Ihmislääkis vai eläinlääkis?

[Inna]

Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet .... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja.

Tässä on kuitenkin se suuri ero, että ensimmäistä on todella tehty ja kaksi viimeistä ovat huumoria. En ymmärrä miten voit rinnastaa nämä asiat toisiinsa.

[Iris]

No kehiysvammaisten sterilointi heidän mielipidettä kysymättä on mielestäni naurettava.. juuri näitä sos. ja terv.alalla paljon esiintyvien -MINÄ kun tiedän mikä sinulle on hyvä. Ainoastaan MINÄ edustan älyä, mitä tarvitaan kun päätetään sinun elämään vaikuttavista asioista- tyyppisten ihmisten älykkäitä =hauskoja ajatuksia. Ja kaksi viimeistä elinten poisto ajatustani olikin HASSUN hauskoja.. Vaikka tuo raiskaajien vehkeiden poisto ei ollut edes huono, liian pienellä rangaistuksella mielestäni nekin rikolliset mielestäni pääsee, suhteessa minkälaista kärsimystä aiheuttaavat.. 

[Adekvaatti2006]

Rauhoittuisitkos taas Iris?

Koitetaan ainakin pysytellä aiheessa "Ihmislääkis vai eläinlääkis?" jookos? 

lisäys kommenttina alla olevaan viestiisi: höpsistä, ihan turha vetää tuollaista roolia, kun ei kukaan yleensä kritisoi mitä kirjoitat, eikä kukaan aja sinua täältä pois. Mielestäni pyyntö laskea "trollaattoria" pienemmälle vaihteelle oli ihan kohtuullinen. Muista myös, että on sallittua aloittaa uusi aihe mieltä painavasta kysymyksestä.

[Iris]

Itseasiassa olen hyvinkin rauhallinen. Offtopicia on, mutta mielestäni ketjun aloittanutkin sivusi tätä vammaisten 'ihmisoikeuksien' riistoa. Pahoittelut kuitenkin. Jatkossa pyrin panostamaan siihen ettei minun viestejä täällä näy. En minä tänne osaa, enkä edes jaksa nähdä vaivaa opetelleksani "juttelemaan ilman kirjoiturvirheitä, kieliopillisesti oikein, täysin aiheessa pysyen nettifoorumissa. Ehkä elämässäni on tärkeämpikin asioita. Täällä on monia loistavia tyyppejä, joihin on ollut ilo tutustua. Tsemppiä ja lykkyä lääketieteenparissa vääntämiseen.

[Adekvaatti2006]

Noniin, täältä varmaan löytyy molempiin menijöitä, niin haluaisinkin kuulla, miksi olette valinneet toisen näistä  ? Mikä kiinnostaa eläinlääkiksessä ihmislääkistä enemmän ja toisinpäin?  Olen tässä itse vähän kahden vaiheilla, kun molemmissa on omat plussansa ja miinuksensa, ja olisipa sitten kiva kuulla muiden mielipiteitä näistä.. Varsinkin valmistuineiden, koska heillähän varmasti on eniten kokemusta itse työnteosta.  Kyllä mä nyt vielä eläinlääkiksen puolella olen, mutta silti aina vaan enemmän myös ihmislääkis kiinnostaisi... Mutta laittakaapa tänne niitä syitä, miksi itse olette hakemassa/opiskelemassa/meneet joskus opiskelemaan  jompaan kumpaan näistä. Onko joku muukin ollut samassa tilanteessa, että molemmat kiinnostaisivat... ?

Vastaanpa minäkin tuohon alkuperäiseen viestiin, josta lainaus yllä. Vaikka pidänkin eläimistä, koen ihmisten auttamisen ja ihmis-lääketieteen kiinnostavampana. Kumpaankin vaikuttaisi olevan yhtä vaikea päästä, ja itseäni ihmislääketieteen sovellukset ja vaikutukset yhteiskuntaan kiinnostavat enemmän kuin eläinlääketieteen. Olisi toki mukavaa voida pelastaa kärsivä eläin, mutta kaikesta huolimatta ihmislääketiede vain kiinnostaa enemmän. Tarkemmin en nyt osaa täsmentää, että miksi. Ehkä olen antroposentrinen ja pidän ihmiskuntaa kaikista miinuksistaan huolimatta nisäkkäistä parhaimpana 

