Kirjasarjojen virheet/epätarkuudet ym.?

[Hemi]

--

[lääkäri10]

En ole nyt juuri kyseistä kirjaa avannut, mutta on muistettava, että wikiin ei ole aina luottamista. Jos googlaat tietoa, katso virallisempia sivuja.

[Hemi]

--

[lääkäri10]

 
Ei se minua rauhoita yhtään sen enempää.
Jos on itsellä parempaa tietoa, kannattaa uskoa siihen, koska kirjoista aina löytyy virheitä. Netissä taas virheet kyetään korjaamaan nopeammin kuin kirjasarjojen virheet. Ja onko sitten uudemmassa painoksessa sitten kaikki oikein? Kuka tietää...
Tosin virheiden korjaaminen ei tunnu sujuvan aina netissäkään esim nettilukion matskuissa, vaikka asioista kerrottu monesti.....

[elinae]

Hmm... Mulla on luettavana Lukion Biologia 5 sekä uusin painos bios 5:sta, ja mulla jäi niiden molempien perusteella sama, mahdollisesti virheellinen käsitys. Pitääpi kysyä biologian opettajalta prelin palautuksessa.

[lääkäri10]

Oli aivan pakko ryhtyä tarkastamaan asiaa. Bios 5 tosiaan kertoo asian noin vielä 2010 painoksessakin. Nyt on myönnettävä tyhmyys, mikä ero on wikin ja bioksen vastauksella asiaan? Wiki kertoo hieman eri tavalla saman asian. Tai olenko aivan metsässä?? Kuitenkin kumpikin tarkoittaen samaa???Lukion kirjat aina yksinkertaistaa asiat, mutta onko tässä nyt yksinkertaistus mennytkin metsää? Selittäkää mikä ero on noilla vastauksialla.
Tässä vielä yksi lainaus eri kirjasarjasta aiheesta:
"Grampositiivisella ja gramnegatiivisilla bakteereilla on erilainen soluseinän rakenne.

Gramvärjäysmenetelmän avulla bakteerit jaetaan kahteen ryhmään, grampositiiviset värjäytyvät sinertäviksi ja gramnegatiiviset jäävät punaisiksi.
Tämä johtuu siitä, että gramnegatiivisten ja -positiivisten bakteerien soluseinä on erilainen, sillä gramnegatiivisilla bakteereilla on soluseinässä uloinna vielä kalvo, joka estää väriä tarttumasta. Tämä ulkokalvo antaa niille myös lisäsuojaa. Gramnegatiiviset bakteerit kestävät lääkkeitä ja elimistön puolustusmekanismeja paremmin kuin grampositiiviset bakteerit."
Lainaus koulun biologia 5 Otava 2010

Mutta ongelman ytimeen: Kuten voi huomata lukion kirja ei mene niin syvälle asiassa. Riittää vain, että tietää soluseinän olevan erilainen, mistä johtuu värjäytymisen väri.

[stark]

Näin olen sen itse oppinut:
Gram-positiiviset bakteerit: Näillä on paksu peptidoglykaaniseinä, jonka takia se kristallivioletti jää sinne sytoplasmaan. Kun solut huuhdellaan alkoholilla, väri ei poistu sytoplasmasta-> väri peittää alleen safraniinin eli solut on liiloja
Gram-negatiiviset: Näillä on ohuempi kerros peptidoglykaania ja se on kerroksena solukalvon ja ulomman soluseinän osan välissä. Kristallivioletti huuhtoutuu alkoholilla helposti pois sytoplasmasta-> jäljelle jää safraniiniväri eli solut on pinkkejä tai punasia.
Aikalailla samaa juttua kun muilla vastanneilla, mutta mun käsittääkseni se väri menee nimenomaan sytoplasmaan eikä jää vaan siihen soluseinään. Samaa mieltä on myös Campbell & Reece: Biology

[lääkäri10]

Näin olen sen itse oppinut:
Gram-positiiviset bakteerit: Näillä on paksu peptidoglykaaniseinä, jonka takia se kristallivioletti jää sinne sytoplasmaan. Kun solut huuhdellaan alkoholilla, väri ei poistu sytoplasmasta-> väri peittää alleen safraniinin eli solut on liiloja
Gram-negatiiviset: Näillä on ohuempi kerros peptidoglykaania ja se on kerroksena solukalvon ja ulomman soluseinän osan välissä. Kristallivioletti huuhtoutuu alkoholilla helposti pois sytoplasmasta-> jäljelle jää safraniiniväri eli solut on pinkkejä tai punasia.
Aikalailla samaa juttua kun muilla vastanneilla, mutta mun käsittääkseni se väri menee nimenomaan sytoplasmaan eikä jää vaan siihen soluseinään. Samaa mieltä on myös Campbell & Reece: Biology

Kiitoksia ihanan selkeestä selvennyksestä.Juuri semmoisessa muodossa, että jää selkeenä päähän.

[topias mikkola]

Bios-kirjasarjan kuvista:

Bios 5:n (kuva s.31 ) mukaan DNA-viruksen DNA ei kulkeudu tumaan. Ainakaan siihen ei ole piirretty tumaa toisin kuin viereiseen kuvaan. Silti wikipedian mukaan: "(Adeno-)Viruksen DNA replikoidaan sen infektoiman solun tumassa, ja proteiinisynteesi tapahtuu solulimassa."(3)

Pitääkö siis ajatella, että ton BIOS-sarjan kuvien yksityiskohdat eivät pidä paikkaansa? Vai onko uudemmissa versioissa erilainen kuva, vai löytyykö sitä ollenkaan? En usko, että wikipedia olisi tässä tapauksessa väärässä.

