Kirjoittaja Aihe: Stressi vaivaa!  (Luettu 4945 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

paturune

  • Vieras
Stressi vaivaa!
« : 20.10.16 - klo:13:42 »
Tämä on varmastikin jo pääsykoetreenaajille ja yliopistoon päässeille jollain tavalla tuttu ilmiö, jos ei ihan oman kokemuksen kautta niin varmastikin lähipiiristä eli STRESSI. Stressillähän tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon haasteita ja vaatimuksia, että sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat ovat tiukoilla tai ylittyvät. Stressiin liityvä reaktio riippuu paljon yksilön vastustus- ja sietokyvystä, erityisesti näkökulmista ja asenteista. Filosofi Epiktetos sanoi: "Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä."

Kaikki stressi ei ole haitallista. Keskeistä on, onko stressi tilapäistä vai jatkuvaa. Määräaikaista stressiä ihminen kestää paljon paremmin. Lyhytaikainen stressi ei yleensä aiheuta ongelmia – se saa ihmiset tekemään parhaansa. Pitkäaikainen stressi voi olla monin tavoin vaarallista.

Stressiä aiheuttavat mm. alituinen kiire, sopimaton työ tai työttömyys, melu, liiallinen vastuu, perheongelmat tai äkilliset elämänmuutokset. Tärkeitä, mutta harvinaisempia stressin aiheuttajia ovat äkilliset traumaattiset tapahtumat, joita en käsittele tässä kirjoituksessa.

Ihminen oireilee stressistä monella tavalla. Itse stressikokemus on psykologinen, mutta sen monet vaikutukset yksilöön ovat fyysisiä. Ihmisen oma arvio tilanteesta on ratkaiseva. Fyysisiä oireita, jotka voivat kertoa stressitilasta, ovat mm. päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Tavallisimpia stressiin liittyviä psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä ja unen häiriöt. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus (burn-out), päihteiden väärinkäyttö ja jopa itsetuho-ajatukset. Sosiaalisen elämän alueella stressi voi näkyä mm. perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä.

Pieni määrä stressiä pitää vireänä! Joskus kuitenkin tilanne voi luisua siihen, että yrittää voimavarojen äärirajoilla. Tällöin tuntuu, että ruumis ja mieli ovat hälytystilassa. Tuolloin oireena voi olla ylikierroksilla käymistä, väsymystä ja keskittymisvaikeutta, ärtyneisyyttä, univaikeuksia, alakuloisuutta tai alkoholin käytön lisääntymistä rentoutuksen hakemiseksi. Jos tunnistat em. asioita itsessäsi, pohdi elämääsi liittyvien tehtävien ja asioiden tärkeysjärjestystä;  kaikkea ei voi tehdä kerralla! Käynnistä stressin syiden etsiminen ja poistaminen sekä turvaa riittävä lepo ja palautuminen. Muutoin on riskinä, ettei elimistö täysin palaudu normaalitilaan. Rentoutumiskeinotkin auttavat vasta, kun muutat stressaavia elämäntapojasi.

Stressin punaisena hälytysmerkkeinä on voimakas uupumisen tunne, toivottomuus, itkukohtaukset, muistin huononeminen, pelko kontrollin menettämisestä ja masennuksen oireet. Tässä tilanteessa myös saatat sairastella muutenkin paljon. Tässä vaiheessa kannattaa ja pitää hakeutua ammattiauttajan vastaanotolle!

Stressin vähentämiseksi voi tehdä paljonkin, ohessa 10 vinkkiä:

1. Huolien jakaminen. Ensimmäinen asia, joka kannattaa tehdä stressin yllättäessä, on pistää se jakoon: Puhu asiasta läheisten, ystävien ja/tai työtovereiden kanssa. Pohdi heidän kanssaan myös, mitä vaihtoehtoja sinulla tässä tilanteessa on. Huolien jakaminen keventää aina taakkoja.

