Ihmislääkis vai eläinlääkis?

[gimuli]

Mutta on se tietyllätavalla vallankäyttöä toista eläinlajia kohtaan päättää saako se lisääntyä.

Onhan se, ihan totta! Mutta jos toimenpiteillä mahdollistetaan parempi elämänlaatu (tai ylipäätänsä mahdollisuus elää) niin kyllä minä kastroin!!! Ja jos ihmiset olisivat vastuuntuntoisempia, kastrointia/sterilointia ilman muuta syytä kuin lisääntymisen säätely, ei tarvittaisi! Mutta ihminen on pirun tyhmä eläin eikä kanna vastuutaan muista elävistä olennoista, niin mielestäni kastrointi on yksi ehdottomista jutuista. esimerkkinä nuo kissat!

[Adekvaatti2006]

Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?

Kuitenkin kun ihminen lemmikkinsä hoitoon vie, niin luultavasti haluaa parasta mahdollista hoitoa, niin vie sitten eläimensä sellaiselle el.lääkärille, joka ei sitä pelkää 

Enpä olisi tullutkaan ajatelleeksi.

Nautoihinsa ihmiset harvemmin (?) suhtautuvat kovasti tunteella, mutta monelle yksinäiselle se kissa tai koira tai boakäärme voi olla ainoa kaveri.

Pitää paikkansa. Tunnen useita sellaisia ihmisiä joille oma kissa tai koira on valtavan tärkeä. Mutta naapurien iso-mummo kiintyi kuulemma lehmäänsäkin, antoi sen tulla pirttiinkin..

Lisäksi jossakin tk:n iltapäivystyksessä joku humalainen puliukko saa käteensä tikit heti samaan aikaan kun sairas pikkulapsi joutuu odottamaan tuntikaupalla vuoroaan kun ei ole kuolemassa käsiin.

Minun mielestäni jos humalainen on oikeasti hengenvaarassa, niin kyllä nuhainen pikkulapsi vanhempineen saisi mielestäni odottaa ihan rauhassa.

mutta mielestäni kellään ei ole oikeutta päättää toisen puolesta saako saada poikasia.

Minusta on, kun puhutaan eläimistä, ei ihmisestä. Minusta ihmisellä on oikeus päättää saako kotieläin poikasia vai ei.. eihän tällaisessa nyt pitäisi olla mitään kyseenalaistamista tai ihmettelemistä, normaali asia. Normaalia on eläinten steriloinnin lisäksi myös niiden lopettaminen tarpeen vaatiessa.

Olipa hassu ajatus, että vammaiset sterilisoitaisiin..

Ei todellakaan ollut, sana "hassu" ei millään tavalla sovi aiheeseen.

Mutta tää ois kyl mielenktiintosta tietää, että täytyykö just elöinlääkäreiden suorittaa lopetuksia ym. jossei eläimen kunto sitä vaadi? Onko jossain laissa määrätty, että eläinlääkärin on se pakko tehdä...

Eläin lopetetaan jos se on sairas ja kärsii. Se on mielestäni eläinlääkärin työtä.

Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

Kuka *** haluaisi poistaa elimen ilman syytä? Se vasta sairasta olisikin.

Hienoja ajatuksia!!

Juu.. todella hienoja...

Sitähän eivät monet tiedä, että meistä jokainen tarvitsee eläinlääkäriä joka päivä, on toi elintarviketurvallisuus niin tärkeä asia. Suomi on yksi harvoista maista, joissa ei salmonella kuulu lautaselle. Lisäksi eläinlääkärit ovat yhä enemmän Brysselin byrokraatteja, onhan niiden työkuvaan sisällytetty mm.bioterrorismia koskevia juttuja

Olen samaa mieltä, todella hienoa työtä. Olisimme pulassa kaiken maailman salmonellien kanssa ilman eläinlääkäreitä. Yksi minun tuttunikin on melkein eläinlääkäri. Hieno ihminen, hienoa työtä!

[m]

Kyllä kai niitäkin löytyy, jotka haluavat esim. poistaa jonkun elimen ilman syytä (tai kuka edes tässä tilanteessa edes tekee päätöksen, tehdäänkö toimenpidettä vai ei)?