ps. Haluan vielä lisätä tähän vammais-asiaan, että asiasta keskustelu ei millään tavalla ole kiellettyä, päinvastoin vammaisten asia on varmasti ylläpidonkin sydäntä lähellä - itsekin olen työskennellyt vammaisten lasten parissa ja tiedän, että myötätuntoa ja asiallista keskustelua ei voi koskaan olla liikaa. Sinähän voit Iris aloittaa aiheesta ihan uuden keskustelun, eikö niin?

[ES]

Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?

En nyt tiedä onko tuo asenne niin hirveän harvinainen, ainakaan lievemmissä muodoissa. Kyllä minustakin tuntuu paljon pahemmalta nähdä eläimen kärsivän kuin ihmisen. Silti, varmasti se mummon tai papan kuoleminen tuntuisi jonkin verran pahalta jos itse olisi siinä lääkärinä mukana. En kuitenkaan usko, että sitä kotona jaksaisi miettiä sen kummemmin jos kuitenkin olisi itse tehnyt kaiken oikein (tietysti tässä voi aina jossitella). Vaikea sanoa tekeekö liiallinen myötätunto paremman vai huonomman lääkärin. Itse voisin ainakin kuvitella, että tietty etääntyminen voisi mahdollistaa loogisempien hoitopäätösten tekemisen kun ajattelu olisi selkeämpää kuin tunneherkemmällä. Mutta kyllä tuon voi nähdä toisinpäinkin.

Kunnioitan kyllä eläinlääkäreitä. En varmaan itse pystyisi sitä työtä tekemään.

[gollum.]

Jos miettii esim. lasten ympärileikkauksia, niin tyttöjen on Suomessa tietääkseni laiton, mutta lääkärit jotka kuuluu samaan "uskonlohkoon" on ympärileikanneet ainakin poikia " kotona" Suomessakin. Ainut ongelma näissäkin on kun niistä tulee laittomia, niin jättääkö jotkut jotka pitää omaa uskontoaan tärkeämpänä kuin lapsen terveyttä, hoidattamatta lapsensa. Jos niistä alettaisiin tekemään ilmoituksia, niin tulisiko ympärileikatut lapset terveystarkatuksille? Se, että vanhemmat on "aivopestyjä" ei ole lasten vika.

Hyviä ajatuksia Inna!

Tyttöjen ympärileikkaus on laiton ja niitä ei ole ainakaan tietoon tullut että Suomessa olisi tehty (korjatkaa ihmeessä jos oon vääräss, mutta en oo kuullut yhdestäkään Suomessa tehdystä.)

Poikien ympärileikkaus taas ei ole Suomessa laiton, mutta sitä ei kustanneta valtionveroista, mikäli ei ole fysikaalista syytä (esim. esinahan tiukkuus). Ongelmana tässä on se että harvalla maahanmuuttajaperheellä on varaa teettää yksityisellä leikkausta. Kuitenkin islam (ja myös ainakin juutalaisuus) vaatii uskovia ympärileikkauttamaan lapsensa. Näin ollen leikkauksia tekee joskus kotona esim. Somaliasta tai arabimaista tulleet lääkärit tai "lääkärit" joiden ammattitaidosta ei ole takeita. Joskus sitten tulee ongelmia jälkeenpäin, jotka tulee julkisuuteen. Suomen valtio laittaa resurssit lasten terveyden edelle, sillä (mm.) muslimien on pakko teettää ympärileikkaus, ja tottakai  se teetettäisiin julkisella mikäli tähän olisi mahdollisuus. Mun mielestä yhteiskunnallakin on vastuunsa. Tosta on keskusteltu että julkisella alettaisiin poikien ympärileikkauksia tekemään, mutta mahtavien kansanedustajien kannanotot ovat asian estäneet. Siellä päättämässä kun istuu kristillisdemokraatteja, mutta ei yhtään islamstidemokraatteja....

