Miten opiskella biologiaa?

[Sarppa]

Miten opiskella biologiaa pääsykoetta varten? Miten tiedon saisi parhaiten päähän tankattua ja ymmärrettyä?
Minusta tuntuu, että biologian kanssa käy herkästi niin, että sitä vain lukee kirjan toisensa perään ja olettaa, että nyt on biologia hanskassa. Pääsykokeessa kuitenkin huomaa, että oho, enpä osannutkaan.
Minkälaisia opiskelukeinoja aiotte käyttää biologian opiskeluun tai mitkä olette havainneet parhaiksi keinoiksi? Muistiinpanojen tekeminen, käsitekartat, tehtävien teko...?

Lukion kirjasarjojen ja biologian yo-kokeiden tehtävissä harmittaa, kun niihin ei ole saatavana mistään vastauksia. Abi Biologia taitaa olla ainoa, johon on ratkaisut saatavissa. Tehtävien kautta biologiaa tulisi varmaan oikeasti pohdittua ja asiat jäisivät paremmin mieleen.

[jenny_81]

Miten opiskella biologiaa pääsykoetta varten? Miten tiedon saisi parhaiten päähän tankattua ja ymmärrettyä?
Minusta tuntuu, että biologian kanssa käy herkästi niin, että sitä vain lukee kirjan toisensa perään ja olettaa, että nyt on biologia hanskassa. Pääsykokeessa kuitenkin huomaa, että oho, enpä osannutkaan.
Minkälaisia opiskelukeinoja aiotte käyttää biologian opiskeluun tai mitkä olette havainneet parhaiksi keinoiksi? Muistiinpanojen tekeminen, käsitekartat, tehtävien teko...?

Lukion kirjasarjojen ja biologian yo-kokeiden tehtävissä harmittaa, kun niihin ei ole saatavana mistään vastauksia. Abi Biologia taitaa olla ainoa, johon on ratkaisut saatavissa. Tehtävien kautta biologiaa tulisi varmaan oikeasti pohdittua ja asiat jäisivät paremmin mieleen.

Tässä muutamia hajanaisia vinkkejä:

Täällä on ainakin viime kevään yo-kokeeseen vastauksia: http://abitreenit.yle.fi/yo-kokeet/Biologia
Harmi vaan, ettei aikaisempiin kokeisiin vastauksia sieltä löydy ainakaan täydellisinä.

Bios 6:een on WSOY:llä myynnissä ratkaisut, mutta se nyt ei kovin kummoinen kirja ole.

Biologia Kertaus -kirjassa (viimeisin painos 2006) on erilaisia tehtävätyyppejä, mm. monivalintoja, joihin kirjan takana on ratkaisut.

Muutamissa englanninkielisissä handbookeissa on takana vastauksia (, joskaan en näihin ole vielä kovin hyvin ehtinyt tutustua): Campbell Biology ja Essential Cell Biology.

Samaten sellainen suomalainen vähän harvinaisempi biologian kirjasarja kuin Hannula, Somerma & Haahtela: Biologia 1-5 (Haahtela-kehitys oy), joka on tehty nykyistä OPSia varten, sisältää ratkaisut kaikkiin tehtäviin kirjojen takana. En tähänkään ole vielä kovin hyvin ehtinyt tutustua, mutta alustavasti vaikuttaa siltä, että kirjasarja tarjoaa hyvän täydentävän näkökulman ns. perinteisiin oppikirjasarjoihin verrattuna.

[Vilya]

Suosittelen myös ABI Biologiaa kertauskirjana, tehtäviin myydään erillinen malliratkaisuvihko

[Älylammas]

Tai sitten hommaat (vaikka viimevuotiset) esim. Valmennuskeskuksen biologian materiaalit. Täsmälliset vastaukset löytyvät materiaalista. Ei korvaa lukiokirjojen lukemista, mutta niiden kera saa aika hyvän pohjan. 

