Veren happamoituminen

[Jokunen]

Mitä vastaisitte tähän kysymykseen?
Miten veren happamoituminen vaikuttaa ventilaatioon ja hapen irtoamiseen hemoglobiinista?

[TeknoDoktor]

Mitä vastaisitte tähän kysymykseen?
Miten veren happamoituminen vaikuttaa ventilaatioon ja hapen irtoamiseen hemoglobiinista?

Ventilaatio-osuus löytynee ihan lukion biologian kirjasta kohdasta "hengityksen säätely".


Hemoglobiinin happikyllästeisyys ei taida olla lukio-asiaa (ainakaan BIOS ei käsittele asiaa mitenkään). Käytännössä kuitenkin happamoituminen vähentää hemoglobiinin hapensitomiskykyä. Eli happi irtoaa helpommin.

[Jokunen]

Itselle oli juurikin tuo lisäkysymys haasteellinen, mutta kiitos vastauksesta. Löytyykö kellään täydentävää vastausta?

[Puistokemisti]

Itselle oli juurikin tuo lisäkysymys haasteellinen, mutta kiitos vastauksesta. Löytyykö kellään täydentävää vastausta?

Kannattaa Googlettaa "Haemoglobin dissociation curve". Yksi kuva kertoo jo hyvin paljon. Tosiaan veren happamoituminen vähentää hapen affiniteettia hemoglobiiniin (Bohrin effekti).

[leon]

Täydennys ventilaatiotiosta ja happamoitumisesta.

Elimistön happamoitumisella (=asidoosilla) tarkoitetaan tilaa, jossa joko vajaan ventilaation takia hiilidioksidia kertyy elimistöön liikaa (muodostuu elimistössä hiilihappoa) = respiratorinen asidoosi tai tilaa, jossa jotain happamaa aineenvaihdunta tuotetta kertyy elimistöön kuten myrkyistä yms. = metabolinen asidoosi.

Ventilaation perimmäinen tarkoitus on poistaa hiilidioksidia elimistöstä ja se tapahtuu punasolujen hemoglobiiniin välityksellä. Eli happamoituneessa elimistössä ihminen pyrkii kompensoimaan tilaansa ventilaatiota kiihdyttämällä ja ihminen hengittää tiheään päästäkseen pois liiasta hiilidioksidista.Tuossa ohessa happivarastotkin täydentyvät. Kudostasolla tapahtuu tuo mitä aiemmat vastaajat kertoivatkin ja hapen tilalle hemoglobiinissa sitoutuu kudoksista hiiilidioksidia.

[MNS]

Tuli tässä veren happamoitumisesta ja happipitoisuuksista mieleen, että eikai BIOS:n uusimmissa painoksissa tai Lukion biologiassa enää väitetä, että laskimoveri on sinertävää?


Vanhassa BIOS:ssa lukee, että laskimoveri on sinertävää, koska se sitoo vähemmän happea. Hapen sitominen aiheuttaa veren punaisen värin. Kun veri tulee ulos haavasta, se on taas punaista, kun se ilmasta saa happea. Olisi mielenkiintoista nähdä tämän kirjoittajan ilme, kun nykyaikaisesti verikoetta otettaessa vakuumitekniikalla veri ei ole kosketuksissa juurikaan ilman kanssa ja kyllä se punaista taitaa niissä tuubeissa olla.     

[Borges]

Kyllä se laskimoveri taitaa vähän eriväristä olla, mutta se ei selitä pinnallisten verisuonten sinisyyttä, kuten BIOS antaa ymmärtää. Eli tämäkin fakta BIOSissa on puoliksi oikein. (Btw, se sinisyys on enimmäkseen optinen harha. Tän voi vaikka kotonan kokeilla ottamalla kuvan kädestä ja tarkastelemalla sitä väriä vähän objektiivisemmin.)

[leon]

Tuli tässä veren happamoitumisesta ja happipitoisuuksista mieleen, että eikai BIOS:n uusimmissa painoksissa tai Lukion biologiassa enää väitetä, että laskimoveri on sinertävää?


Vanhassa BIOS:ssa lukee, että laskimoveri on sinertävää, koska se sitoo vähemmän happea. Hapen sitominen aiheuttaa veren punaisen värin. Kun veri tulee ulos haavasta, se on taas punaista, kun se ilmasta saa happea. Olisi mielenkiintoista nähdä tämän kirjoittajan ilme, kun nykyaikaisesti verikoetta otettaessa vakuumitekniikalla veri ei ole kosketuksissa juurikaan ilman kanssa ja kyllä se punaista taitaa niissä tuubeissa olla.     

Mutta kyllähän se laskimoveri sinertävää on, tosin ei tietenkään itse sinistä. Kun tarkastelee omia taikka muiden ihmisten käsien/jalkojen pinnallisia iholaskimoita, niin harmahtavan sinertäviltä ne aina näyttävät. Parhain saalis olisi erityisestikin päästä tutkimaan isovanhempien suonikohjuja!    (tai googlettaa "varicose veins"). Verisuonten seinämäthän ovat itsessään värittömän vaaleita pillejä, joten kaikki väri joka päällepäin suonista näkyy, on niiden sisällöstä.


Värinvaihdos selittynee hemoglobiinin eri muotojen kyvystä heijastaa ja absorboida erilaisilla valonaallonpituuksilla. Tarkemmin en mekanismiin osaa ottaa kantaa. Tuo Borgesin mainitsema optinen harha on varsin osuva termi.   Samaan ilmiöönhän perustuu nuo vessojen siniset tehostevalot, joilla häiritään narkkeja löytämästä suoniaan...

[Borges]

Tuo Borgesin mainitsema optinen harha on varsin osuva termi.   Samaan ilmiöönhän perustuu nuo vessojen siniset tehostevalot, joilla häiritään narkkeja löytämästä suoniaan...

Haiskahtaa sarkasmilta, mutta en ole varma  muistat varmaan sen mekkokuvan, jossa on mustaraitainen sininen mekko tai kultaraitainen valkoinen mekko katsojasta riippuen. Kultaraitaisen valkoisen mekon näkijöiden aivot "korjaavat" vähän enemmän mekon värejä, koska tulkitsemme värejä melko suhteellisesti emmekä absoluuttisesti. Todennäköisesti samantyyppinen ilmiö saa pinnalliset verisuonet näyttämään melko sinisiltä, vaikka ne mahdollisesti ovat vain piirun verran sinertävämpiä kuin niitä ympäröivät rakenteet. Toisaalta, mistä se pienikin sinertävyys johtuu, en ole varma. Jossain on ollut viitteitä siihen, että myös ihon(alaiskudoksen) optiset ominaisuudet vaikuttavat pinnallisen verisuonen alueelta heijastuvan valon aallonpituuteen. Lopulta ei ne mekanismit ole niin tärkeitä, koska koko asia ei ole tämän ketjun tai pääsykokeen kannalta relevantteja 

[Gibberelliini]

Valtimoveri on kirkkaan punaista. Laskimoveri hieman ehkä rusehtavaa tai tummempaa. Käsitys sinisestä johtuu siitä, että nää laskimoiden seinämät heijastaa sinisen värin aallonpituutta kun tarkastellaan ihon läpi ja ne aistitaan siis sinisenä. Pinnalla näkyy vain laskimoita, siis ei voida myöskään olettaa, että myös valtimoiden seinät näkyisi sinertävänä.