Mikä kirjasarja on paras biologian opiskeluun?

[zeta]

Minulla sattuu olemaan WSOY:n Biologia sarjan kirjoista Elämä, Ihminen ja Geeni vuodelta 2000. Tekeekö näillä enää mitään? Ajattelin kyllä ostaa myös jonkun tuoreemman kirjasarjan rinnalle, mutta mietyttää, että voiko noissa olla joitain väärää tietoa mistä  olisi haittaa valmistautumisessa?

No tosin, aikoinaan kun itse olin lukiossa 90-luvun puolivälissä niin vilkuilin myös isän vanhoja lukiokirjoja 60-luvulta ja sisälsivät yllättävän paljon ihan samaa tietoa kuin minun silloiset kirjani.

[Vilya]

Oma biologianopettajani antoi kurssilaisille vapauden valita itse, ottaako BIOSin vai WSOYn Biologia -sarjan kurssikirjan. Sellaista sanoi, että WSOYn Biologiassa on ehkä enemmän luettavaa ja juurikin hieman syvemmin/monisanaisemmin selitetty asiat. BIOS taas, kuten täälläkin on puhuttu, on helppolukuisempi ja "sisältää kivoja kuvia söpöistä eläimistä joista te tietenkin tykkäätte". Tämä ei siis kuitenkaan tarkoittanut että hän BIOSia mitenkään väheksyisi, varmasti sopii joillekin paremmin kuin Biologia. Siksi juuri antoi oppilaiden itse valita.

Itse olen käyttänyt Biologia-sarjaa, mutten kauheasti voi omaa mielipidettäni kertoa kun en ole BIOSia sen enempää selaillut. Voisin kylläkin sitäkin alkaa lueskella, ehkä jotkut kokonaisuudet hahmottuisivat paremmin, ainakin esim. kakkoskurssin osalta jossa asiaa on varsin paljon. Nippelitiedot ja muut syventävät asiat voikin sitten poimia tuosta Biologiasta ^^

[mkk]

Henkilökohtaisesti vihaan sitä jos oppikirjassa on liikaa täytekuvia. Itse selailin veljeni uusia 1. vuoden fysiikankirjoja ja hän kehui että on niin paljon menty eteenpäin ja on aivan huippu kirjat, kun on niin paljon värikuvia. Omissa 90 luvulla painetuissa atomista avaruuteen kirjoissa on vain muutama mustavalko kuva. Mutta asiat ovat täsmälleen samoja ja kappaleet jopa samassa järjestyksessä. Myös joidenkin oppikirjojen kaunokirjallinen kirjoiustyyli häiritsee todella.
Hieman off topic tuo äskeinen, mutta siis asiasta. Tuo ABI biologia kertauskirja vaikuttaa todella hyvältä. Tiivistä asiaa ja paljon tehtäviä. Sen kimppuun siis.

[pogo]

Tuntuu että pelkkä BIOS ei ainakaan riitä mihinkään. Jo ABI biologiaa tehdessä sormi menee suuhun useamman kerran kun vastaan tulee outoja juttuja. Ehdottomasti ottaisin siis toisen sarjan rinnalle. Ei tarvitse ainakaan sit varmistella jokaista juttua täältä tai googlailemalla mutta tosiaan hyvät pohjatiedothan tuo BIOS ainakin antaa.

[Elwood]

Kaikista lukion opetussuunnitelman mukaisista kirjoista (=lukion käyttämät kirjat) pitäisi löytyä kaikki tarpeellinen pääsykoetta ajatellen.  Tietysti jossain voi asiat olla selitetty paremmin kuin toisessa.

[care]

Aloitin itse aikanaan Otavan Koulun biologialla, ja tuskaistuin aika nopeasti sen esitystapaan - varsinkin BI3 jäi kaaoottisena kokemuksena mieleen. Vaihdoin Bios-sarjaan täällä olleiden kommenttien pohjalta, ja sisältöön tuli yllättäen selkeyttä - varsinkin kuvitus oli paljon paremmalla tolalla. Luettuani kurssit pari kertaa läpi ajattelin katsoa Koulun biologiaa uudelleen ihan vain vaihtelun vuoksi, ja taas oli aika yllättyä - nyt sarja tuntui tuovan lisää syvyyttä Biokseen tietoihin, jotka osoittautuivat hieman pintapuolisiksi.

Enpä enää osaa sanoa, mikä on paras sarja. Aloittelijalle Bios tuntui hyvältä, mutta kun pohjatiedot ovat kunnossa, Koulun biologiassa tuntui olevan enemmän sisältöä. Tosin kuten Elwood sanoikin, kummallakin pitäisi pärjätä.

