Suomen lääkikseen hakeminen, vaikka on opiskelupaikka ulkomailla

[pussihukka]

Hei!

Aiheessa on suunnilleen asian ydin. Mä opiskelen tällä hetkellä ekaa lukuvuotta lääketiedettä ulkomaalaisessa yliopistossa. Nyt on kuitenkin herännyt se ajatus, että mun pitäisi ehkä vielä keväällä 2023 hakea Suomeen.

Hain Suomen lääkiksiin kahdesti - vuonna 2020 abikevään jälkeen pääsykokeeseen sen enempää valmistautumatta, ja vuonna 2021 tosissaan. Ei mennyt huonosti, mutta opiskelupaikka ei auennut. Hain samalla nykyiseen yliopistoon ja sain opiskelupaikan. Nyt kuitenkin mielessä kummittelee ajatus, että yrittäisin vielä keväällä 2023.

Miksi? Rahallinen tilanne on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen, joten opintojen rahoittaminen näin kalliilla lukukausimaksuilla ei ole enää ihan itsestäänselvyys lainasta huolimatta. Varmasti mahdollista, mutta vaatii enemmän järjestämistä, budjetointia ja silti vähän hirvittää. Haluaisin myös lähemmäs perhettä - mun tukea saatetaan oikeasti tarvita lähitulevaisuudessa (oon ainoa lapsi, ikääntyvät isovanhemmat, perheessä terveysongelmia, jne.), ja tällä hetkellä olen tosipaikan tullen todella kaukana. Osittain taustalla myös ihan sosiaalinen aspekti - perheen lisäksi suurin osa läheisistä ystävistä on Suomen yliopistoissa, ja ilmassa on ehkä ihan pientä FOMOa opiskelijaelämän ja -kulttuurin suhteen.

Uskon, että mulla on ihan ok mahdollisuudet saada opiskelupaikka Suomesta. Preklinikan opinnot on hyvin kerrannut ja laajentanut fysiikan, kemian ja biologian tietotaitoa, ja mulla on yli vuosi aikaa valmistautua. Vähän ärsyttää, että puoltoista vuotta opiskelua menisi "hukkaan", mutta sille ei voi mitään ja opinnot osittain tukee myös hakemista. Mulle kurssien hyväksiluvut ei ole prioriteetti, mutta jos joku on aikaisemmin ollut samassa veneessä ja tietää näistä, niin olisi siitäkin ihan kiva kuulla.

Jos mulle ei aukea paikka Suomesta, niin mun on tietenkin järkevintä jatkaa täällä jos se on mitenkään rahallisesti mahdollista. Oon myös harkinnut yhden välivuoden pitämistä preklinikan ja klinikan välissä - jos rahatilanne alkaa näyttää todella tiukalta, voisin käydä välissä töissä jos yliopisto sallii.

Onko kukaan muu käynyt opiskelemassa ulkomailla lääkiksessä ja päässyt sen jälkeen vielä Suomeen (lääkikseen tai muualle)? Olisi todella kiva kuulla muiden kokemuksia jos niitä vain suinkin on.

[Marie Curie]

Haluan vastata, vaikken ole vielä missään lääkiksessä.


Ikävä kuulla, että opintojen aikainen talouspuoli herättää huolta. Jos pystyt tekemään tarkan budjetin ja saat raha-asiat järjestymään, niin suosittelen opintojen jatkamista siellä. Toisaalta vain sinä itse olet elämäsi paras asiantuntija ja teet omat valinnat. Kannattaa pitää välivuosi, jos se sopii yliopistolle. Se voisi olla hyvä idea, jos elämäntilanne sitä todella vaatii. Välivuotena tekisit palkkatöitä ja saisit rahaa säästöön + näkisit läheisiäsi. Jatkaisit sitten opintoja tai vaihtoehtoisesti hakisit välivuotena Suomen yliopistoihin.

