tosiaan totta että sikalassa haisee huomattavasti pahemmalle kuin vaikka navetassa. Mut kaikkeen tottuu. Ja yksiössä oli kiva kun ei oikein tiennyt että mihin olisi tunkenut niitä "työvaatteita" kun ei viittinyt ihan joka päivä pestä pyykkiä. ;D
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Akabane - 08.10.09 - klo:08:00
Vielä lisättävä, kun lueskelin kuinka verrataan eläinten ja ihmisten silpoamista. Onko oikein, että joku eläin joutuu lisääntymään jatkuvasti? Aikuinen ihminen pystyy itse tekemään päätöksen siitä, minkä verran lisääntyy. Joku nyt tuo esille tähän uskonnon,mutta jokainen on niissäkin uskonnoissa, joissa ei käytetä ehkäisyä, tietoinen ennen naimisiin menoa, ettei ehkäisyä käytetä. Vaikka en itse ymmärrä, miksi nainen jonka terveys pettää, jatkaa lapsen tekoa. Tosin itsellänikin ,kun monta lasta, en voisi jollekin sanoa, ettei saa lisä'äntyä. Noi on sitten jokaisen oma asia. Eläimillä vaan se on vähän semmoinen hommeli, että kissoja ja koiria ym hylätään oman onnensa nojaan, kun alkaa liikaa lisääntymään. Koirallakin kun kiima 2kertaa vuodessa. Tekee pentuja n.1-jopa 14. Itselläni on koiria ja kissoja. Koirista pari leikattuja ja kissoista kaikki. Olen tyytyväinen leikkauksiin, vaikka se ei olekaan luonnonmukaista toimintaa. Kuitenkin tiedän, ettei kissani tee pentuja, eikä tarvitse ajatella, meneekö pennut varmasti hyviin koteihin.
Lasten silpoaminen on sitten semmoinen juttu, että jokaisesta pitää tehdä rikosilmoitus. SE on rikos suomessa!!! Itse en katsoisi yhtäkään läpi sormien!!
Eläinlääkärin ei tarvitse lopettaa yhtäkään tervettä koiraa. Näin toimii yksi eläinlääkäriasema Hesassa. Eivät lopeta alle 6v tervettä eläintä. Sairaan eläimen lopetus on armeliasta ja siinä kulkee monesti omistajan eläinrakkaus ja eläinrääkkäys käsikädessä. Siinä tulee se eläinlääkärin ammattiosaaminen käyttöön, että osaa asian selittää omistajalle hyvin, että eläimenomistajakin ymmärtää eläimen parasta.

