Kevyttä iltabiologiaa

[Visb]

Tekeekö mielesi opiskella/kerrata jotain kevyesti, mutta kirjojen avaaminen ei houkuta? Haluatko kirjoittaa ylös jonkin tietyn seikan, jonka tahdot muistaa paremmin biologiasta? Tässä topicissa on mahdollista lisäillä omia pikkufaktojaan (ja ehkä vähän isompiakin) biologian lukion oppimäärästä ja sen ympäriltä. Jos omaa lisättävää ei ole, tästä topicista saattaapi löytyä sinulle jotain luettavaa... Kuvat ovat myös hyviä!
Lupaan laittaa aina yhden oman faktani, kun joku muu laittaa jotakin. Go on!

Valkosolutyypit:
granulosyytit (jyvässolut), monosyytit, lymfosyytit (imusolut)

Granulosyytit jaetaan neutrofiileihin (syöjäsoluja ensimmäisen parin päivän ajalta infektiossa), eosinofiileihin (tuottavat loisia ja mikrobeja tuhoavia aineita) ja basofiileihin (histamiinin eritys).
Monosyytit muuttuvat makrofageiksi (suuriksi syöjäsoluiksi), jotka alkavat vaikuttaa pääasiassa pari päivää infektion alun jälkeen. Muistisääntö: Monosyyteistä muodostuu yhdenlaisia (mono).
Lymfosyytit eli B- ja T-imusolut ovat spesifisiä eli vain tiettyyn mikrobityyppiin sopivia soluja. B-solut tuottavat vasta-ainetta (tekee reiän solukalvoon), kun taas T-solut jaetaan auttajiin (tuottavat sytokiiniä) ja tappajiin (solukalvon pinnan rikkominen). Tunnistavat kohteensa antigeenin (pintaproteiinin) perusteella.
-> lymfosyytit jäävät myös muistisoluiksi

- muodostuvat luuytimessä, josta T-solut kateenkorvaan kypsymään
- synnynnäinen/hankittu immuniteetti -jako
- allergia on immuunivaste "turhaan"
- immuunikato aiheuttaa helppoja kuolemia perussairauksiin

Muut puolustuskeinot lyhyesti: iho, värekarvat, mikrobeja hajottavat entsyymit, pH, rokote (heikennetty/tapettu taudinaiheuttaja aiheuttaa immuunivasteen), seerumi (valmista vasta-ainetta)

Hieman vajaavainen kuva aivoista:

(kiinnostuitko? avaa biologia kurssi 4 for more information!)

[emn]

a) Hiilihydraattien pilkkoutuminen ja imeytyminen.
b) Valkuaisaineiden pilkkoutuminen ja imeytyminen.
c) Selitä rasvojen hajoaminen ruuansulatuskanavassa, niiden imeytyminen ja kuljetus maksaan.

a)
Amylaasi aloittaa suussa ja jatkaa hetken vielä mahalaukussa. 
Haimanesteen amylaasi jatkaa ohutsuolessa (tärkkelys ja glykogeeni maltoosiksi). 
Enterosyyttien disakkaridaasit jatkavat solujen pinnalla ja suolinesteessä. 
Maltaasi: maltoosi glukoosiksi , 
sakkaraasi: sakkaroosi glukoosiksi ja fruktoosiksi,                
laktaasi: laktoosi glukoosiksi ja galaktoosiksi. 
Hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideinä osaksi passiivisesti. 
Glukoosi ja galaktoosi imeytyvät aktiivisesti saman proteiinitransportterin (SGLT) avulla ja fruktoosi omansa (GLUT 5). Solusta vereen ne imeytyvät saman transportterin (GLUT 2) avulla.

b)
Mahanesteen pepsiini ja haimanesteen trypsiini ja kymotrypsiini hajottavat proteiinit 2-6 aminohapon pituisiksi ketjuiksi ja vapaiksi aminohapoiksi. Vapaat aminohapot imeytyvät aktiivisesti nopeasti, lisäksi di- ja tripeptidit imeytyvät aktiivisesti ja pilkkoutuvat enterosyyttien sisällä vapaiksi aminohapoiksi. Mikrovillusten peptidaasit pilkkovat pidemmät ketjut (>3) lyhyemmiksi. Kuljetusproteiinit solukalvoilla kuljettavat aminohapot soluun ja solusta vereen.

c)
Sappisuolat emulgoivat triglyseridejä eli muodostavat pieniä rasvapallosia. Näin haiman lipaasi pääsee hajottamaan triglyseridit monoglyserideiksi ja vapaiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat misellejä ja imeytyvät suolen epiteeliin. Epiteelissä näistä muodostetaan taas triglyseridejä, jotka eritetään imusuoniin kylomikroneissa -> maksa. Osa vapaista rasvahapoista (lyhyet) erittyy vereen ja sitoutuvat albumiiniin.