Olet onnekas, kun olet päässyt ulkomaiseen lääkikseen. Jos pystyt jatkamaan opintoja siellä, suosittelen jatkamaan ja tulet tekemään harjoittelut Suomeen, jos ne ovat yliopistollasi mahdollisia. En itse näe mahdottomana Suomen lääkiksiin hakemista ulkomaisten lääkisopintojen ohella, jos lähtötaso on hyvä ja laskurutiinia löytyy. Hankit hyvät itseopiskelumatskut ja aloitat hyvissä ajoin, niin ensi vuonna pääset jatkamaan opintojasi Suomessa. Joku kokemusasiantuntija varmaan osaisi kertoa hakuun liittyvistä kokemuksista. Toivottavasti saat asiat järjestymään parhain päin!

[pussihukka]

Haluan vastata, vaikken ole vielä missään lääkiksessä.


Ikävä kuulla, että opintojen aikainen talouspuoli herättää huolta. Jos pystyt tekemään tarkan budjetin ja saat raha-asiat järjestymään, niin suosittelen opintojen jatkamista siellä. Toisaalta vain sinä itse olet elämäsi paras asiantuntija ja teet omat valinnat. Kannattaa pitää välivuosi, jos se sopii yliopistolle. Se voisi olla hyvä idea, jos elämäntilanne sitä todella vaatii. Välivuotena tekisit palkkatöitä ja saisit rahaa säästöön + näkisit läheisiäsi. Jatkaisit sitten opintoja tai vaihtoehtoisesti hakisit välivuotena Suomen yliopistoihin.

Olet onnekas, kun olet päässyt ulkomaiseen lääkikseen. Jos pystyt jatkamaan opintoja siellä, suosittelen jatkamaan ja tulet tekemään harjoittelut Suomeen, jos ne ovat yliopistollasi mahdollisia. En itse näe mahdottomana Suomen lääkiksiin hakemista ulkomaisten lääkisopintojen ohella, jos lähtötaso on hyvä ja laskurutiinia löytyy. Hankit hyvät itseopiskelumatskut ja aloitat hyvissä ajoin, niin ensi vuonna pääset jatkamaan opintojasi Suomessa. Joku kokemusasiantuntija varmaan osaisi kertoa hakuun liittyvistä kokemuksista. Toivottavasti saat asiat järjestymään parhain päin!

Kiitos vastauksesta!


Täältä on tosiaan mahdollista tehdä harjoitteluja ja amanuensseja Suomessa, ja niiden kautta tukea opintoja myös rahallisesti. Preklinikalla tämä ei ole kuitenkaan vielä vaihtoehto, ja mulla on preklinikkaa vielä yli vuosi jäljellä. (+ 1 hyvin teoriapainotteinen klinikkavuosi, jolloin osa on päässyt jo manuilemaan ja osa ei.) Olen onneksi saanut ihan hyväpalkkaisen kesätyön tälle kesälle, vaikka se ei olekaan "omalta alalta". En tule nääntymään ensi lukuvuonna, vaikka jatkaisin opintoja täällä. Tiukkaa voi tosin tehdä.


Harkitsen juuri tuota itseopiskelumateriaalit + aikaisin aloittaminen vaihtoehtoa - aloittaisin varmaan jo nyt kesällä, heti kun lukukausi on täällä paketissa. Lähtötaso on ihan hyvä, ja nyt kun valintakoe siirtyy sähköiseksi, on mulla isommat mahdollisuudet menestyä. Olen niitä ylioppilaita, jotka tekivät kaikki kokeensa sähköisesti, eli tuttua hommaa. Myös täällä suurin osa tenteistä on ollut tietokoneella tehtyjä, eli taidot eivät ole niin ruosteessa kuin voisivat olla, vaikka kirjoituksista on jonkun verran aikaa. Koen jopa helpommaksi tehdä kokeita koneella kuin paperilla.


Ja jos en pääse sisälle, jatkan täällä jos raha sallii ja harkitsen sitä välivuotta jos ei salli. Tuli ainakin yritettyä.


Toivottavasti täältä löytyisi kokemusasiantuntija, vaikka tilanne on melko harvinainen. Ymmärrän kyllä jos ei löydy - täällä on melko hiljaista, mutta en tiedä mistä muualtakaan kysyä.