Tuosta eläinten lopettamisesta sanon vaan sen, ettei se ole ihan niin mustavalkoista kuin tekstisi antaa ymmärtää. Väitän, että kukaan eläinlääkäri ei nauti eläinten lopettamisesta, mutta joissakin tilanteissa se saattaa oikeasti olla eläimelle eettisempi vaihtoehto. Jos puhutaan "täysin terveestä" eläimestä, taustalla on yleensä esim. koira, joka on käytösongelmien vuoksi vaihtanut kotia pahimmillaan jopa kymmeniä kertoja ja tämä riepottelu paikasta toiseen voisi jatkua vuosia. Onko se sitten koiralle reilua, että sitä jatkuvasti stressataan sen elämän ajan jos sen omistaja ei viitsi panoutua ongelmiin? Tottakai ensisijaisesti eläin pyritään sijoittamaan uuteen, hyvään kotiin, mutta realistisesti asiaa pohdittaessa... ei niitä maatalon isäntiä ja emäntiä hehtaarilääneineen ja jahdattavine jäniksineen ole turhan montaa tarjolla. Asia olisi hyvin erilainen jos niitä "heittopussieläimiä" olisi vain muutama vuodessa ja mahdollisuudet hankkia niille hyvät kodit olisi täysin realistista, mutta pystyt varmasti itsekin laskemaan kuinka paljon niitä tulee jos viikoittain vastaanotolle saapuu useampi kissa ja koira ja harvalla eläinlääkärillä on resursseja ylläpitää niitä mikäli omistaja ei sitä enää halua. Syy tähän on tietenkin se, että ihmiset ottavat eläimen aivan liian heppoisin perustein ja myös luopuvat niistä kun uutuuden viehätys laantuu. Tämän vuoksi koen henkilökohtaisesti tärkeämpänä, että panostettaisiin enemmän kasvattajien paitsi vuosittaisiin pentumääriin (monessa koirarodussa täysin liikaa ylitarjontaa ja näin pentuja joutuu "ei niin hyviin koteihin"), mutta myös kriteereihin luovuttaa pentuja ihmisille. Eläintensuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen tilatkin ovat rajalliset, joten parannusta kaivattaisiin nimenomaan siinä kenelle ja miksi eläin luovutetaan - siitä voinemme olla yhtä mieltä, että kuka tahansa ei sovi eläinten omistajaksi.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: taara - 08.10.09 - klo:08:36
Eläinlääkärin ei tarvitse lopettaa yhtäkään tervettä koiraa. Näin toimii yksi eläinlääkäriasema Hesassa. Eivät lopeta alle 6v tervettä eläintä. Sairaan eläimen lopetus on armeliasta ja siinä kulkee monesti omistajan eläinrakkaus ja eläinrääkkäys käsikädessä. Siinä tulee se eläinlääkärin ammattiosaaminen käyttöön, että osaa asian selittää omistajalle hyvin, että eläimenomistajakin ymmärtää eläimen parasta.

Tuosta eläinten lopettamisesta sanon vaan sen, ettei se ole ihan niin mustavalkoista kuin tekstisi antaa ymmärtää. Väitän, että kukaan eläinlääkäri ei nauti eläinten lopettamisesta, mutta joissakin tilanteissa se saattaa oikeasti olla eläimelle eettisempi vaihtoehto. Jos puhutaan "täysin terveestä" eläimestä, taustalla on yleensä esim. koira, joka on käytösongelmien vuoksi vaihtanut kotia pahimmillaan jopa kymmeniä kertoja ja tämä riepottelu paikasta toiseen voisi jatkua vuosia. Onko se sitten koiralle reilua, että sitä jatkuvasti stressataan sen elämän ajan jos sen omistaja ei viitsi panoutua ongelmiin? Tottakai ensisijaisesti eläin pyritään sijoittamaan uuteen, hyvään kotiin, mutta realistisesti asiaa pohdittaessa... ei niitä maatalon isäntiä ja emäntiä hehtaarilääneineen ja jahdattavine jäniksineen ole turhan montaa tarjolla. Asia olisi hyvin erilainen jos niitä "heittopussieläimiä" olisi vain muutama vuodessa ja mahdollisuudet hankkia niille hyvät kodit olisi täysin realistista, mutta pystyt varmasti itsekin laskemaan kuinka paljon niitä tulee jos viikoittain vastaanotolle saapuu useampi kissa ja koira ja harvalla eläinlääkärillä on resursseja ylläpitää niitä mikäli omistaja ei sitä enää halua. Syy tähän on tietenkin se, että ihmiset ottavat eläimen aivan liian heppoisin perustein ja myös luopuvat niistä kun uutuuden viehätys laantuu. Tämän vuoksi koen henkilökohtaisesti tärkeämpänä, että panostettaisiin enemmän kasvattajien paitsi vuosittaisiin pentumääriin (monessa koirarodussa täysin liikaa ylitarjontaa ja näin pentuja joutuu "ei niin hyviin koteihin"), mutta myös kriteereihin luovuttaa pentuja ihmisille. Eläintensuojeluyhdistysten ja löytöeläintalojen tilatkin ovat rajalliset, joten parannusta kaivattaisiin nimenomaan siinä kenelle ja miksi eläin luovutetaan - siitä voinemme olla yhtä mieltä, että kuka tahansa ei sovi eläinten omistajaksi.