[emn]

Luonnollinen immuniteetti on keskeinen osa puolustusta. Mitkä tekijät muodostavat sen?

Syöjäsolut ovat keskeinen osa luonnollista immuniteettia. Luonnollisella immuniteetilla tarkoitetaan kaikki niitä tapoja, joilla elimistö torjuu mikrobeja jo ensikosketuksen yhteydessä. Ei liity muistia. Luonnolliseen immuniteettiin kuuluu mitkä tahansa ulkoiset tekijät, jotka estävät mikrobeja tunkeutumasta elimistöön. Terve, ehjä iho ja limakalvot muodostavat varsin tehokkaan esteen mikrobeille. Monet elimistön eritteet hillitsevät mikrobien kasvua. Mahalaukun suolahappo, maksasta suoleen tulevat sappihapot ja mahalaukun, haiman sekä suolen erittämät ruuansulatusentsyymit hajottavat mikrobeja ruuansulatuskanavassa. Eritteiden laatu ja melko runsas nestevirtaus pitää sappirakon sekä munuaisaltaat, virtsanjohtimet ja virtsarakon vapaina bakteereista. Ihon, limakalvojen ja suolen normaalifloora suojelee elimistöä mikrobeilta.

[Visb]

Saadaan näistä hyvä pikku tiivistelmä luettavaksi siihen viikolle ennen pääsykoetta!

Umpirauhaset ja niiden tehtävät lyhyesti
hypotalamus: aivolisäkkeen hormonien erityksen säätely
aivolisäke: etulohkossa runsaasti eri hormoneja, takalohkosta antidiureettinen hormoni ADH ja oksitosiini
käpylisäke: melatoniini
kilpirauhanen: kalsitoniini ja tyroksiini
lisäkilpirauhaset: parathormoni
lisämunuaiset: kuoresta kortisoli ja aldosteroni, ytimestä adrenaliini
haima: Langerhansin saarekkeet: glukagoni, insuliini
kivekset: testosteroni
munasarjat: estrogeeni, progesteroni

Veren kulku elimistössä
oikea eteinen
oikea kammio
pieni verenkierto aka keuhkoverenkierto
vasen eteinen
vasen kammio
iso verenkierto

- valtimot pois, laskimot takaisin
- systole, diastole (ja kaikkien lemppari asystole)
- sinussolmuke aiheuttaa sinusrytmin

Sydämen rakennekuva:

[Dina]

Hei, silmään pisti Visbin maininta sinussolmukkeesta ja sinusrytmistä. Tää on ehkä vähän jo hikkekorneria, mutta mikä säätelee sinussolmukkeen toimintaa? Autonominen hermosto ja hormonit joo, mutta miten?

[Visb]

Hei, silmään pisti Visbin maininta sinussolmukkeesta ja sinusrytmistä. Tää on ehkä vähän jo hikkekorneria, mutta mikä säätelee sinussolmukkeen toimintaa? Autonominen hermosto ja hormonit joo, mutta miten?

Esimerkiksi fyysisessä rasituksessa keho saa viestin, että nyt tarvitaan lisää verta ja happea. Tämä tieto kulkee sympaattiseen hermostoon, josta lähtevät impulssit lisäävät sydämen sykettä ja laajentavat verisuonia. Tämän seurauksena elimistö saa enemmän ja nopeammin happea ym. Sympaattisen hermoston toimintaa taas edistää adrenaliini ja noradrenaliini (lisämunuaisen ydin). Näitä hormoneja erittyy myös stressin ja pelon aikana, josta syystä sydämen syke kiihtyy. Vastaavasti parasympaattinen hermosto hidastaa sykettä (ym toimintaa), kun sen tarve on.

// edit. Ahaa, jees. En sitten vain ymmärtänyt kysymystäsi. Lukion oppimäärä ei asiaa tämän tarkemmin selitä. emn:n linkit auttanevat.