Mä en oo ainakaan kuullut että poikien ympärileikkaus olisi Suomessa tulossakaan laittomaksi, onko sulla jotain faktaa tän tueksi? Mä en kyllä tohon muuten usko sillä niitä tosiaan teetetään muistakin kuin uskonnollisista syistä.

[Tittelintuure]

Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet .... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja.

Tässä on kuitenkin se suuri ero, että ensimmäistä on todella tehty ja kaksi viimeistä ovat huumoria. En ymmärrä miten voit rinnastaa nämä asiat toisiinsa.

Heiiiij, eikös kastraatiota ole todellakin tehty mm. paatuneille pedofiileille? (OT )

[Ella]

olisi kyllä mukava tietää myös, että voivatko oikeasti ell:t kieltäytyä lopettamasta eläintä? Ja kyllä ihmiset vievät TERVEITÄ eläimiään lopetettavaksi ties minkä takia.. "se kasvoi liian suureksi", "siitä ei tullutkaan kiltti".. monessa ed.m. tapauksessa ihminen on "pilannut"  oman koiransa.   

Itse en pystyisi lopettamaan eläintä, mikäli näkisin sillä mahdollisuuden. tämän vuoksi päädyin ihmispuolelle. olen kuullut (kuulopuhetta...), että ell olisi hommannut uuden kodin koiralle, joka tuotiin lopetettavaksi. Voi toki olla, että päätös oli omistajamyönteinen.. ja kaikille ressukoille ei kuitenkaan voi kotia hommata, ihan resurssien puutteestakin johtuen..

Ammattimielessä ihmishenki menee toki eläimen edelle. Henkilökohtaisesti minulle koirani on montaakin ihmistä tärkeämpi. Oli se ihminen tai koira, joka on kulkenut kanssasi 12 vuottakin, on toki rinnastettavissa "ystävään"..

Onnellinen olen siitä, että eläimille eutanasia on mahdollinen. Soisin sen monelle ihmisellekin, mikäli hän sitä itse vaikean "sairauden"(es. syövän loppuvaihe) kourissa toivoo. Käytännössä asiaa olisi todella vaikea toteuttaa, mihin pitäisi sitten vetää raja. Olisiko raja kuolemaan johtava sairaus?

[gollum.]

Mulla on mutu tuntuma, että ell voi kieltäytyä lopettamasta tervettä eläintä. Itse kyllä yrittäisin saada omistajan muuttamaan mieltään, tai mieluummin lahjottamaan (tai myymään halvalla) koiran pois, ellei sitten ole todella vanha koira ja hyvin kiintynyt omistajaansa. Viime kädessä kyllä kieltäytyisin mutta sitä ennen koittaisin puhua järkeä, ettei veisi jollekin toiselle ell:lle lopetettavaks. Luulen että sit kun oon eläinlääkäri, niin meillä on koko ajan kotia etsiviä koiria, ihan varmasti nimittäin otan mieluummin meille kuin annan piikin. Mies varmaan innoissaan...   

[lis8]

Lainattu:
Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?    Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?


Eläinlääkäri voi kieltäytyä lopettamasta eläintä, jos eläimen kunto ei sitä vaadi. Etelä-Suomessa on ainakin tiedossa ihan klinikoita, joiden periaatteena on että he eivät lopeta eläintä, jos kunto tai jokin muu pakottava syy ei sitä vaadi, kuten esimerkiksi luonneviat. Luonnevioilla tarkoitan ihan ihmisten tai toisten eläimien kimppuun käyviä koiria jne.

Jos klinikalle tuotaisiin esim. nuori koira lopetettavaksi sen takia, että omistaja on vain kyllästynyt siihen, on tietenkin ihanteellista yrittää ehdottaa sen myymistä, sijoittamista tai vaikka lahjottamista eteenpäin. Toisaalta pitää myös miettiä sitä, että millä mielellä omistaja on, sillä eläinhän on hänen omaisuuttaan. Jos omistaja on vaatimalla vaatii  lopettamista, voi se todellakin olla parempi vaihtoehto. Parempi eläimen on päästä tiensä päähän kivuttomasti, kuin itse saada myöhemmin kuulla että omistaja on lopettanut itse koiransa lyijyputken pätkän kanssa saunan takana tai heittänyt kadulle selviytymään yksikseen.