Eläinlääkäri-lehdessä oli kerran eläinlääkärin kirjottama juttu tästä asiasta, eli eläimen lopettamisesta. Siinä todettiin että joskus on vain parempi lopettaa se tervekin nuori koira, kuin se, että omistaja hädissään itse tappaa koiransa. Siinä oli esimerkkinä henkilö, joka oli sitten hukuttanut koiransa sitomalla jätesäkkiin sisälle ja painoja sinne. Että jos eläinlääkäri olisi lopettanut eläimen armeliaasti, olisiko se kuitenkin ollut parempi vaihtoehto? Valitettavasti ihmiset tekevät sitten tällaisia sairaita ratkaisuja ja yrittävät laittomasti tappaa itse oman lemmikkinsä "jos tarve vaatii".
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: lääkäri10 - 08.10.09 - klo:09:26
Onhan niitä monia, jotka itse lopettavat eläimensä erilaisin keinoin, eikä johdu, etteikö eläinlääkäri lopettaisi, vaan se on ratkaisu halvempaan vaihtoehtoon. Ei se suinkaan johdu siitä, ettei saisi lopetettua eläintä eläinlääkärin toimesta. Suurin osa eläinlääkäreistä lopettaa eläimen, vaikka olisi terve. Kuitenkin noita heitteille jättöjä on koko ajan. Ei ole siis tämä ongelma siksi, etteikö lekurit niitä lopettaisi. Oli sitten minkälainen tilanne tahansa ei kasvattajia pidä syyttää, muuta kuin niitä tehdas kasvattamoja, joista eläin lähtee kenen matkaan tahansa, kuhan rahat lyö käteen. On erittäin hyviä eläinten kasvattajia, jotka pyrkii valkkaamaan ostajat, mutta aina se ei onnistu. Eläinten ostajissa löytyy niitä, jotka valehtelevat ja esiintyy ok tavalla. Ei myyjät kuitenkaan ole psykologeja,jotka kykenisi tulkitsemaan ostajien käytöksestä, onko vilppiä mukana. Kyllä noille heitteillejätöille on syypää vain se joka niitä tekee. Pahoinpitelijät ovat itse syypäitä, mitä tekevät. Turha etsiä syyllistä kauempaa.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: taara - 08.10.09 - klo:15:53
Onhan niitä monia, jotka itse lopettavat eläimensä erilaisin keinoin, eikä johdu, etteikö eläinlääkäri lopettaisi, vaan se on ratkaisu halvempaan vaihtoehtoon. Ei se suinkaan johdu siitä, ettei saisi lopetettua eläintä eläinlääkärin toimesta. Suurin osa eläinlääkäreistä lopettaa eläimen, vaikka olisi terve. Kuitenkin noita heitteille jättöjä on koko ajan. Ei ole siis tämä ongelma siksi, etteikö lekurit niitä lopettaisi. Oli sitten minkälainen tilanne tahansa ei kasvattajia pidä syyttää, muuta kuin niitä tehdas kasvattamoja, joista eläin lähtee kenen matkaan tahansa, kuhan rahat lyö käteen. On erittäin hyviä eläinten kasvattajia, jotka pyrkii valkkaamaan ostajat, mutta aina se ei onnistu. Eläinten ostajissa löytyy niitä, jotka valehtelevat ja esiintyy ok tavalla. Ei myyjät kuitenkaan ole psykologeja,jotka kykenisi tulkitsemaan ostajien käytöksestä, onko vilppiä mukana. Kyllä noille heitteillejätöille on syypää vain se joka niitä tekee. Pahoinpitelijät ovat itse syypäitä, mitä tekevät. Turha etsiä syyllistä kauempaa.