[emn]

Hei, silmään pisti Visbin maininta sinussolmukkeesta ja sinusrytmistä. Tää on ehkä vähän jo hikkekorneria, mutta mikä säätelee sinussolmukkeen toimintaa? Autonominen hermosto ja hormonit joo, mutta miten?

Esimerkiksi fyysisessä rasituksessa keho saa viestin, että nyt tarvitaan lisää verta ja happea. Tämä tieto kulkee sympaattiseen hermostoon, josta lähtevät impulssit lisäävät sydämen sykettä ja laajentavat verisuonia. Tämän seurauksena elimistö saa enemmän ja nopeammin happea ym. Sympaattisen hermoston toimintaa taas edistää adrenaliini ja noradrenaliini (lisämunuaisen ydin). Näitä hormoneja erittyy myös stressin ja pelon aikana, josta syystä sydämen syke kiihtyy. Vastaavasti parasympaattinen hermosto hidastaa sykettä (ym toimintaa), kun sen tarve on.

Jopa liikuntasuorituksen ajattelu lisää sykettä ym,...

[emn]

Hei, silmään pisti Visbin maininta sinussolmukkeesta ja sinusrytmistä. Tää on ehkä vähän jo hikkekorneria, mutta mikä säätelee sinussolmukkeen toimintaa? Autonominen hermosto ja hormonit joo, mutta miten?

Esimerkiksi fyysisessä rasituksessa keho saa viestin, että nyt tarvitaan lisää verta ja happea. Tämä tieto kulkee sympaattiseen hermostoon, josta lähtevät impulssit lisäävät sydämen sykettä ja laajentavat verisuonia. Tämän seurauksena elimistö saa enemmän ja nopeammin happea ym. Sympaattisen hermoston toimintaa taas edistää adrenaliini ja noradrenaliini (lisämunuaisen ydin). Näitä hormoneja erittyy myös stressin ja pelon aikana, josta syystä sydämen syke kiihtyy. Vastaavasti parasympaattinen hermosto hidastaa sykettä (ym toimintaa), kun sen tarve on.

Viesti tulee elimistön reseptoreilta; pH, lämpötila, paine, veren hiilidioksidi / happi -suhde ( kemo ), jne

[Dina]

Nii-in, mutta kysymys kuuluikin, että miten? Onko sympaattisella hermostolla suoraa hermoyhteyttä sinussolmukkeeseen? Enemmän kaipaan nyt anatomista selitystä tähän, sydämen fysiologinen säätely on hanskassa.

[emn]

Nii-in, mutta kysymys kuuluikin, että miten? Onko sympaattisella hermostolla suoraa hermoyhteyttä sinussolmukkeeseen? Enemmän kaipaan nyt anatomista selitystä tähän, sydämen fysiologinen säätely on hanskassa.

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00008
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hermotus/2/
http://rytmihairio.net/johtorata.shtml
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinussolmuke

[Marmarix]

Jos ei tullut kutsua linnanjuhliin, niin mieltä voi piristää koosteella soluelimistä  ...


SOLUELIMET - ELÄINSOLU

TUMA - kaksinkertainen kalvo, sis. TUMAJYVÄSEN, joka koostuu nukleiinihapoista ja proteiineista. Tuma sisältää DNA:ta ja tumajyvänen valmistaa ribosomeja. Tumakotelo on yhteydessä solulimakalvostoon eli endoplasmaattiseen retikulumiin (ER).

SOLUKALVO - kaksi lipidikerrosta, joissa uppoutuneena proteiinimolekyylejä (ja mahdollisesti kolesteroli- ja hiilihydraattimolekyylejä), puoliläpäisevä. Solukalvo erottaa solun ympäristöstään ja säätelee ravintoaineiden, viestiaineiden, ionien ja eritteiden kulkua.

SOLULIMA - sis. 70% vettä, hiilihydraatteja, proteiineja, lipidejä ja muita epäorgaanisia ioneja. Soluelimet sijaitsevat solulimassa.

SOLULIMAKALVOSTO -  kalvosto, tumakalvon jatkeena, joko sileä- (SER) tai karkeapintainen (RER). Karkeapintaisessa pinnalla ribosomeja (joissa valmistuvat proteiinit eritetään ulos solusta) ja sileäpintaisessa muokataan lipidejä.