[Jake]

Suosittelen https://epione.fi/alyvuoto/index.php?topic=13381.0 Kun tekee itse ne kysymykset ja vastaukset, oppii jo hyvin, ja sitten vielä pänttää niitä, niin kyllä jää asiat päähän.

[paturune]

Hei! Huh miten laaja kysymys mutta pari vinkkiä tuli mieleen mitä toteutamme kurssilla ja opistolla.
- Mind mapit, aihe/avainsana keskelle paperia ja siihen liitetään aiheeseen liittyvät termit/alaotsikot.. netistä löytyy lisätietoa ja ainakin Epionen IO bilsassa on pari esimerkkiä. Itse teetätän näitä opiskelijoilla aika paljon ja suosittelen niitä liimaamaan vessan seinään; siinä voi näppärästi aamuistunnolla kerrata vaikka verenkierron rakennetta. Ja viikottain seinän mind mappi vaihtoon..
- kerro kaverille-sessiot. Kun olet opiskellut jonkun kokonaisuuden, tee avainsanoista lista. Sitten kirjat kiinni ja kerrot kavereille omin sanoin listan termit ja avaat ne auki. Kannattaa selittäminen tehdä seuraavana päivänä, sillä yöllä neuronit tekevät oppimiisi asioihin yhteyksiä ja huomaat hallitsevasi asiat paremmin kuin illan aikana. Nukkuminen helpottaa oppimista!
- Lisätiedon hankkiminen. Lukion kirjoissa asiat ovat erittäin suppeasti ja kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa. Kuitenkin pääsykokeessa vaaditaan laajempaa näkemystä. Ei haittaa jos hankit muitakin kirjoja kuin lukion oppikirjoja oppimisen tueksi
- netin animaatiot. Näitä kannattaa etsiä! Etenkin soluhengitys/ DNA:n pakkaaminen/proteiinisynteesi on todettu hankalaksi hahmottaa. Netistä löytyy hakusanoilla valtavasti ihan hyviäkin animaatioita.

Tsemppiä! Ei lannistuta! Luottakaa aivoihinne, ne yltävät ihmeellisiin saavutuksiin kun niitä treenaa!

[Androgen]

Mikään ei korvaa mind-mapeja silloin kun yhtaikaa muistettavan kaman määrä on valtaisa, kuten useimmissa pääsykokeissa ja sitten myöhemmin tenteissä tuppaa olemaan:

- järkevän mind-mapin kokoaminen pakottaa käsittelemään asiat syvällisesti - oksia, haaroja ja nuolia ei edes tee mieli piirtää ennen kuin asiat tajuaa
- valmis kuvio tukee muistia - kun muistaa muodot, muistaa myös kaiken mitä asiaan liittyy
- siinä vaiheessa kun mind-mapeja on useampia alkavat ne tukea myös toisiaan ja asioiden välisten yhteyksien löytäminen helpottuu

Riippuu tietysti vähän ihmisestä, mutta itse voin suositella mind-mappien raapustelua. Ja ainahan voi käyttää lisänä värejä/alleviivauksia/huutomerkkejä/hymiöitä/nallekarhuja...

[arko]

Oleellisinta on kiinnittää huomio ns. avainsanoihin kuten plasmasolu, MHCII, heterokromatiini. Pääsykoetehtävissä pisteitä jaetaan juurikin näiden avainsanojen perusteella. Tarkastajilla on käsittääkseni eri mallivastaukset kuin mitä kokeen jälkeen julkaistaan ja koostuvat oikeastaan juurikin avainsanalistoista!

Kannattaa joko tehdä omia tiivistelmiä (ranskalaisin viivoin tai ajatuskarttana) tai lähestyä avainsanoja oppikirjan sisällysluettelon kautta yrittäen ryhmitellä jokainen sana isompaan kokonaisuuteen ja sitten alikokonaisuuteen. Yleensä pääsykoetehtävät on laadittu siten, että niihin saa ladottua kaikki jonkin ryhmän avain sanat kokonaisuudessaan.