Juu no on tottakai niitäkin jotka eivät edes eläinlääkäriltä kysy, mutta tässä mainitsemassani artikkelissa kyseessä oli juurikin tapauksesta jossa eläinlääkäri ei ollut suostunut lopettamaan nuorta koiraa ja lopputulos oli edellämainittu.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: zeta - 04.08.12 - klo:15:01
Kuten jossain toisissa viesteissä olen maininnut niin ihmislääkistä olen miettinyt vuosien verran ja vasta ihan hiljattain tajusin, että eläinlääkishän se olisi minulle parempi paikka. En ole mikään ihmisystävä, mutta kuitenkin erittäin kiinnostunut biologiasta ja erityisesti meidän nisäkkäiden rakenteista. Haluan myös auttaa ja ammatin missä voin olla aidosti hyödyksi (takana 10+ vuotta turhien asioidan kanssa työskentelyä!).

Voin myöntää olevana melko kettutyttöhenkinen, esim. silloin niitten alkuperäisten kettutyttöjen ollessa pinnalla, luovuin kaikesta lihansyönnistä 10 vuodeksi vastustaakseni tuotantotilojen epäkohtia. Olen nyt ollut taas sekasyöjä muutaman vuoden eikä nyt tuntuisi mitenkään kaukaa haetulta, että työskentelisen tulevaisuudessa tuotantoeläimiin keskittyneenä eläinlääkärinä.

Eutanasian antaminen eläimille tuntuu silti melkein hankalimmalta ELL:n ammattiin liittyvältä asialta. Ja kyllä se tällä hetkelläkin tuntuu siltä, että en kerta kaikkiaan voisi lopettaa eläintä, jonka eutanasiaan ei ole mitään lääketieteellisiä perusteita. Siis ottaisin vaikka omaan kotiini jos mitään muuta mahdollisuutta ei olisi. Taustaksi voisi sanoa, että itselläni on kaksi kissaa jotka olen tälläisessä tilanteessa ottanut (tuttujen tuttujen/eläinsuojan kautta) ja voi kuinka rakkaita ne ovat.


Mut summasummarum. Itseäni ei kiinnosta NIIN paljon ihmisten ongelmat, että haluaisin niitä päivästä päivään kuunnella, vaan ennemmin haluan työskennellä erilaisten elävien olentojen kanssa koska kaikki elämä on minusta ihmeellistä ja kunnioitettavaa. Ihan mielelläni muuten voisin koittaa hoitaa lemmikkitarantellakin! Olen nimittäin siitä onnellinen ettei minulla ole kammoja mitään eläimiä kohtaan.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Papaya - 26.07.15 - klo:18:44
Mulla valinta on ollut selkeä jo melko nuoresta pitäen.

Jouduin kerran viemään yllättäen sairastuneen koirani eläinlääkäriin vailla penninhyrrää (yläasteella kun olin). He ottivat minut vastaan vaikka periaatteessa heillä ei ollut mitään takeita siitä, että pystyisin maksamaan heille seuraavana päivänä takaisin niin kuin kovasti lupasin.
Noh, vanhempani tietysti maksoivat seuraavana päivänä ja kaikki oli OK, mutta mulle jäi siitä valtava kiitollisuudenvelka ja ajattelin, että "vau, voisinkohan mäkin joskus pelastaa jonkun päivän tolla tavalla?". Sen lääkärin hyväntahtoisuus vaikutti muhun syvästi, haha. :viaton:

Mä tulen toimeen sekä ihmisten, että eläinten kanssa joten sen puolesta voisin kyllä toimia kummallakin alalla. Tälläkin hetkellä olen asiakaspalvelutehtävissä ja kohtaan hankaliakin asiakkaita, eikä se minua haittaa. Ainoa syy miksi valitsen eläinlääkärin ihmislääkärin sijaan on nimenomaan ed. mainittu kokemus ja se makee fiilis mikä mulle jäi sen eläinlääkärin avoimmuudesta.