SENTROSOMI - keskusjyvänen, minkä jakautuminen aloittaa solun jakautumisen, toimivat tumasukkulan organisoitumisen keskuksina

MITOKONDRIO - kaksinkertaisen solukalvon ympäröimä soluelin, sisäkalvo poimuinen (kristoja); soluhengityksen tapahtumapaikka (Krebsin sykli/sitruunahappokierto mitoplasmassa ja oksidatiivinen fosforylaatio/elektroninsiirtoketju sisemmällä kalvolla. Sis. DNA:ta.

RIBOSOMI - koostuu RNA:sta ja proteiineista), proteiinisynteesin tapahtumapaikka. Ovat joko vapaana solulimassa tai kiinnittyneenä solulimakalvostoon (RER).

LYSOSOMI - kaksinkertaisen kalvon ympäröimä hapan rakkula, hajottaa erilaisia aineita ja jätteitä (kierrättää vaurioituneita organelleja) - myös sienisoluissa.

GOLGIN LAITE - litteistä kalvopusseista muodostunut, muokkaa solun proteiineja ja muita molekyylejä (valmistus, tarkastus, varastointi, lajittelu, pakkaus, lähetys eteenpäin).

PEROKSISOMI - yksinkertainen kalvorakenne, tuottaa vetyperoksidia, tarvitaan esim. etanolin neutraloimiseen maksassa.

SOLUN TUKIRANKA - proteiineista koostuvat mikrotubulukset, mikrofilamentit (+välikokoiset filamentit vain eläinsoluissa) - ylläpitää solun muotoa, järjestystä ja muodostaa kuljetusreitistön ja kiinnityskohdan solun komponenteille.


SOLUELIMET - KASVISOLU

TUMA
TUMAJYVÄNEN
SOLUKALVO
SOLULIMA
SOLULIMAKALVOSTO
MITOKONDRIO
RIBOSOMI
GOLGIN LAITE
PEROKSISOMI
SOLUN TUKIRANKA

ja seuraavat soluelimet, joita ei ole eläinsoluissa:

SOLUSEINÄ - kasveilla mm. selluloosaa, sienissä kitiiniä, suojaa ja antaa muodon solulle.

VAKUOLI - solunesteen täyttämä ontelo (yksikalvoinen), joka toimii esim. veden ja jätteiden varastona sekä pitää yllä kasvisolun nestejännitystä - myös sienisoluissa.

VIHERHIUKKANEN/KLOROPLASTI - kaksinkertaisen kalvon ympäröimä, nestemäinen välitila (strooma) ja yhteyttämiskalvosto (tylakoidi), sis. DNA:ta. Sitoo valokvantteja tuottaakseen energiaa = fotosynteesi. Valoreaktio tapahtuu yhteyttämiskalvostossa ja pimeäreaktio/Calvinin kierto välitilassa.

[Visb]

Paljon pientä muuntelusta ja muusta från BI1:

- populaatio = tietyllä alueella, tiettynä aikana elävät saman lajin edustajat, joilla mahd. saada jälkeläisiä
- muuntelu auttaa populaation jäseniä sopeutumaan
- mutaatiot (säteily, kemikaalit jne)
- luonnonvalinta:
   - tasapainottava valinta suosii keskiarvo-otosta (esim. keskiruskeaa väriä)
   - suuntaava valinta karsii osaa, suosii osaa (karsii esim. vaaleanruskeaa, suosii tummanruskeaa)
   - hajottava valinta syrjii keskiarvo-otosta (suosii vaaleaa ja tummaa, karsii keskiruskeaa)
- fitness eli kelpoisuus
- mikroevoluutio: laji muuttuu, makroevoluutio: uudet lajit syntyvät
- lisääntymisesteitä:
  * maantieteellinen isolaatio
  * erilaiset elinympäristöt
  * eri vuorokauden- ja vuodenajat lisääntymiseen
  * erilaiset soidinkäyttäytymiset
  * sukuelinten/kukkien rakenne-erot
  * sukusolut eivät skulaa
  * hedelmöitys onnistuu, kehittyminen ei
  * risteymä on steriili
  * jos jälkeläinen syntyy, sen lisääntymiskyky voi olla jopa täysin nollassa
- myös sattuman vaikutus lajiutumiseen!

