Eri lääkisten opiskelukäytännöt

[Giga]

Tokihan moni parhaita arvosanoja saanu pärjää klinikassa,  mutta ne on usein niitä jotka ei vitoset mielessä tenttiin menekkään, he on vaa nii hyviä kaikessa muuten vaan.

Meinasin lähinnä tuota arvosanojen itsensä vuoksi stressaamista. Tiedän monia jotka on ihan hernoromahuksen partaalla asian vuoksi, ja joitaki, jotka ei käytännössä pärjää vaikka teoriassa osaavatkin.

[cAMP]

Ok, samasta asiasta siis puhuttiin.

Mä vaan joskus kiehahdan, kun tehdään päätelmiä toisten osaamisesta suuntaan tai toiseen. Hieman myös ihmetyttää suomalaisissa kouluissa vallitseva oman työn vähättely. Tällä tarkoitan, että edes kavereille ei viitsitä myöntää kuinka paljon oikeasti luettiin tenttiin/pääsykokeeseen. Onko pettymystä niin paljon helpompi selittää itselleen ja ulkopuolisille, kun voi sanoa, ettei edes yrittänyt tosissaan? Älyvuoto on siitä harvinainen paikka, että täällä ihmiset oikeasti myöntävät opiskelevansa aivan ****.

[AuroraB]

Ensinnäkin, vaikka tokihan on hyvä olla tavoitteita, ei kannata liikaa stressata jos jää arvosanat alle kurssin keskiarvon. Arvaa miksi? EI SILLÄ OLE MITÄÄN VÄLIÄ.


Jos arvosanat merkkaa liikaa, stressi on ainainen vieras ja loppuunpalaminen lähellä. Oman jaksamisen vuoksi kannattaa vähä hillitä sitä omaa suoritustarvetta ja kilpailunhalua.

Intoa opintoihin.

Hmm? Tarkoititko kommenttisi Hullulle vai minulle? Itse kommentoin Hullun kommenttia läpi-lukematta-metodista, jonka pelkäsin viittaavaan itseeni. Itse kyllä luen tentteihin, mutta en tavoittele ahdistus piripinnassa parasta arvosanaa vaan pikemminkin asioiden ymmärtämistä ja riittävää osaamista. Kurssin keskiarvon kohdille arvosanan saaminen kohdallani on vain ollut yksi tapa arvioida osaamisen riittävyyttä verrattuna muuhun porukkaan.

Olen samaa mieltä siitä, että ei ole välttämättä järkevää pyrkiä osaamaan jokaista nippelitietoa ja saavuttaa kaikista kursseista ylintä arvosanaa.  Tämä siksi että useimmille se tuo tosiaan ihan turhaa stressiä ja loppuunpalamisen riskiä.