[råtta]

Olen nyt lukenut useampia kirjasarjoja. ABI biologia on ihan huippu.

Jos perustiedot kunnossa, niin BIOS on aika kiva opiskeltava. Kuvat ovat selkeitä ja hyviä. Lisätietoa voi aina kaivaa netistä tai muista kirjoista!
Lukion biologia tuntui hyvältä, enemmän asiaa.
Koulun biologia taas tuntui aika onnettomalta.
Lukiossa itsellä oli käytössä biologia ja bios...

[stark]

Parhaat mun mielestä Biologia, Lukion biologia ja Bios, kertauskirjaksi ABI-Biologia. Täydentävät aika kivasti toistensa puutteita, joten kaikki tarpeellinen lukion oppimäärästä tulee opiskeltua. Ton Biologia-sarjan kaveriksi kannattaa hankkia joku toinen sarja, jossa on tehtäviä tai sitten ABI-Biologia (kurssien 4 & 5 kirjoissa ei ole tehtäviä). Pääsykoetta hyötyä voi olla myös jostain fysiologian/solubiologian perusteoksista.

[Bumbauttaja]

Suosittelisin että otat ainakin kaksi kirjasarjaa. Käytettynä saa esimerkiksi täältä foorumeilta ostettua kokonaisia kirjasarjoja melko halvalla. Mulla on kokemusta kahesta sarjasta.

Bioksessa täytyy sanoa plussana hyvät kuvat ja kuvatekstit. Kirja on miellyttävän näköinen ja kiva lukea, joten on helppo motivoida itsensä sen ääreen. Miinuksena on joidenkin aiheiden hyvin suppea käsittely tai jopa pois jättäminen. Omassa BIOSissani (painokset 2005 luokkaa) oli ainakin jonkin verran virheitä, mutta ne on saatettu korjata vuosien varrella. Kirja on kuitenkin täällä ylihehkutettu, eikä siitä löytynyt läheskään yhtä hyvin tietoa esimerkiksi replikaatiosta (aiheesta kysymys 2012 kokeessa) kuin toisesta kirjasarjastani.

Toinen kirjasarjani oli Koulun Biologia, joka painottaa selkeästi ekologiaa, mutta jossa on myös hyvä viitoskurssin kirja. Ekologia-painotteisuuden takia sarjassa on melko paljon tavaraa jotka tuntuvat melko turhilta, mutta toisaalta antavat kattavan tiedon alasta, jonka BIOS käy melko suppeasti. Tekstiä on yleensä enemmän kuin BIOS:ssa ja sivut ovat täydempiä ja kuvia vähemmän. Ulkoasultaan ja lukumukavuudeltaan huonompi kuin BIOS.

Koin että nää sarjat tuki toisiaan kohtuu hyvin: BIOS:ssa ei käyty lainkaan syövän termistöä kuten onkogeeni yms, mutta toisaalta KB:ssa ei mainittu silmän rodopsiinin hajoamistuotettaa opsiinia nimeltä (vuoden 2012 kokeen aukkotehtävässä 0,5p kohta). KB kävi mielestäni hyvin erilailla sukupuoli- ja kehitysbiologiaa, ja molempia lukemalla sai kokonaisvaltaisemman ja tarkemman kuvan.

Kuitenkin suosittelen ehdottomasti kaikille ABI biologia -kertauskirjaa vastauksineen. Kirjassa on paljon hyviä tehtäviä, mutta mielestäni erityismaininnan ansaitsevat kirjan mallivastaukset (erikseen ostettava vihko), jotka käyvät yleensä asiat hyvin kattavasti läpi ja antavat jonkin verran uutta tietoakin.

[Tiar]

Meillä lukiossa oli käytössä Koulun biologia (paitsi 1. kurssilla oli syystä tai toisesta Biologia 1) ja tätä kirjasarjaa jossain vaiheessa pänttäsin. Vaihdoin kyllä aika pian BIOSiin, joka mielestäni ainakin Koulun biologia -sarjaan verrattuna parempi. Muista sarjoista en niin osaa sanoa.

Kovasti olen miettinyt, että pitäisikö vielä hommata joku sarja rinnalle (etenkin kun täällä nyt on tota BIOSia parjattu kovin puutteelliseksi), mutta toistaiseksi nyt ajattelin kyllä pärjätä noilla + io-matskuilla.