2. Vatvomisen vähentäminen. Tutkimusten mukaan huolien murehtiminen ja vatvominen voi olla haitallista. Se altistaa masennukselle ja ahdistukselle ja voi johtaa liialliseen syömiseen ja juomiseen. Joskus vatvominen voi olla hyödyllistä, se voi esimerkiksi auttaa irrottautumaan todella huonoista projekteista. Tällöin vatvomisen kautta löytyy perusteluja sille, miksi kannattaa päästää irti ja vetäytyä sellaisesta projektista.a)Yleensä vatvominen on haitallista, koska se heikentää itseluottamustamme ja ongelmien ratkontakykyämme. Se myös synnyttää negatiivista ajattelua, pessimismiä ja surullisuutta.
b) Vatvomisen sijaan on pyrittävä ensisijaisesti ratkomaan edessä olevat ongelmat. Jos vatvominen tästä huolimatta vain jatkuu, kannattaa suunnata huomio muuhun tekemiseen – esimerkiksi musiikin kuunteluun, liikuntaan, ystävien tapaamiseen, elokuviin, jne. Voit myös kokeilla ns. huoliaikaa: Varaa aikaa 30 minuuttia kerran päivässä (esim. klo 18) ja murehdi ja vatvo huoliasi silloin päätoimisesti ja keskittyneesti, äläkä tee sinä aikana mitään muuta. Jos huolet alkavat painaa muina aikoina, kirjoita ne ylös ja palaa niihin klo 18. Kannattaa myös tehdä lista tilanteista, jotka laukaisevat sinun tapauksessasi vatvomisen, jotta osaat välttää niitä.
c) Joskus vatvominen ja murehtiminen tarkoittavat sitä, että olet omaksunut liian itsekeskeisen elämäntavan. Jos näin on päässyt käymään, voi olla hyödyllistä aloittaa jokin vapaaehtoistyö, jossa pääsee käyttämään omia kykyjään muiden auttamiseen. Se suuntaa huomiota omaan napaan tuijottamisesta ulospäin. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyössä mukana olevien henkinen hyvinvointi on muita parempi.

3. Akkujen lataaminen. Rankoissa elämäntilanteissa unohdamme usein tehdä juuri niitä asioita, jotka tekevät meille hyvää. Siksi sinun kannattaa laatia itsellesi lista kymmenestä asiasta tai toiminnasta, jotka lataavat akkujasi ja joiden olet käytännössä havainnut tekevän hyvää juuri sinulle. Stressitilanteessa voit sitten ottaa niitä käyttöön tarvittaessa.

4.Liikunta. Säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Samalla itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat. Muista siis jatkaa liikuntaharrastustasi myös stressaavissa tilanteissa tai aloita sellainen. Voit aloittaa pienin askelin, pääasia että aloitat! Voi myös olla hyödyllistä opetella rentoutustekniikoita, joiden avulla stressaantumisen kokemusta vahvistavia lihasten jännitystiloja voi purkaa.

5.Alkoholi. Tarkista myös alkoholin käyttöön liittyviä tottumuksiasi. Moni koettaa hoitaa stressioireitaan alkoholilla, mutta siitä saattaa seurata uupumisen kierre. Alkoholi nimittäin estää unen syvenemistä kunnolliseksi uneksi, josta seuraa päiväväsymystä, mikä taas saa hakemaan piristystä nousuhumalasta seuraavana päivänä. Tämä pahentaa stressireaktioita.

6.Hoida ihmissuhteitasi. Onnellisuustutkimuksessa on havaittu, että tärkein henkisesti hyvinvoivia ihmisiä yhdistävä tekijä on se, että heillä on paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät eniten aikaa toisten – ystävien, sukulaisten ja tuttavien – seurassa. Pyri siis hoitamaan ja vahvistamaan ihmissuhteitasi, se on myös tärkeää stressinsietokyvyn kannalta.

7.Hyvät teot. Dalai Lama on sanonut: "Jos haluat olla onnellinen, kehitä myötätuntoa." Hyvien tekojen tekeminen vahvistaa henkistä hyvinvointiasi ja tuo elämään mielekkyyttä. Se vahvistaa myös positiivista minäkuvaasi. Tämä auttaa myös stressitilanteissa. Kokeile seuraavaa harjoitusta: Valitse yksi päivä viikossa, jolloin teet yhden uuden ja isomman hyvän teon toisille ihmisille. Voit myös tehdä 3–5 pienempää hyvää tekoa. Tärkeää on silloin ajoittaa ne kaikki samalle päivälle. Vaihtele tekoja kerrasta toiseen ja jatka näin kymmenen viikon ajan. Joillekin tästä kehittyy elämäntapa.

