Tarviiko tätä tosiaan osata valintakokeeseen?

[SereneDiana]

Sain valmennuskeskuksesta sen ennakkomateriaalin, jossa ihmisbilsan kohdalla on tehtävä "Vertaile eri selkärankaisryhmien yksilönkehityksen alkuvaiheita tsygootista neurulavaiheeseen." Eipä löytynyt ainakaan BIOSista mitään aiheeseen liittyvää. Yritin etsiä, mitä koko neurula edes tarkoittaa, mutta kirjan takaosan sanasto ei tarjonnut vastausta. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että olen bilsassa huono? Pitäisikö noista yksilönkehityksen vaiheista löytää jostain tietoa? Pitääkö minun lukea valintakokeeseen kirjan ulkopuolisiakin asioita?

[Saltfish]

Neurula on sikiönkehityksen vaihe, jossa hermosolut alkavat erilaistua n. 19-26 päivää hedelmöityksestä. (Mulla on kyllä sellainen viba, että kys. termi ei edes kuulu oppimäärään. Olisiko Galenos-aikainen jäänne?)

Se, että et osaa vastata yhteen kysymykseen luettuasi vain yhden kirjasarjan ei tee sinusta millään tapaa huonoa bilsassa. Sanon ihan suoraan, että BIOS ei missään tapauksessa ole kattavin kirjasarja, eikä minkään yhden kirjasarjan lukeminen riitä sisäänpääsyyn. Hanki useampi sarja vaikka käytettynä ja vertaa sarjoja toisiinsa, jos jokin asia on selitetty epäselvästi tai puutteellisesti. Vähintäänkin saat monipuolisemman näkökulman asioista. Ennakkotehtävät ovat juuri sitä varten, että huomaat mahdolliset puutteet lukemisessasi. Jos sulla on kerran tarvetta viilata sikiön kehitysvaiheita, niin kirja kouraan vaan.

[peetumjau]

Neurula on sikiönkehityksen vaihe, jossa hermosolut alkavat erilaistua n. 19-26 päivää hedelmöityksestä. (Mulla on kyllä sellainen viba, että kys. termi ei edes kuulu oppimäärään. Olisiko Galenos-aikainen jäänne?)

Se, että et osaa vastata yhteen kysymykseen luettuasi vain yhden kirjasarjan ei tee sinusta millään tapaa huonoa bilsassa. Sanon ihan suoraan, että BIOS ei missään tapauksessa ole kattavin kirjasarja, eikä minkään yhden kirjasarjan lukeminen riitä sisäänpääsyyn. Hanki useampi sarja vaikka käytettynä ja vertaa sarjoja toisiinsa, jos jokin asia on selitetty epäselvästi tai puutteellisesti. Vähintäänkin saat monipuolisemman näkökulman asioista. Ennakkotehtävät ovat juuri sitä varten, että huomaat mahdolliset puutteet lukemisessasi. Jos sulla on kerran tarvetta viilata sikiön kehitysvaiheita, niin kirja kouraan vaan.

Yksi kirjasarja bilsassa/kemmassa/fysiikassa riittää kyllä vallan mainiosti sisäänpääsyyn, jos sen avulla ymmärtää kaiken tarvittavan. Onhan se toki hyödyllistä (jos nyt katsoo tämän kevään Hooken laki -fiaskoa), mutta ei välttämätöntä

[Bumbauttaja]

Ite en ois todellakaan osannu vastata tuohon kysymykseen, ja sisällä ollaan kuitenkin Ei (varsinkaan tämän vuoden) kokeessa tarvitse saada kaikkea oikein. Virheille jää ihan hyvin varaa, eikä kannata tuhlata aikaansa miettien kuuluuko joku yksittäinen detaili koealueeseen. Keskity vaan olennaiseen. Sit jos tuntuu että kaikki on jo ihan super hyvin hallussa, voi perehtyä tämmöseen vähemmän tärkeeseen sälään.

Tää ei muuten oo myöskään mikään Galenos-aikainen jäänne. Galenoksessa ei käydä alkion- tai sikiönkehitystä lainkaan läpi. Ainoastaan meso-, ekto- ja endodermin  järjestäytyminen mainitaan, mutta siihen se jää siltä osaa. Mistäköhän ovat taas valmennuskeskuksen heput tämmösenkin tehtävän keksineet.

[jenny_81]

Sain valmennuskeskuksesta sen ennakkomateriaalin, jossa ihmisbilsan kohdalla on tehtävä "Vertaile eri selkärankaisryhmien yksilönkehityksen alkuvaiheita tsygootista neurulavaiheeseen." Eipä löytynyt ainakaan BIOSista mitään aiheeseen liittyvää. Yritin etsiä, mitä koko neurula edes tarkoittaa, mutta kirjan takaosan sanasto ei tarjonnut vastausta. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että olen bilsassa huono? Pitäisikö noista yksilönkehityksen vaiheista löytää jostain tietoa? Pitääkö minun lukea valintakokeeseen kirjan ulkopuolisiakin asioita?

Onkohan tuo "selkärankaisryhmä" -sana jonkinlainen kompa? Eikö selkärankaisten yksilönkehitys ole alussa aika samantyyppistä, ja vasta myöhemmin erilaistuu?