[jenny_81]

Minulla sattuu olemaan WSOY:n Biologia sarjan kirjoista Elämä, Ihminen ja Geeni vuodelta 2000. Tekeekö näillä enää mitään? Ajattelin kyllä ostaa myös jonkun tuoreemman kirjasarjan rinnalle, mutta mietyttää, että voiko noissa olla joitain väärää tietoa mistä  olisi haittaa valmistautumisessa?

No tosin, aikoinaan kun itse olin lukiossa 90-luvun puolivälissä niin vilkuilin myös isän vanhoja lukiokirjoja 60-luvulta ja sisälsivät yllättävän paljon ihan samaa tietoa kuin minun silloiset kirjani.

Minä olen kahtena keväänä opetellut Bios-sarjan kannesta kanteen, eikä tuntunut riittävän alkuunkaan pääsykokeessa. Minulla on myös hyllyssä vanha vuoden 2000 painos WSOY:n Biologia Ihminen -kirjasta, ja nyt viime päivinä siihen tutustuneena se tuntuu paljon syvällisemmältä kuin Bios, joka jättää liikaa asioita avoimeksi. Biologia Ihminen -kirjassa esitetään paljon sellaista pikkutermistöä (eikosanoidit,  protrombiini yms. hyytymistekijät, komplementin muodostus), joista saa mukavia lisätiedonhakutehtäviä itselleen.  Biosin pohjalta valtava määrä tällaista pikkutietoa jää täysin pimentoon, ja osa tästä pikkutiedosta - kuten vaikka pigmenttiepiteelin sijainti verkkokalvon takana - olisi ollut hyvinkin hyödyllistä pääsykokeessa! Miinuksena Biologia Ihmisessä on se, ettei siinä ole yhtään ainoaa tehtävää, mutta toisaalta eipähän Bios-sarjaankaan (ainakaan uusiin painoksiin) ole tehtävien oikeita ratkaisuja mistään saatavilla.

[Vaari]

eipähän Bios-sarjaankaan (ainakaan uusiin painoksiin) ole tehtävien oikeita ratkaisuja mistään saatavilla.

Yhden bilsanopen kanssa tutkittiin asiaa ja löydettiin Biosin maksulliset ratkaisut WSOY:n verkkokaupasta. Kustantaja yrittää myydä näitä opettajan matskuja kouluille, mutta tämän opettajan koulu ei niitä ostanut ja jäin siis itsekin ilman. Hölmöä jos niitä saa edes lukiolaisten käyttöön kuin laittomina kopioina.

[Sege]

Minulla sattuu olemaan WSOY:n Biologia sarjan kirjoista Elämä, Ihminen ja Geeni vuodelta 2000. Tekeekö näillä enää mitään? Ajattelin kyllä ostaa myös jonkun tuoreemman kirjasarjan rinnalle, mutta mietyttää, että voiko noissa olla joitain väärää tietoa mistä  olisi haittaa valmistautumisessa?

No tosin, aikoinaan kun itse olin lukiossa 90-luvun puolivälissä niin vilkuilin myös isän vanhoja lukiokirjoja 60-luvulta ja sisälsivät yllättävän paljon ihan samaa tietoa kuin minun silloiset kirjani.

Minä olen kahtena keväänä opetellut Bios-sarjan kannesta kanteen, eikä tuntunut riittävän alkuunkaan pääsykokeessa. Minulla on myös hyllyssä vanha vuoden 2000 painos WSOY:n Biologia Ihminen -kirjasta, ja nyt viime päivinä siihen tutustuneena se tuntuu paljon syvällisemmältä kuin Bios, joka jättää liikaa asioita avoimeksi. Biologia Ihminen -kirjassa esitetään paljon sellaista pikkutermistöä (eikosanoidit,  protrombiini yms. hyytymistekijät, komplementin muodostus), joista saa mukavia lisätiedonhakutehtäviä itselleen.  Biosin pohjalta valtava määrä tällaista pikkutietoa jää täysin pimentoon, ja osa tästä pikkutiedosta - kuten vaikka pigmenttiepiteelin sijainti verkkokalvon takana - olisi ollut hyvinkin hyödyllistä pääsykokeessa! Miinuksena Biologia Ihmisessä on se, ettei siinä ole yhtään ainoaa tehtävää, mutta toisaalta eipähän Bios-sarjaankaan (ainakaan uusiin painoksiin) ole tehtävien oikeita ratkaisuja mistään saatavilla.