8.Työ/opiskeluoloihin puuttuminen. Työhön liittyvälle stressille voi myös tehdä yhtä ja toista. Tärkeää on ensisijassa pyrkiä neuvottelemaan tilanteesta opettajien, työnantajan, luottamusmiehen tai esimiehen kanssa. Uskalla pyytää apua, kun kiire yllättää. Aseta työ- tai opiskeluasiat tärkeysjärjestykseen. Vedä selkeämpi raja työajan ja vapaa-ajan välille, mikäli se on mahdollista.

Stressi voi liittyä myös omaan asennoitumiseen työssä tai opiskelussa. Saatat olla asettanut itsellesi onnistumisen pakon. Silloin on hyvä opetella mokaamaan. Se tarkoittaa tahallisten pienten virheiden tai kommellusten tekemistä (esim. vesilasin kaataminen palaverissa tai kompastuminen puheenvuoron aikana, tms.). Niiden kautta huomaat, ettei virheistä seuraa katastrofia tai maailmanloppua ei tulekaan. Voit omaksua tekevälle sattuu -asennetta.


9.Huumori. Huumori on tärkeä keino vähentää stressiä. Se vähentää jännitteitä ihmisten välillä. Muista kuitenkin nauraa yhdessä toisten kanssa eikä toisille!

10.Yleispätevä viisaus. Erään itäisen maan hallitsija vaati kerran viisaita neuvonantajiaan keksimään hänelle lauseen, huoneentaulun, joka olisi totta ja hyödyllinen elämänohje kaikissa tilanteissa ja kaikkina aikoina. Lopulta pitkän pohdinnan jälkeen he toivat hänelle taulun, jossa luki: "Kaikki päättyy aikanaan!" Tämä viisaus toimii aina, se pitää nöyränä menestyksen hetkinä ja lohduttaa rankkoina aikoina!

Onko teillä jakaa hyviä stressinlievityskeinoja lisää?

Käy testaamassa kuinka stressaantunut olet! http://www.sytytanaan.fi/fi/stressitesti/

Stressitöntä (sitä haitallista) syksyä ja nauttikaa elämästä!



« Viimeksi muokattu: 20.10.16 - klo:13:44 kirjoittanut Päivi Turunen »

Poissa emmisir

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 23
  • Sukupuoli: Nainen
Vs: Stressi vaivaa!
« Vastaus #1 : 22.11.16 - klo:14:42 »
Olen 20-v ja keväällä tulee olemaan ensimmäinen hakukertani lääkikseen. Opiskelin vuoden toista alaa kotikaupungissani, mutta ala ei miellyttänyt. Olen heinäkuusta lähtien lukenut pääsykokeeseen ja ahdistus vain kasvaa. Näen jatkuvasti painajaisia pääsykokeesta. Olen jatkuvasti kipeänä: flunssaa ja päänsärkyä. Eniten kuitenkin ahdistaa se, että mitä tapahtuu jos en pääsekään sisään? Kuulostaa naurettavalta, mutta koen jollain tapaa epäonnistuneeni, koska olisin jo voinut kahdesti hakea, mutta en ole hakenut. Välillä tuntuisi helpommalta jatkaa nykyisiä opintojani alalla, jota inhoan vain siksi, että pääsisin opiskelemaan.. Aikaa opiskeluun minulla on paljon (teen 2 päivää viikosta töitä), mutta silti tuntuu että aika loppuu kesken. Tiedän myös kokemuksesta että pääsykoepäivä tulee olemaan minulle täysi katastrofi. En saa nukuttua tuntiakaan, kädet hikoo pelkästä ajatuksesta ja pelkään blackoutteja. Vaikka kuinka yritän tietoisesti tehdä asioita stressin vähentämiseksi en saa sitä loppumaan. Olisiko fiksua mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle?