Saitko paketissa myös oikeat vastaukset kysymyksiin?

[care]

Kyllä jossain lukion biologian kirjasarjassa (tai mahdollisesti kertauskirjassa) oli lyhyt maininta neurulaatiosta, en vain enää muista missä. Maininta tosin oli niin lyhyt, että netistä piti hakea lisää tietoa.

[Itu-Hippi]

Ei minusta neurulaatio todellakaan kuulu lukion oppimäärään :/.

[chiku]

Luulisi, että jos tulee jotain tuollaista yleisesti ei lukiokirjoissa kunnolla käsiteltyä asiaa, niin kokeessa on sitten jokin aineisto tukena, jota pitää osata tulkkaa ja nopeasti omaksuu sen sisältämää infoa. (Kuitenkin, tuntuisi aika oudolta jos lääkis alkaisi seuloa sellaisia ihmisiä jotka ovat opiskelleet muualla enemmän ja siksi osaavat.) Noissa valmennusmateriaaleissa voi olla lukion ylittäviä aiheita tai sellasia joita on vaan muutamalla sanalla selitetty, mut mun mielestä ihan hyvä syventää vähän koska sitten tottuu siihen ettei osaakaan kaikkea tuosta noin vaan. Kenties tossa tehtävässä onkin tarkotus, että ettii vähän muualta netistä yms. tietoa? Kun se on aika tärkeetä näemmä osata suuresta määrästä materiaa poimia se olennainen tieto, ja nopeasti.

[aavee]

Kyllä jossain lukion biologian kirjasarjassa (tai mahdollisesti kertauskirjassa) oli lyhyt maininta neurulaatiosta, en vain enää muista missä. Maininta tosin oli niin lyhyt, että netistä piti hakea lisää tietoa.

Otavan ihmisbiologian kirjassa oli maininta neurulaatiosta ja taisi tosiaan olla yhdessä lauseessa selitetty koko asia . Kyseisessä kirjassa sikiön kehitys oli selitetty huomattavasti kattavammin kuin BIOSissa.

[sakura]

Abi Biologiassa taitaa myös olla lyhyt selostus alkionkehityksestä, kyllä siitä ne perusjutut selviää.

[depdep]

Mitkäs lukion bilsan kurssit ovat pääsykoetta ajatellen ne oleellisimmat? En ole lukenut lukiossa yhtään syventävää bilsan kurssia niin ajattelin nyt panostaa vähän bilsaan, mutta enemmän kemiaan ja fysiikkaan. Onko OK vai huono idea?

[hypatia]

Mitkäs lukion bilsan kurssit ovat pääsykoetta ajatellen ne oleellisimmat? En ole lukenut lukiossa yhtään syventävää bilsan kurssia niin ajattelin nyt panostaa vähän bilsaan, mutta enemmän kemiaan ja fysiikkaan. Onko OK vai huono idea?

Kurssit 2, 4 ja 5 ovat ehdottomasti olennaisimmat.

Kurssien 1 ja 3 yksittäisia aiheita: evoluutio, aineiden kierto luonnossa, ympäristömyrkyt. Mutta kaikesta voi tulla tietenkin kysymyksiä.

Näin ajattelisin?

[depdep]

Kiitti

Osaisitko myös suositella myös tärkeimmät kemiasta ja fysiikasta? Tai todennäköisesti turhimmat. Esimerkiksi, tarviiko atomifysiikkaa osata lainkaan?

[jenny_81]

Kiitti

Osaisitko myös suositella myös tärkeimmät kemiasta ja fysiikasta? Tai todennäköisesti turhimmat. Esimerkiksi, tarviiko atomifysiikkaa osata lainkaan?

Fyssan viimeisestä kurssista on lähes joka vuosi kysytty jotain radioaktiivisuuteen ja aineiden hajoamiseen yms. liittyvää. Teoreettisemmasa puolesta, kuten suhteellisuusteoriasta (, joka ainakin Physicassa mainitaan,) ja maailmankaikkeuden ja hiukkasten syntyhistoriasta en sitten niinkään tiedä, pitäisikö osata.

[hypatia]

Kiitti

Osaisitko myös suositella myös tärkeimmät kemiasta ja fysiikasta? Tai todennäköisesti turhimmat. Esimerkiksi, tarviiko atomifysiikkaa osata lainkaan?

Kemia on jotenkin enemmän semmoinen sekava kokonaisuus, etten ainakaan itse osaisi sanoa, mitä jättäisin siitä pois. Paitsi no ehkä jotkut eri metallien ominaisuuksien opettelemisen kurssita 4?

Fysiikasta pitää kyllä osata laskea kaikkea. Kurssi 8 on kohtuu varma tärppi lukuunottamatta suhteellisuusteoriaa, eli varsinkin radioaktiivisuus haltuun.

Tästä kurssien tärkeydestä on ollut paljon keskustelua aiemminkin täällä. Ja minä nyt en ole mikään asiantuntija vanhojen pääsykokeiden suhteen, että mutuiluahan tämä... Kaikki kurssit pitäisi osata, jos sisälle meinaa päästä, mutta jos tulisi kiire, niin itse lukisin ensin kemiasta orgaaniseen kemian osuuden ja fysiikasta kurssin 8. Tietysti riippuu niin pohjatiedoistakin...