 

[Lintu_]

Verenkiertojärjestelmän tärkeimmät tehtävät:
1. Ravintoaineiden kuljettaminen ruuansulatuskanavasta kudoksiin ja ravintoaineita pilkkoviin (erityisesti maksaan) ja niitä varastoiviin (erityisesti maksaan ja rasvakudokseen) elimiin
2. Kuona-aineiden kuljettaminen niitä tuottavista kodoksista elimiin, joiden kautta ne poistuvat elimistöstä (esim. munuaiset)
3. Hapen kuljettaminen keuhkoista kudoksiin
4. Hiilidioksidin kuljettaminen kudoksista keuhkoihin
5. Kemiallisten viestiaineiden (hormonien) kuljettaminen umpirauhasista (esim. haima) kohdesoluihin
6. Lämmön kuljettaminen kudoksista ihon pintaan, mistä se poistuu elimistöstä
7. Suoja infektioita vastaan: Valkosolut ja vasta-aineet kulkevat veren mukana kudoksiin
8. Elimistön homeostaasin säilyttäminen mm. pH:n, ionien, nestemäärän ja osmoottisen paineen osalta

[emn]

Verenkiertojärjestelmän tärkeimmät tehtävät:
1. Ravintoaineiden kuljettaminen ruuansulatuskanavasta kudoksiin ja ravintoaineita pilkkoviin (erityisesti maksaan) ja niitä varastoiviin (erityisesti maksaan ja rasvakudokseen) elimiin
2. Kuona-aineiden kuljettaminen niitä tuottavista kodoksista elimiin, joiden kautta ne poistuvat elimistöstä (esim. munuaiset)
3. Hapen kuljettaminen keuhkoista kudoksiin
4. Hiilidioksidin kuljettaminen kudoksista keuhkoihin
5. Kemiallisten viestiaineiden (hormonien) kuljettaminen umpirauhasista (esim. haima) kohdesoluihin
6. Lämmön kuljettaminen kudoksista ihon pintaan, mistä se poistuu elimistöstä
7. Suoja infektioita vastaan: Valkosolut ja vasta-aineet kulkevat veren mukana kudoksiin
8. Elimistön homeostaasin säilyttäminen mm. pH:n, ionien, nestemäärän ja osmoottisen paineen osalta

Ravintoaineita joka soluun.
Kylmän kuljetus ihon pinnasta kudoksiin.
Veren kuljetus sitä tarvitseviin kudoksiin; sympaticus- ja parasympaticustoiminta
Verenpaineen säätely ( verenkiertoelimstö / verenkiertojärjestelmä )

[mkk]

Virtsateiden rakenne:
-munuaiset (ren), virtsanjohtimet(ureter), virtsarakko(vesica urinaria) ja virtsaputki (uretra).

Munuaisen rakenne:
-kuorikerros (cortex) jossa nefronit, ydinkerros (medulla) sekä munuaisallas (pelvis renalis)

Nefronin rakenne:
-munuaisvaltimo (arteria renalis), hiussuonikeränen (glomerulus), keräsen kotelo, proximaalinen tubulus, henlenlinko, distaalinen kiemuratiehyt, kokoojaputki

Nefronin toiminta:
-arteria renaliksesta saapuu veri tuojasuonen kautta hiussuonikeräseen jossa siitä suodattuu alkuvirtsa keräsen koteloon. Keräsen kotelosta alkuvirtsa jatkaa matkaansa proximaalisen tubuluksen kautta henlenlinkoon ja siitä edelleen distaalisen kiemuratiehyen kautta kokooja putkeen ja sitä pitkin munuaisaltaaseen. Alku virtsaa erittyy vuorokaudessa n. 180 litraa mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin, siten että lopullinen virtsamäärä on n. 1-2 l. vuorokaudessa. Alkuvirtsasta imeytyy takaisin paitsi vettä myös elektrolyyttejä ja pienimolekyylisiä aineita (urea, pienet proteiinit).

Munuaisten tehtävät:
1. Aineenvaihdunnan lopputuotteiden poisto
2. Vesitasapainon säätely
3. Happo-emäs tasapainon säätely
4. Elektrolyyttitasapainon säätely
5. Punasolujen tuotannon säätely
6. Verenpaineen säätely
7. Kalsium ja fosfaattitasapainon säätely