Plus, eläimet on söpömpiä ja kerää silmissäni enemmän säälipisteitä (=enemmän motivaatiota auttaa) kuin juurikin ne alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät, joita ei saa parantamaan tapojaan vaikka mitä tekisi ja kuinka koittaisi auttaa. Ja minä en tykkää turhaa työtä hirveästi tehdä.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: sakura - 26.07.15 - klo:23:12
Plus, eläimet on söpömpiä ja kerää silmissäni enemmän säälipisteitä (=enemmän motivaatiota auttaa) kuin juurikin ne alkoholistit ja huumeidenkäyttäjät, joita ei saa parantamaan tapojaan vaikka mitä tekisi ja kuinka koittaisi auttaa. Ja minä en tykkää turhaa työtä hirveästi tehdä.

Jos asenteesi päihdeongelmaisia kohtaan on oikeasti tämä, niin joo, mene ihmeessä mieluummin eläinlääkikseen.  ??? Aika hirveä ajatus, että lääkäri auttaisi ihmisiä lähinnä _säälistä_, puhumattakaan nyt sitten tuosta "ei niitä voi ees auttaa" -asenteesta.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Papaya - 27.07.15 - klo:18:29
Jos asenteesi päihdeongelmaisia kohtaan on oikeasti tämä, niin joo, mene ihmeessä mieluummin eläinlääkikseen.  ??? Aika hirveä ajatus, että lääkäri auttaisi ihmisiä lähinnä _säälistä_, puhumattakaan nyt sitten tuosta "ei niitä voi ees auttaa" -asenteesta.

Eipäs nyt hypitä asioiden edelle. En missään vaiheessa sanonut, että sääli on ainoa syy miksi haluan auttaa ihmisiä / eläimiä. Kyllä suurin syy on ihan puhdas halu auttaa. Sekä ihmisiä, että eläimiä.

Mutta tiedostan sen itsestäni, että turhaudun sellaisiin ihmisiin nopeasti, joilla ei ole mitään motivaatiota koittaa itse muuttaa elämäänsä parempaan suuntaan. He ovat ihmisinä aivan yhtä arvokkaita ja heidän henkensä on aivan yhtä tärkeä kuin kenen tahansa muun. Ongelmani onkin siis se, että tuomitsen heidän tekonsa ja valintansa. Ajattelin, että olisi ehkä parempi ettei heillä olisi sellaista lääkäriä joka tuomitsee heidän valintansa yhtä herkästi kuin minä.

Painotan, että en siis vihaa heitä enkä todellakaan jättäisi ketään hoitamatta vaan sen takia, etten itse hyväksy jotain asiaa, mutta kun kerta on valinnanvaraa niin valitsen mieluummin eläimet ja näin ollen vältän nämä turhautumiset.

Koitin ehkä turhan tiivistetysti ilmaista asian? Joka tapauksessa, apua antaisin jokaiselle sitä tarvitsevalle, piste. Kännissä tai ei. Tuon sääli-sanan voi unohtaa kokonaan, en mä yleensä sääli ketään, en edes eläimiä. En vaan ajatellut sen tarkemmin kirjoittaessa, että joku saattaisi siihen kiinnittää huomiota.
En siis säälistä auta ketään, vaan ihan halusta auttaa.

Niin ja en mä automaattisesti tuomitse ketään, vaikka kuulisinkin potilaan olevan alkoholistikierteessä. Kyllä mä ihan yksilöllisen kuvan muodostan joka ikisestä ihmisestä, taustoista piittaamatta. Se ei siis ole mikään sääntö, että ihan periaatteesta alan kurtistelemaan kulmiani jollekin kuultuani hänellä olevan sellainen tausta. Eli ei kannata alkaa repimään tästä irti mitään sen ihmeellisempiä alkoholisti-syrjintöjä.

Ja se, mikä mua siis asiassa turhauttaa on, että osa alkoholisteista aiheuttaa kärsimystä myös muille kuin itselleen. Siihen mulla ei ole mitään sanomista jos asia koskettaa vain häntä itseään, mutta sitä mun on vaan vaikeampi sulattaa jos hän jatkuvasti tuottaa fyysistä / henkistä kärsimystä mahdollisille läheisilleen. Tämä on minua turhauttavan asian ydin.