Wikipedia: "The genome replication of most DNA viruses takes place in the cell's nucleus" (1) "With the help of cellular microtubules, the virus is transported to the nuclear pore complex." (2), "Adenoviruses are medium-sized (90–100 nm), nonenveloped (without an outer lipid bilayer) icosahedral viruses composed of a nucleocapsid and a double-stranded linear DNA genome..." (2)

Lähteet:

Bios 5 (vuoden 2006 1. painos)
(1) http://en.wikipedia.org/wiki/Virus
(2) http://en.wikipedia.org/wiki/Adenoviridae
(3) http://fi.wikipedia.org/wiki/Adenoviridae

[pogo]

Mites tämä:

Otavan Lukion biologia -sarjan toinen kirja (Solu ja perinnöllisyys), sivu 78.

"Olet perinyt vanhemmiltasi perintötekijät eli geenit, parikymmentätuhatta kummaltakin."

Onko tämä joku aivopieru minun vai kirjantekijän puolelta? Eikös niitä geenejä ole yhteensä se 23 000? Vai onko tämä vaan huonosti muotoiltu lause? Eli siis tarkoitettu parikymmentätuhatta kummaltakin yhteensä ?

(tai mikä se tarkka luku nyt onkaan, joissain sarjoissa se on 20 000, toisissa 25 000 ja olipa jossain 32 000? Kaikkien lempparilähde wikipedia sanoo niinkin tarkkaan kun 20 814)

[sakura]

Mites tämä:

Otavan Lukion biologia -sarjan toinen kirja (Solu ja perinnöllisyys), sivu 78.

"Olet perinyt vanhemmiltasi perintötekijät eli geenit, parikymmentätuhatta kummaltakin."

Onko tämä joku aivopieru minun vai kirjantekijän puolelta? Eikös niitä geenejä ole yhteensä se 23 000? Vai onko tämä vaan huonosti muotoiltu lause? Eli siis tarkoitettu parikymmentätuhatta kummaltakin yhteensä ?

(tai mikä se tarkka luku nyt onkaan, joissain sarjoissa se on 20 000, toisissa 25 000 ja olipa jossain 32 000? Kaikkien lempparilähde wikipedia sanoo niinkin tarkkaan kun 20 814)

Jokaista geeniä on kaksi kappaletta, yksi alleeli isältä ja yksi äidiltä.

[pogo]

Juu, nyt menikin geenit ja alleelit sekaisin... pakko varmaan pitää taukoa hetki kun alkaa jumii nämä perusjututkin 

[blaaaaaaaaaa]

Mites tämä:

Otavan Lukion biologia -sarjan toinen kirja (Solu ja perinnöllisyys), sivu 78.

"Olet perinyt vanhemmiltasi perintötekijät eli geenit, parikymmentätuhatta kummaltakin."

Onko tämä joku aivopieru minun vai kirjantekijän puolelta? Eikös niitä geenejä ole yhteensä se 23 000? Vai onko tämä vaan huonosti muotoiltu lause? Eli siis tarkoitettu parikymmentätuhatta kummaltakin yhteensä ?

(tai mikä se tarkka luku nyt onkaan, joissain sarjoissa se on 20 000, toisissa 25 000 ja olipa jossain 32 000? Kaikkien lempparilähde wikipedia sanoo niinkin tarkkaan kun 20 814)

Jokaista geeniä on kaksi kappaletta, yksi alleeli isältä ja yksi äidiltä.

"Alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja, joilla on kromosomissa sama lokus eli paikka" http://fi.wikipedia.org/wiki/Alleeli

[sakura]

Jokaista geeniä on kaksi kappaletta, yksi alleeli isältä ja yksi äidiltä.

"Alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia muotoja, joilla on kromosomissa sama lokus eli paikka" http://fi.wikipedia.org/wiki/Alleeli

Khyyllä ja kromosomeja siis on myös jokaista kaksi kappaletta, kuten kaikki jo tiesivätkin. Eli kaksi kertaa sama kromosomi, kaksi kertaa sama geeni, kaksi alleelia.

[sakura]

Minä tulkitsen tuon wikipedian tekstin niin, että yksi geeni - kaksi alleelia. Meneekö tässäkin eri kirjojen terminologiat ristiin, vai osaisitko viitata jonkun painavan lähteen joka kertoo tästä asiasta ehdottoman totuuden tms?

Siis jokaisesta geenistä on jokaisella ihmisellä fyysisesti kaksi kopiota, lukuunottamatta X-kromosomin ja Y-kromosomin geenejä, joita on miehillä vain yhdet kopiot (ja naisilla ei Y:n geenejä lainkaan). Alleeleja voi yhdellä geenillä olla vaikka kuinka monta, mutta jokainen ihminen omaa niitä kaksi kappaletta (paitsi sukupuolikromosomien). Usein puhutaan kyllä yhdestä geenistä ja sen alleeleista, mutta käytännössä kyse on siis siitä, että samasta geenistä on kaksi kopiota, jotka siis ovat ne alleelit.

Geenien kokonaismäärä on kuitenkin laskettu "yksinkertaisena", eli kuten niitä olisi vain yksi kopio, koska ollaan kiinnostuneita siitä, montako eri geeniä lajilla on. Vastinkromosomien samassa kohdassa olevilla geeneillähän on kuitenkin sama funktio, joten ne eivät siinä mielessä ole "eri" geenejä, vaikka niitä yksilöllä on 2 kpl.