Kirjoittaja Aihe: otto- ja antoteho  (Luettu 12072 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa LinndaK

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 124
otto- ja antoteho
« : 05.02.14 - klo:08:05 »
Heippa!

Miten antotehon ja ottotehon pystyy parhaiten järkeilemään? Esim. kun moottorin tehoksi annetaan 4,2W , tehtävässä oli käytetty, että tuo teho on ottoteho ja minä laskin tehtävän aluksi että luku olisi ollut antoteho. Miksi ihmeessä ottoteho, eikö koneelle ilmoitettu teho pitäisi juuri olla teho, jolla kone kykenee työskentelemään? =)

Ja superkiitollinen olisin jos joku ihana osaisi vastailla! =))

Poissa late

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 219
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #1 : 05.02.14 - klo:08:07 »
Antoteho on se mitä siitä moottorista saadaan irti tekemään sitä haluttua työtä, joka ainakin auton tilanteessa on liikkuminen. Loput energiasta menee hukkaan lämmöksi, joten Ottoteho = Antoteho + hukkalämpö + kitkan tekemä työ ymsyms.

Poissa LinndaK

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 124
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #2 : 05.02.14 - klo:08:19 »
Tehtävä kuuluu siis näin: Sähköpumppu nostaa vettä 12 m3 vettä 6 minuutissa 12 metrin korkeuteen. Mikä on pumpun hyötysuhde, kun moottorin teho on 4,2 kW? Eli eikö tuo 4,2 kW ole juurikin se millä teholla kone työskentelee, ilmeisesti ei kun vastaukseksi tulee yli 1.

Poissa LinndaK

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 124
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #3 : 05.02.14 - klo:08:32 »
En kyllä ymmärrä miksi toi tehtävän teho on ottoteho. =(

Poissa Dentine

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 97
  • Sukupuoli: Nainen
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #4 : 05.02.14 - klo:09:38 »
Mikä on oikea vastaus kirjan mukaan?
Hyötysuhde ei voi olla yli 1, koska energiaa ei voi tulla lisää (mekaanisen energian säilymislaki).
Käytännössä hyötysuhde ei koskaan ole myöskään tasan 1, koska vuorovaikutukset siirtävät ottoenergiaa muiksi energialajeiksi (esim. lämpöenergia).
« Viimeksi muokattu: 05.02.14 - klo:10:07 kirjoittanut Dentine »

Poissa Magneetti

  • Ylivuotaja
  • ***
  • Viestejä: 324
  • Lääk. YO'15 Tre
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #5 : 05.02.14 - klo:10:14 »
Itse sain hyötysuhteeksi 93.4

Poissa late

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 219
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #6 : 05.02.14 - klo:10:20 »
Tehtävä kuuluu siis näin: Sähköpumppu nostaa vettä 12 m3 vettä 6 minuutissa 12 metrin korkeuteen. Mikä on pumpun hyötysuhde, kun moottorin teho on 4,2 kW? Eli eikö tuo 4,2 kW ole juurikin se millä teholla kone työskentelee, ilmeisesti ei kun vastaukseksi tulee yli 1.

4,2 kW saadaan siitä vehkeestä irti maksimissaan, mutta kuinka paljon siitä tehosta menee veden pumppaamiseen on eri asia. Eli teho millä kone työskentelee ei ole ikinä se teho mikä sille koneelle ilmoitetaan, vaan vähemmän.

Poissa Elwood

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 974
  • Sukupuoli: Mies
  • Oulun yleinen -14
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #7 : 05.02.14 - klo:10:44 »
Jep, horisin välissä omiani, joten korjattu versio.  Tuon 0,93 minäkin sain.

Panto = nPotto

Tämä on helppo muistaa tuosta, minkä late sanoikin jo.  Mikään kone ei ole täydellinen, joten energiaa kuluu aina muuhunkin, kuin itse työn tekemiseen.  Näin ollen koneen ottama teho on aina suurempi, kuin sen ulos antama teho.

Veden nostamiseen tarvittava teho saadaan:
P = W/t = mgh/t = 3924W

Tämä on nyt se teho, joka koneesta on saatava ulos eli antoteho.  Koneen täytyy siis tehdä työ W ajassa t, että kyseinen vesimäärä saadaan nostettua annetulle korkeudelle.

Koneelle on ilmoitettu teho 4,2kW.  Tämä on tosiaan aina ottoteho eli se teho, joka koneeseen syötetään.  Jos nämä tehot menevät sekaisin (niinkuin minulla meni jo aiemmassa postauksessa), niin ajattele tilannetta vaikka niin, että tuo koneelle ilmoitettu teholukema on aina sama riippumatta mitä työtä sillä tehdään.  Tarvittava teho (=antoteho) taas riippuu tehtävästä työstä (tarvitaan tietysti eri teho nostamaan tuo sama vesimäärä vaikka 20m korkeuteen).
“The art of medicine consists of amusing the patient while nature cures the disease.”
-Voltaire

Poissa LinndaK

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 124
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #8 : 07.02.14 - klo:19:31 »
Kiitos paljon! Luulen tajunneeni homman nimen=)! Ja siis oikea vastaus on juurikin toi minkä ootte saanu eli 0,93.

Poissa Wannabedoctor

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 20
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #9 : 30.04.16 - klo:13:57 »
Tällanen tehtävä löyty: vaihtovirtamoottorin teho on 2,2Kw, tehokerroin 0,67 ja hyötysuhde 72%. Mikä on virran tehollinen arvo kun jännitteen tehollinen arvo on 230V. Miksi tässö tapauksessa koneen ilmoitettu teho onkin antoteho?

Poissa lilian

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 156
  • Sukupuoli: Nainen
  • Th/Sh ...> tuleva lääkäri
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #10 : 02.05.16 - klo:11:57 »
Tällanen tehtävä löyty: vaihtovirtamoottorin teho on 2,2Kw, tehokerroin 0,67 ja hyötysuhde 72%. Mikä on virran tehollinen arvo kun jännitteen tehollinen arvo on 230V. Miksi tässö tapauksessa koneen ilmoitettu teho onkin antoteho?

Miten tuo tehokerrointa piti ottaa huomioon laskussa?

Poissa vetysidos

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 293
  • Lääk yo. -16
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #11 : 02.05.16 - klo:12:05 »
Perus 7:kursain kaavoja

P =UIcos(a).   Cos(a) = tehokerroin

Tosta voi pyöritellä virran tehollisen arvon. Ja nyt en tiiä mun järkeen vielä kerrottaisiin tosta saatu virta hyötysuhteella, mutta ilmeisesti (viitaten edellisiin kirjoittaijiin, se pitää jakaa?)

Poissa nört

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 1
Vs: otto- ja antoteho
« Vastaus #12 : 18.07.20 - klo:15:12 »
Tällanen tehtävä löyty: vaihtovirtamoottorin teho on 2,2Kw, tehokerroin 0,67 ja hyötysuhde 72%. Mikä on virran tehollinen arvo kun jännitteen tehollinen arvo on 230V. Miksi tässö tapauksessa koneen ilmoitettu teho onkin antoteho?
Sähkömoottorin(moottoreiden yleensä) arvokilvessä annettaan aina antoteho ellei erikseen mainita, työtä(tehoxaika) laskiessa annetaan ottoteho ellei erikseen mainita ;)

 

Seuraa meitä