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Stressi vaivaa!
« Vastaus #2 : 22.11.16 - klo:19:12 »
Olen 20-v ja keväällä tulee olemaan ensimmäinen hakukertani lääkikseen. Opiskelin vuoden toista alaa kotikaupungissani, mutta ala ei miellyttänyt. Olen heinäkuusta lähtien lukenut pääsykokeeseen ja ahdistus vain kasvaa. Näen jatkuvasti painajaisia pääsykokeesta. Olen jatkuvasti kipeänä: flunssaa ja päänsärkyä. Eniten kuitenkin ahdistaa se, että mitä tapahtuu jos en pääsekään sisään? Kuulostaa naurettavalta, mutta koen jollain tapaa epäonnistuneeni, koska olisin jo voinut kahdesti hakea, mutta en ole hakenut. Välillä tuntuisi helpommalta jatkaa nykyisiä opintojani alalla, jota inhoan vain siksi, että pääsisin opiskelemaan.. Aikaa opiskeluun minulla on paljon (teen 2 päivää viikosta töitä), mutta silti tuntuu että aika loppuu kesken. Tiedän myös kokemuksesta että pääsykoepäivä tulee olemaan minulle täysi katastrofi. En saa nukuttua tuntiakaan, kädet hikoo pelkästä ajatuksesta ja pelkään blackoutteja. Vaikka kuinka yritän tietoisesti tehdä asioita stressin vähentämiseksi en saa sitä loppumaan. Olisiko fiksua mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle?


Sanoisin että siinä vaiheessa kun itsestä tuntuu, että voisi olla hyvä puhua ammattilaiselle, niin se tosiaan on hyvä hetki mennä sinne vastaanotolle. Kuulostavat aika rajuilta ahdistuksen oireilta nuo, eivätkä ne välttämättä enää ihan kävelylenkillä ja musan kuuntelulla taltu. Taustalla voi olla muutakin kuin pääsykoestressi.

Poissa Laureliina

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 147
  • Sukupuoli: Nainen
  • Oulu, Lääk. yo -16
Vs: Stressi vaivaa!
« Vastaus #3 : 23.11.16 - klo:21:36 »
Olen 20-v ja keväällä tulee olemaan ensimmäinen hakukertani lääkikseen. Opiskelin vuoden toista alaa kotikaupungissani, mutta ala ei miellyttänyt. Olen heinäkuusta lähtien lukenut pääsykokeeseen ja ahdistus vain kasvaa. Näen jatkuvasti painajaisia pääsykokeesta. Olen jatkuvasti kipeänä: flunssaa ja päänsärkyä. Eniten kuitenkin ahdistaa se, että mitä tapahtuu jos en pääsekään sisään? Kuulostaa naurettavalta, mutta koen jollain tapaa epäonnistuneeni, koska olisin jo voinut kahdesti hakea, mutta en ole hakenut. Välillä tuntuisi helpommalta jatkaa nykyisiä opintojani alalla, jota inhoan vain siksi, että pääsisin opiskelemaan.. Aikaa opiskeluun minulla on paljon (teen 2 päivää viikosta töitä), mutta silti tuntuu että aika loppuu kesken. Tiedän myös kokemuksesta että pääsykoepäivä tulee olemaan minulle täysi katastrofi. En saa nukuttua tuntiakaan, kädet hikoo pelkästä ajatuksesta ja pelkään blackoutteja. Vaikka kuinka yritän tietoisesti tehdä asioita stressin vähentämiseksi en saa sitä loppumaan. Olisiko fiksua mennä juttelemaan jollekin ammattilaiselle?


Sanoisin että siinä vaiheessa kun itsestä tuntuu, että voisi olla hyvä puhua ammattilaiselle, niin se tosiaan on hyvä hetki mennä sinne vastaanotolle. Kuulostavat aika rajuilta ahdistuksen oireilta nuo, eivätkä ne välttämättä enää ihan kävelylenkillä ja musan kuuntelulla taltu. Taustalla voi olla muutakin kuin pääsykoestressi.


Komppaan Sakuraa, hanki itsellesi kunnon apua! Nuo eivät ole ihan normaaleja tuntemuksia jatkuvalla syötöllä tunnettavaksi. Apua on saatavilla, kun sitä tajuaa vain etsiä. Sinulla siis on jo opintopaikka ennestään? Yksi matalan kynnyksen apua voisi olla ensihätään esim. opintopsykologi, ja hänen kanssaan voisitte keskustella jatkotoimenpiteistä. Älä jää tuon asian kanssa yksin!

 

Seuraa meitä