Hyperpolarisaatio

[Danila]

Pakko oli tännekkin laittaa, en tiedä olenko jotenkin hidas mutta nyt vasta tajusin että Galenokseen on laitettu hyperpolarisaatio (s. 209) tarkoittamaan sekä kalvon lepopotenttiaalin kasvua että laskemista (s. 206), eihän se niin voi olla? Laskun pitäisi varmaan olla jotain muuta, hypopolarisaatio tai jotain

[karma]

Pakko oli tännekkin laittaa, en tiedä olenko jotenkin hidas mutta nyt vasta tajusin että Galenokseen on laitettu hyperpolarisaatio (s. 209) tarkoittamaan sekä kalvon lepopotenttiaalin kasvua että laskemista (s. 206), eihän se niin voi olla? Laskun pitäisi varmaan olla jotain muuta, hypopolarisaatio tai jotain

Ei sillä niinkään tarkoiteta kasvua tai laskemista, vaan sitä että jännite on normaalia pienempi (eli enemmän negatiivinen).

[adi09]

Solukalvon eri puolilla vallitsee normaalisti jännite-ero (sisällä neg, ulkona pos), jolloin puhutaan, että solukalvo on polarisoitunut. Hyperpolarisaatiossa solun sisäpuoli tulee vielä normaalia negatiivisemmaksi, jolloin jännite-ero kasvaa. Siksi puhutaan hyperpolarisaatiosta.

1) Hyperpolarisaatiota tapahtuu kun eksitoiva transmitteri(esim.asetyylikoliini tai noradrenaliini) kiinnittyy reseptoriin ja syntyy depolarisaatio-->repolarisaatio-->hyperpolarisaatio. Miksi hyperpolarisaatio sitten syntyy repolarisaation jälkeen? Vastaus löytyy G:stä s.206 kuva 7.1.6. Depolarisaation jälkeen kaliumkanavat aukeavat, jolloin tapahtuu repolarisaatio. Kaliumkanavat kuitenkin sulkeutuvat hitaanlaisesti, jolloin kaliumia pääsee virtaamaan vähän "liikaa" solun ulkopuolelle, jolloin solun sisäpuoli tulee normaalia negatiivisemmaksi.

2) Hyperpolarisaatio voi tapahtua myös, kun inhiboiva transmitteri (esim. GABA) kiinnittyy solukalvon reseptoreihin, jolloin kloridikanavat aukeavat ja kloridia virtaa solun sisään --> solun sisäpuoli tulee normaalia negatiivisemmaksi = hyperpolarisaatio. Tämä estää aktiopulssin synnyn ja hermoimpulssi ei etene.

[Drochnathair]

Aiheesta/kohdasta vielä. Ainakin omassa painoksessani lukee:

Depolarisaation jälkeen kalvojännite on solusta riippuen 2-50 ms:n ajan normaalia lepojännitettä pienempi.

Eikö kuitenkin pitäisi olla esim. aktiopotentiaalin tai repolarisaation jälkeen? Eihän hyperpolarisaatio voi mitenkään loogisesti tulla ennen repolarisaatiota...

[emn]

Aiheesta/kohdasta vielä. Ainakin omassa painoksessani lukee:

Depolarisaation jälkeen kalvojännite on solusta riippuen 2-50 ms:n ajan normaalia lepojännitettä pienempi.

Eikö kuitenkin pitäisi olla esim. aktiopotentiaalin tai repolarisaation jälkeen? Eihän hyperpolarisaatio voi mitenkään loogisesti tulla ennen repolarisaatiota...

Yksinkertaisesti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperpolarisaatio

[Drochnathair]

Asia ymmärretty kyllä, mutta silti mielestäni kirjassa väärin...

[Ava]

Asia ymmärretty kyllä, mutta silti mielestäni kirjassa väärin...

Ei ole ainoa asia, joka on kirjassa väärin. Koita sopeutua 

[Drochnathair]

Kiitos! Meinasi pää hajota kun ei kuitenkaan ollut ihan varma että oliko ymmärtänyt oikein vai ei mukava saada asialle "vahvistus" joltakulta muulta

[pilipali]

Siis se kirjassa oleva kohta s.206 on siis väärin, että kun siellä lukee depolarisaation jälkeen on tavallista pienempi lepojännite 2-50 ms ajan, niin siinä pitäisi olla repolarisaation jälkeen?

[kloridi]

Siis se kirjassa oleva kohta s.206 on siis väärin, että kun siellä lukee depolarisaation jälkeen on tavallista pienempi lepojännite 2-50 ms ajan, niin siinä pitäisi olla repolarisaation jälkeen?

Jeps. Loogisesti ajatellen hyperpolarisaatio on tuossa tapauksessa myös depolarisaation jälkeen, koska repolarisaatiota edeltää depolarisaatio ;)

[Peg]

Siis se kirjassa oleva kohta s.206 on siis väärin, että kun siellä lukee depolarisaation jälkeen on tavallista pienempi lepojännite 2-50 ms ajan, niin siinä pitäisi olla repolarisaation jälkeen?

Jos ei sitä sitten muuten ole Galenoksen kirjoittajat keksineet miten saadaan sen lukijat "aktivoitua pohtimaan" asioita niin täytyy vissiin sitten kirjottaa vaikka väärin se asia.
Ainut mikä siinä vaan sitten on, että pääsykokeessa se kuitenkin pitäis varmaan vastata niin kuin se on siihen kirjaan kirjoitettu. Eli depolarisaation jälkeen.

-Pekka

[emn]

Siis se kirjassa oleva kohta s.206 on siis väärin, että kun siellä lukee depolarisaation jälkeen on tavallista pienempi lepojännite 2-50 ms ajan, niin siinä pitäisi olla repolarisaation jälkeen?

Jos ei sitä sitten muuten ole Galenoksen kirjoittajat keksineet miten saadaan sen lukijat "aktivoitua pohtimaan" asioita niin täytyy vissiin sitten kirjottaa vaikka väärin se asia.
Ainut mikä siinä vaan sitten on, että pääsykokeessa se kuitenkin pitäis varmaan vastata niin kuin se on siihen kirjaan kirjoitettu. Eli depolarisaation jälkeen.

-Pekka

Moi

Eivät kysy sitä.
Jos ne huomaa, että yhä on virheitä, ei ne kysy, jos joutuu vastaamaan virheellä.

Ja jos ne tekee kysymyksen, ne katsoo mitä galle siihen vastaisi. Jos virhe, tulee huutoa, jonka ne haluaa välttää. Jos kuitenkin kysyy, oikea ja väärä vastaus: piste.