Kuka *** haluaisi poistaa elimen ilman syytä? Se vasta sairasta olisikin.

Olen kuullut, että jotkut amputoivat sormia ja varpaita ikäänkuin "koristeeksi". Vähän niinkuin lävistykset, mutta vaan paljon enemmän extreme. Kai sitä löytyy sellaisiakin, jotka haluavat jotain sisäelimiä poistaa  Mutta olet ihan oikeassa, se on aivan sairasta.

[jkr77]

Kuten umpilisäkkeen ennen tärkeää matkaa...

[^jossu^]

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla... 

No empä tolla sanalla "hassu" tarkottanutkaan että: "hahhahhaa olipas tosi hauska juttu, tehään niin kaikille!" niinkun varmaan sen jälkeisestäkin tekstistä oikein hyvin ymmärsi jos vain halusi ymmärtää... (ja muutenkaan en varmaan tälle alalle haluaisi, jos kokisin erityisen hauskaksi ihmisten kiusaamisen..  )

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?    Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?
 
Ja ihminen todella haluaa lemmikilleen parasta hoitoa, todella Hassua ettet tullut sitä ajatelleeksi 

[m]

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla... 

Nip&Tuckissahan oli yhdessä jaksossa tällainen setä, ja muistaakseni kirjassa Mies, joka luuli vaimoaan hatuksi on käsitelty vähän vastaavanlaista juttua. Suunnattoman mielenkiintoinen kirja muuten 

[Iris]

Missähän rajanveto psyykkisensairauden ja terveen psyykettä vaivaavan ongelman välillä menee, jos miettii transseksuaalejakin. Taysissakin niitä joskus operoitiin. Käsittääkseni ei enää. Onkohan poistettu kaikkialla pois julkisesta terv.huollosta. Vaikka joissain tapauksissa todella operoitu on sitä sukupuolta mihin leikataan. Siis operaatio on tarkkaan harkittu ja operoitu järkevän ja tasapainoisen tuntuinen, mutta...  ..ehkä sellainen on valmis maksamaankin operaatiosta.

[Adekvaatti2006]

Missähän rajanveto psyykkisensairauden ja terveen psyykettä vaivaavan ongelman välillä menee, jos miettii transseksuaalejakin. Taysissakin niitä joskus operoitiin. Käsittääkseni ei enää. Onkohan poistettu kaikkialla pois julkisesta terv.huollosta. Vaikka joissain tapauksissa todella operoitu on sitä sukupuolta mihin leikataan. Siis operaatio on tarkkaan harkittu ja operoitu järkevän ja tasapainoisen tuntuinen, mutta...  ..ehkä sellainen on valmis maksamaankin operaatiosta.

Täällä taisi olla lääkäri maininnut mistä löytää asiasta ainakin jotain tietoa

Kuten umpilisäkkeen ennen tärkeää matkaa...

No, siinähän olisikin jo syy.

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla... 

Kyllä tuo patologista on, jos joku ajattelee ettei jalka ole osa häntä ja sen takia haluaa sen amputoitavan.

No empä tolla sanalla "hassu" tarkottanutkaan että: "hahhahhaa olipas tosi hauska juttu, tehään niin kaikille!" niinkun varmaan sen jälkeisestäkin tekstistä oikein hyvin ymmärsi jos vain halusi ymmärtää... (ja muutenkaan en varmaan tälle alalle haluaisi, jos kokisin erityisen hauskaksi ihmisten kiusaamisen..  )

Kannattaa vähän miettiä mitä kirjoittelee. Se oli itse asiassa syy siihen, että kirjoitin. Eli halusin kirjoittaa, että joskus voi olla hyödyksi, että mietitään ensin ja kirjoitetaan huolellisesti vasta sitten kun on mietitty mitä oikeastaan ollaan sanomassa.

Ja ihminen todella haluaa lemmikilleen parasta hoitoa, todella Hassua ettet tullut sitä ajatelleeksi 

En ole mitään päinvastaista kirjoittanut.

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?    Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?

Vaikka joku mielisairas tai henkisesti tasapainoton sellaista vaatii ilman mitään syytä, tietysti ei tarvitse lopettaa tervettä eläintä.. eläinlääkärillä on oikeus tehdä oma diagnoosi ja päätös omista toimenpiteistään.