Eipä kyllä tänä keväänä mikään muukaan biologian kirjasarja auttanut yhtään Bios:ta enempää . Tottakai on mahdollista lukea mitä vain ylimääräistä biologian materiaalia, ja jos on aikaa ja motivaatiota niin kannattaakin. Mielestäni kannattaa kuitenkin panostaa lukion opetussuunnitelman asioihin ja yleiseen aineiston tekstinymmärtämiseen. Omasta kokemuksestani Koulun biologia ja Bios tukevat ja paikkaavat hyvin toisiaan. Abi-biologia on hyvä kertauskirja (hyviä tehtäviä ja myös ratkaisut saatavilla). En myöskään usko että kukaan pystyy todella painamaan mieleensä kaikki lukion kirjasarjojen pienetkin yksityiskohdat (esim pigmenttiepiteelin sijainti verkkokalvon takana), kemian ja fysiikan tietojen lisäksi, ja palauttamaan kaikki nämä mieleen kokeessa.

[Haastaja]

Olen lukenut kirjasarjasta Koulun biologia kurssit 1 ja 2. Tätä kirjasarjaa ei voi mielestäni suositella pääsykokeisiin valmistautumisessa. Asiat on kyllä selitetty simppelisti siten että ne lukija ne helposti ymmärtää mutta käsittely on valitettavan pintapuolista.

Tämän tajusin vasta kun opiskelin soluhengitystä tästä kirjasta. Kirjan näkemys asiasta on että soluhengityksessä sokeri tai rasvahapot hapettuvat ja energiaa vapautuu ja siinäpä se. Ei sanaakaan mistään sitruunahappokierrosta. ATP sentään mainitaan.

[Anhei]

Itse kirjoitin bilsan tänä keväänä (2016). Meillä oli (on toki edelleen) lukiossa käytössä Lukion Biologia. Ihan kiva ja opettavainen sarja, mutta sitä lukiessa jäi hieman paha maku suuhun monista pienistä virheistä esim. kuvissa ja oikeakielisyydessä. Monet asiat oli kuitenkin selitetty niin, että ne oli helppo ymmärtää, mikä on iso plussa. Lisänä tein Abi Biologia -kertauskirjan, joka todellakin oli erittäin positiivinen yllätys!


Olen taas pikkuhiljaa aloitellut biologian kertaamista pääsykokeita ja valmennuskurssia ajatellen ja tähän tarkoitukseen valitisin Biokset, joita olin kuolannut jo kauan muissa kouluissa opiskelevilta kavereiltani. Halusin siis tässä kohtaa vaihtaa kirjasarjaa mahdollisten erilaisten (ja parempien?) näkökulmien vuoksi ja muutenkin toiveena opiskelun "virkistäminen". Odotukset olivat suuret BIOS-kirjojen nopean silmäilyn perusteella, sillä olen itse visuaalinen opiskelija joten minua miellytti kirjasarjan kuvat suuresti. Lopetin tässä juuri BIOS1:en ja näin jälkeen päin voin kyllä todeta, että kuvat kylläkin olivat hyviä, mutta eipä tuo tekstipuoli sitten ollutkaan kovin häävi. Paljon muistui lukiessa itselle mieleen muista materiaaleista asioita, joista ei sitten Bioksessa puhuttu, tai vain mainittiin ohimennen. Sain bilsasta laudaturin, joten enemmänkin tässä vaiheessa haluaisin syventää kuin kerrata oppimaani. Sen suhteen Bios ei minua kovin auttanut.


Jo keväällä sain kuulla monilta kehuja tästä WSOY:n Biologia-sarjasta, mutta silloin enemmänkin annoin asian olla, sillä halusin lukea seuraavana nuo Biokset. Kuitenkin tässä vastikään eksyin Jameraan, jossa eksyin selaamaan tätä kyseistä kirjasarjaa, jonka sitten päädyin ostamaan "heräteostoksena"  . BI2 aion kyllä lukea seuraavaksi siitä. Saa nähdä sitten sen jälkeen, että miltä se tuntui, mutta monien kehujen pohjalta olen aika luottavaisin ja innokkain mielin sitä aloittamassa, hyvältä vaikuttaa.


Minusta oli aika jännä, että Bioksissa ei ilmeisesti puhuta mitään sirppisoluanemiasta (??, ainakaan en ole mistään kirjasta itse löytänyt), josta oli nyt keväällä juurikin kysymys ylioppilaskokeessa. Vai onko tämä asia opetettu teille Bioksia kouluissa käyttäville tunneilla? Kiinnostaisi tietää.


Ihmisbilsaa lukiessani ajattelin ainakin edes vilkuilla tuon Bioksen, sillä etenkin sen kuvitus vaikuttaa onnistuneelta ja opettavaiselta. Eihän näillä yksittäisillä kirjasarjojen pienillä eroilla nyt aivan maatakaatavaa roolia ole, mutta silti voin sanoa olevani hieman pettynyt Biokseen.