Mutta joo, vika oli mun liiallisesti kärjistetyn lauseen, anteeksi siitä. En ole ihmisvihaaja enkä hoitaisi ihmisiä / eläimiä sääliin perustuen. Ja hoitaisin kaikki potilaani tasapuolisesti, huolimatta heidän taustoistaan.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Iisa - 25.07.18 - klo:13:26
Alan olla saman kysymyksen äärellä. Mikäli ympärillä olevilta ihmisiltä kysyttäisiin olisi vastaus selvästi ihmislääkis (joko sen kuuluisan oman lehmän tai rahan takia). Taloudellisesti eläinlääketieteellinen ei varmasti olisi yhtä "varma" valinta, mutta työskenteleminen vaihtelevissa paikoissa ja erilaisten eläinten kanssa voisi olla palkitsevaa. Onko eläinlääkärien työllisyys heikentynyt merkittävästi vai onko kyse enemmän alueellisesta ylitarjonnasta?

Eläinlääketieteellisesti perusteltu eutanasia ei tunnu mahdottomalta asialta. Toki oma etiikka tulisi varmasti vastaan siinä tilanteessa, kun tätä perustetta tai vakavaa, ymäristölle vaarallista käytöshäiriötä ei ole.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: memppu - 04.12.18 - klo:09:35
Itsellä kysymyksen ratkaisi liian iso allergisoitumisriski eläinten kanssa, sillä haluaisin nimenomaan tehdä kliinistä työtä. Ovet elukalle olisivat viime keväänä auenneet jos olisin sinne hakenut (oli siis unelmani ihan pienestä asti vielä viime talveen), mutta luku-urakan aikana alkoi myös ihmislääkis kiinnostaa. Nyt sitten uutta yritystä ihmisten parissa, jospa tällä kerralla tärppää kun jäi viime haussa niin vähästä kiinni.
Otsikko: Vs: Ihmislääkis vai eläinlääkis?
Kirjoitti: Emmuu_ - 01.06.19 - klo:19:46
Mulle itse asiassa kävi vähän hassusti. Mä aloitin aikuislukion ajatuksenani jatkaa sieltä eläinlääkikseen, vaikka olen aina ollut allerginen esimerkiksi kissoille. Paljon silloinkin mietin kyllä jo omia eettisiä näkemyksiäni. Luulin, että haluaisin työskennellä lemmikkieläinten parissa, mutta siinäkin olisi ollut eettisiä ristiriitoja hirveästi. Olin ollut lukiossa noin vuoden, kun minulla todettiin astma. Olin edelleen vakuuttunut silloin siitä, että eläinlääkis on minun paikkani. Lääkärini kuitenkin sanoi, että se voisi pahentaa allergiaoireiluani siedättymisen sijaan ja pahimmillaan tämä voisi johtaa siihen, että en voisi itsekään pitää enää eläimiä, vaan joutuisin luopumaan niistä.

Suunnitelmat menivät siis romukoppaan ja pitkään mietin, mitä sitten haluaisin oikein tehdä, jos eläinlääkis ei ole kannattava valinta oman terveyteni kannalta. Ihan ensin huomasin ajattelevani, että niin, kiinnostaisihan mua ihmisten parista tämä ja tuo. Lukion loppua kohden olin jo varma suunnastani ja siitä, että ihmislääkis on mua varten. Koen itse asiassa tällä hetkellä (kun lukiosta valmistuin puolitoista vuotta sitten ja nyt on juuri ensimmäinen kunnollinen hakukerta takana), että ihmispuolella onkin paljon mielenkiintoisempia vaihtoehtoja. En myöskään joudu kohtamaan sitä, että eläinlääkikseen olisi vääjäämättä sisältynyt työskentelyä tuotantoeläinten parissa opiskeluaikoina, mikä olisi ollut mulle aivan mahdoton paikka. Äkkiseltään mä en ole ihmispuolelta keksinyt yhtä vakavia ristiriitoja eettisten näkemysteni kanssa kuin mitä mä jo ennen opiskelemaan pääsyäni olen löytänyt eläinten parista.