Tuli tässä veren happamoitumisesta ja happipitoisuuksista mieleen, että eikai BIOS:n uusimmissa painoksissa tai Lukion biologiassa enää väitetä, että laskimoveri on sinertävää?
Vanhassa BIOS:ssa lukee, että laskimoveri on sinertävää, koska se sitoo vähemmän happea. Hapen sitominen aiheuttaa veren punaisen värin. Kun veri tulee ulos haavasta, se on taas punaista, kun se ilmasta saa happea. Olisi mielenkiintoista nähdä tämän kirjoittajan ilme, kun nykyaikaisesti verikoetta otettaessa vakuumitekniikalla veri ei ole kosketuksissa juurikaan ilman kanssa ja kyllä se punaista taitaa niissä tuubeissa olla.
Mutta kyllähän se laskimoveri sinertävää on, tosin ei tietenkään itse sinistä. Kun tarkastelee omia taikka muiden ihmisten käsien/jalkojen pinnallisia iholaskimoita, niin harmahtavan sinertäviltä ne aina näyttävät. Parhain saalis olisi erityisestikin päästä tutkimaan isovanhempien suonikohjuja!

(tai googlettaa "varicose veins"). Verisuonten seinämäthän ovat itsessään värittömän vaaleita pillejä, joten kaikki väri joka päällepäin suonista näkyy, on niiden sisällöstä.
Värinvaihdos selittynee hemoglobiinin eri muotojen kyvystä heijastaa ja absorboida erilaisilla valonaallonpituuksilla. Tarkemmin en mekanismiin osaa ottaa kantaa. Tuo Borgesin mainitsema optinen harha on varsin osuva termi.

Samaan ilmiöönhän perustuu nuo vessojen siniset tehostevalot, joilla häiritään narkkeja löytämästä suoniaan...