Ja kyllä lemmikkitarantellojen ja boien hoidosta voi kieltäytyä, vedoten vaikka ettei ole riittävän pätevä kyseisellä alalla, ja ohjata kysymykset edelleen eksoottisiin lemmikkieläimiin erikoistuneiden eläinlääkäreiden luokse 

[Broeck]

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla... 

Nip&Tuckissahan oli yhdessä jaksossa tällainen setä, ja muistaakseni kirjassa Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi on käsitelty vähän vastaavanlaista juttua. Suunnattoman mielenkiintoinen kirja muuten 

Kyseessä oli neurologinen häiriö, en muista tarkemmin mikä mutta netistä ja kirjastahan löytyy. Asiassa ei kuitenkaan ollut kyse psyykkisestä häiriöstä niinkuin tuolla aiemmin kuvattiin joidenkin hassuja amputaatiotoiveita.

Eläinten lisääntymiseen; se joka vastustaa eläinten sterilisaatiota ei ole ehkä elänyt sukukypsien kissojen tai koirien kanssa samassa taloudessa. Sukukypsän naaraskissankin kanssa saattaa olla vaikeaa olla samassa taloudessa kiima-aikoina. Ja jos se saisi vapaasti toteuttaa itseään ja lisääntyä niin kissoja syntyisi pilvin pimein.

[Tittelintuure]

Eläin (erityisesti ihmiseen leimautuva) voi helposti kärsiä omistajan vaihtumisesta tai pahimmassa tapauksessa jopa kiertolaiseksi joutumisesta. Piikki on usein armeliaskin ratkaisu. Ihminen sitä kuoleman lopullisuutta suree, ei eläin itse. Eläinlääkärillä tuskin on ylimääräistä aikaa etsiä lopetusuhan alla oleville "asiakkailleen" hyviä, turvallisia ja ennenkaikkea pysyviä koteja. Lopettamasta kieltäytymisellä voidaan saada huonossa tapauksessa aikaan vaikka se, että omistaja antaa eläimen ilmaiseksi ensimmäiselle joka sen suostuu ottamaan.

Itse en kieltäytyisi lopettamasta eläintä, jos näyttäisi todellakin siltä ettei omistajalla ole selkärankaa edes yrittää hankkia lemmikilleen parempaa tulevaisuutta. Mutta pitkän puhuttelun hän saisi kyllä, ja syyllisyyttä tuntien lähtisi ulos ovesta.

[neiti halla]

Itse en kieltäytyisi lopettamasta eläintä, jos näyttäisi todellakin siltä ettei omistajalla ole selkärankaa edes yrittää hankkia lemmikilleen parempaa tulevaisuutta. Mutta pitkän puhuttelun hän saisi kyllä, ja syyllisyyttä tuntien lähtisi ulos ovesta.

Mutta kun jotkut ei tasan ymmärrä, miksi eläimestä turhaan luopumisesta pitäisi tuntea syyllisyyttä. Esimerkkinä eräs tuttava, jonka kissan otimme meille, kun sen pito ei enää käynytkään päinsä. Kissa taisi olla silloin vasta puolivuotias, eikä kysymys todellakaan ollut mistään suuresta elämänmuutoksesta, vaan yhdestä muutosta! Tästä on pari vuotta, ja sen jälkeen tyyppi on jo ottanut ja lopetuttanutkin kaksi koiraa. Nyt katseli meidän kissaa ja mietti, että jospa ottaisikin sen takaisin. Onneksi mies sanoi, että se on meidän kissa nyt.

Ja kysymys ei ole mitenkään tasapainottomasta, herkästä tai muuten erikoisesta vaan kohtalaisen normaalista ihmisestä. Miten sitten eläimiä kohtelevat ne, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestäänkään?

[gollum.]

Puolivuotias!!      Joskus inhoon ihmisiä. Ehkä tässä perimmäinen syy etten käy ihmislääkäriksi. Tulis vaikka potilas joka alkais päivittelemään kuinka onneks ei oo tällä kertaa ulkomaalainen lääkäri niin tökkäisin ihan varmasti tahallaan siihen hermoon verisuonen sijaan...