[katja]

Kommentoin yksityishenkilönä tässä ketjussa kirjoitettuja asioita. Mielestäni eläimistä ja ihmisistä ei voi puhua samalla tavoin, ihminen ja ihmiselämä on aina arvokkaampi. En voi kuvitella eläinlääkäriä, joka asettaisi eläimen ihmisen edelle.

Juu...ei mustakaan tulisi eläinlääkäriä,kun oon niin toivottoman eläinrakas.Jos joku mummo tai pappa kuolee,ei tunnu missään,mutta jos eläimen joutuisi lopettamaan tai eläintä olisi kohdeltu jotenkin kaltoin,niin apua!

Karmaisevalta tuntui lukea tuota, anteeksi nyt ei millään henkilökohtaisuutena. Ihanko todella ei tunnu missään?




Seuraava teksti on vastaukseni edelliseen kommenttiin,mutta jostain syystä pohja jäi tuon väriseksi.T:Katja



Yleensä,kun joku mummo tai pappa kuolee,hän on elänyt pitkän ja täyden elämän,ja on niin sairauksiinsa kyllästynyt(ja toimintakyvyn menetykseen)että toivoo jo itsekin kuolemaa,ja on valmis täältä lähtemään.Olen tästä usean potilaan kanssa käynyt pitkiä keskusteluja.Lisäksi minun työpaikassani kyseessä saattaa olla taysin halvaantunut potilas,joka makaisi tk:n vuodeosastolla seuraavat 10 vuotta.Myös tällaiset potilaan toivovat usein pääsevänsä täältä jo pois.Täytyy kyllä sanoa että ei tunnu ollenkaan pahalta tällaisen ihmisen kuolema.Kuolemahan kuuluu elämään,ja kaikki täältä joskus lähtee,tavalla tai toisella.Aivan toinen tilanne on esim.syöpään kuoleva kolmen lapsen äiti,tai parin kuukauden ikäinen vauva,tai viisivuotias lapsi,joka jo osaa kysyä omasta kuolemastaan.Ne kuuluvat tämän työn erittäin rankkoihin puoliin,ainakin minulle nuo ovat aika tiukkoja tilanteita.Ehkä olen sitten vuosien mittaan tässä työssä kyynistynyt,mutta kun toissa päivänä minulta kuoli 92-vuotias potilas joka oli mennyt elottomaksi,ja häntä oli elvytetty 28 minuuttia ennen kuin saatiin verta kierrättävä rytmi,-seurauksena oli munuaisten paha vajaatoiminta ja erittäin paha aivovaurio-niin ei kyllä tuntunut yhtään pahalta kun hän kuoli.

[tahtooleluja]

Kuulostaa kohtuuttomalta moinen elvytys siinä vaiheessa kun elinajanodote on miinusmerkkinen.

[karvanalle]

Joo, ja olen itse kuullut myös sellaisista, jotka vain tuntevat ettei esim. jalka, joka hänessä on kiinni, ole osa häntä. Eli siis tuntee jonkin ruumiinosan vieraaksi itselleen ja haluaa sen poistettavan. Kyllä näitä löytyy, ei kaikki ihmiset ajattele samalla tavalla... 

Niin, ja kun kysyin että pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin JOS eläimen kunto ei sitä vaadi, niin eihän eläin silloin ole sairas tai kärsivä?    Eli pitääkö eläinlääkärin lopettaa eläin, jos se on täysin terve = eläimen kunto ei lopettamista vaadi.  Onko sekin eläinlääkärin työtä, totella eläinten omistajien pyyntöjä tilanteessa kuin tilanteessa?
 

Eläinlääkärin tulee tehdä se mitä virkaan kuuluu. Veikkaan että kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluu lopettaa eläin mikäli omistaja sitä pyytää järkevään ei-lääketieteelliseen syyhynkin vedoten. Ilmeisesti nykyään eläinlääkikseen pyrkii hakeutumaan suhteessa enemmän "minullaolipienenämarsujotenhaluanperustaapuudeliklinikan"-tyyppejä kuin niitä jotka ovat asennoituneet viettämään loppuelämänsä kädet olkapäitä myöden naudan ahterissa...? Eläimellä on eläimen oikeudet ja asiaan tulee myös suhtautua siten. Omistajalla voi olla tunneside eläimeensä, mutta eläinlääkärin tehtävänä toimia alansa asiantuntijana eikä maailmanparantajakettutyttönä.

Yhtä lailla ihmislääkärit voivat joutua tekemään oman etiikkansa vastaisia asioita: tk-lääkärinä kirjoittamaan lähetteitä aborttiin, gynekologeina tekemään abortteja..... päättämään elvytyksen/hoidon lopettamisesta tai aloittamatta jättämisestä, jne....

Yksinomaan elämän kunnioittaminen muuttuu elämänlaadun kunnioittamiseksi, toisinaan miettien yhden yksilön etua vasten toiselle koituvaa haittaa, joskus jopa yhteiskunnalle koituvat taloudelliset kustannukset huomioiden.

Ihmiset (ja varmasti lemmikkienkin omistajat) vaativat lääketieteen edustajalta varsin usein toimia jotka eivät ole lääketieteellisesti tai muuten asiantuntijan kannalta perusteltuja. Monesti saa taiteilla pitääkseen potilaat ja omaiset tyytyväisinä ratkaisuun joka ei ehkä kohtaa heidän ensisijaisia toiveitaan. Ja joskus pitkän inttämisen jälkeen voidaan päätyä lääketieteellisesti idioottimaiseenkin ratkaisuun painostuksen alla: tyytyväisyys itse päätökseen voi olla niin suuri että se voittaa lääketieteellisesti ajateltuna tarpeettoman hoidon/toimenpiteen aiheuttamat vaikutukset.

[tahtooleluja]

Lisäisin vielä, että se humalainen puliukkokin on ihminen. Ja vielä huono-osainen sellainen. Ja jos sellainen vuotaa lorottaa verta, niin tasan tarkkaan hänet hoidetaan ennen sitä aamulla pikkuisen nuhinutta lasta.
Tämän takia olen usein sanonut, että ihmisen on ihan hyvä viettää parikin välivuotta, tehdä jotain ihan muuta ennen lääkikseen menoa. Onhan poliiseillakin oltava armeija käytynä ja vuoden verran työkokemusta. Ainakin ennen vanhaan oli. Elämä ei aina mene suunnitelmien mukaan eikä kukaan ole kaikkivoipa eikä haavoittumaton. Yhtä hyvin kuka tahansa meistä saattaa löytää itsensä kymmenen vuoden päästä siltojen alta dokaamasta korvikkeita.

Yhtä lailla ihmislääkärit voivat joutua tekemään oman etiikkansa vastaisia asioita: tk-lääkärinä kirjoittamaan lähetteitä aborttiin, gynekologeina tekemään abortteja..... päättämään elvytyksen/hoidon lopettamisesta tai aloittamatta jättämisestä, jne....

Yksinomaan elämän kunnioittaminen muuttuu elämänlaadun kunnioittamiseksi, toisinaan miettien yhden yksilön etua vasten toiselle koituvaa haittaa, joskus jopa yhteiskunnalle koituvat taloudelliset kustannukset huomioiden.

Ihmiset (ja varmasti lemmikkienkin omistajat) vaativat lääketieteen edustajalta varsin usein toimia jotka eivät ole lääketieteellisesti tai muuten asiantuntijan kannalta perusteltuja. Monesti saa taiteilla pitääkseen potilaat ja omaiset tyytyväisinä ratkaisuun joka ei ehkä kohtaa heidän ensisijaisia toiveitaan. Ja joskus pitkän inttämisen jälkeen voidaan päätyä lääketieteellisesti idioottimaiseenkin ratkaisuun painostuksen alla: tyytyväisyys itse päätökseen voi olla niin suuri että se voittaa lääketieteellisesti ajateltuna tarpeettoman hoidon/toimenpiteen aiheuttamat vaikutukset.

Juuri näin.

[Adekvaatti2006]

Yleensä,kun joku mummo tai pappa kuolee,hän on elänyt pitkän ja täyden elämän,ja on niin sairauksiinsa kyllästynyt(ja toimintakyvyn menetykseen)että toivoo jo itsekin kuolemaa,ja on valmis täältä lähtemään.Olen tästä usean potilaan kanssa käynyt pitkiä keskusteluja.Lisäksi minun työpaikassani kyseessä saattaa olla taysin halvaantunut potilas,joka makaisi tk:n vuodeosastolla seuraavat 10 vuotta.Myös tällaiset potilaan toivovat usein pääsevänsä täältä jo pois.Täytyy kyllä sanoa että ei tunnu ollenkaan pahalta tällaisen ihmisen kuolema.Kuolemahan kuuluu elämään,ja kaikki täältä joskus lähtee,tavalla tai toisella.Aivan toinen tilanne on esim.syöpään kuoleva kolmen lapsen äiti,tai parin kuukauden ikäinen vauva,tai viisivuotias lapsi,joka jo osaa kysyä omasta kuolemastaan.Ne kuuluvat tämän työn erittäin rankkoihin puoliin,ainakin minulle nuo ovat aika tiukkoja tilanteita.Ehkä olen sitten vuosien mittaan tässä työssä kyynistynyt,mutta kun toissa päivänä minulta kuoli 92-vuotias potilas joka oli mennyt elottomaksi,ja häntä oli elvytetty 28 minuuttia ennen kuin saatiin verta kierrättävä rytmi,-seurauksena oli munuaisten paha vajaatoiminta ja erittäin paha aivovaurio-niin ei kyllä tuntunut yhtään pahalta kun hän kuoli.

En lainkaan kyseenalaista mitä sinä tässä kirjoitit, vaan vertausta ihmisen ja eläimen välillä kummastelin.

Veikkaan että kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluu lopettaa eläin mikäli omistaja sitä pyytää järkevään ei-lääketieteelliseen syyhynkin vedoten.

Kysymyksessä lienee ollut kyse ei-järkevistä syistä.

[m]

Mikä sitten on järkevä ei-lääketieteellinen syy lopettaa eläin Ehkä vaikka lapsen (tai ylipäänsä kenenkään perheessä) paha allergia ja eläimelle ei vain yksinkertaisesti löydy ottajaa? Tai no on sekin lääketieteellinen syy, mutta ei sillä tavalla, että eläin olisi sairas. Entäs sitten tällaiset, että "olemme muuttamassa ja lemmikki ei sovi uuteen asuntoon/elämäntilanteeseen"?  Ihmiset ehkä liian helposti ottavat lemmikkejä, ja sitten eivät ole valmiita kantamaan vastuuta. Kyllä lemmikinkin elämä on arvokas, ja silloin kun sellaisen itselleen ottaa, pitäisi olla valmis ottamaan vastuu siitä perheenjäsenenä, eikä jonain leluna, jonka voi sitten heittää pois, kun ei olekaan enää helppoa tai elämäntilanteeseen sopivaa. Kukin tietysti tavallaan, mutta kyllä minä pyrin suunnittelemaan elämäni sen mukaan, että lemmikeillä on hyvä olla. Lemmikin sairaus on sitten eri asia. Mielestäni on hyvä asia, että eläimet voidaan lopettaa, kun ne ovat liian sairaita nauttiakseen elämästä. Säästyvät samalta kuin monet ihmiset, monen vuoden kituuttamiselta. Tästä on jo ollutkin puhetta tässä ketjussa.

[Iris]

Samaa mieltä Katjan kanssa tuon kuolemis-asian suhteen. Lasten vakavat sairaudet on vaikeita hoitaa. Tai muuten vaikeasti sairaat, joiden elämä on lähinnä kitumista.. monisairaat, jotka ei haluaisi omaistenkaan näkevän ja kärsivän heidän sairauksista.. Vaikeita asioita. Ja mielestäni vammaisten sterisointi on hassu ajatus (pilkulleen). Hassun hauskoja ajatuksia voisi olla  operoida raiskaajilta välineet (ja eikö ne voisi laittaa vaikka pakkaseen,jos jotkin neuronien solmut joskus aukeaa,niin ompelee sitten takasin... Tai vielä  hassumpi ajatus.. Nämä teinit... Eikö niiltäkin voisi alkaa jo harkitsemaan tietyissä tapauksissa keskisormen poistoja. (he he, tulipas kerran minultakin tarkkaan harkittuja kommentteja.)