Kirjoittaja Aihe: Miten rahoititte lukemisen?  (Luettu 14094 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #30 : 15.09.14 - klo:19:46 »
Sakura, Lääkäriliiton etusivulla on mielestäni hyvin kiteytetty lääkärin tehtävä
"Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin"

Potilaalle, siis työttömälle parasta ei ole palkaton työharjoittelu, oman elämän aarrekarttojen piirtelykurssit tai cv:n tekokurssit. Tällaiset toimenpiteet alentavat potilaan itsetuntoa, tunnetta siitä, että omilla teoillaan voisi parantaa asemaansa. Lisäksi työtön voi kokea olevansa nolla ollessaan kyseisillä kursseilla (Osaanko minä yhtään mitään kun tänne jouduin?) Vai kuinka mieltä ylentävää on tehdä lähes palkatonta työtä? (Minun työlläni ei ole mitään arvoa, onko siis minullakaan?) Lääkärinä haluan ehkäistä masentumista, syrjäytymistä ja edistää potilaan mielenterveyttä joten tarvittaessa säästäisin hänet kyseisiltä toimenpiteiltä, mikäli hän kokee ne masentaviksi.

Vaarallisilla vesillä mennään. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen on hieno asia, mutta onko siihen oikea keino todella antaa potilaalle diagnoosi sairaudesta, jota hänellä ei ole? Se diagnoosi kuitenkin jää sinne papereihin kummittelemaan, millä voi arvaamattomia seuraamuksia. Esimerkiksi monissa maissa sairastettu masennus estää adoption, ja Suomessakin terveydenhuollon koulutukseen otettaessa nykyään kysytään, että vakuuttaako hakija, ettei hänellä ole mt-ongelmia, jotka saattaisivat vaikuttaa työn tekemiseen. Tällä hetkellä näillä tahoilla ei ole oikeutta saada potilaan sairauskertomusta nähdäkseen, mutta entäpä jos tulevaisuudessa potilaasi saakin papereihinsa vaikkapa merkinnän, että "ei sovellu alalle x sairauskertomuksen tietojen perusteella"? Miten silloin selität toimineesi potilaan parhaaksi? Lääkärillä on suuri vastuu, ja sitä sanotaan, että valta turmelee, ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Myös sitten tulee eteen tämä tilanne, että kun ammattietiikan rajoja kerran alkaa venyttää, niin mihin asettaa rajan? Entä jos tämä sama tyyppi tulee takaisin vuoden päästä, ja sanoo, että ei häntä huvitakaan lukea lääkikseen, hän haluaa sellaisen diagnoosin että pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle? Onko se nyt hänen etujensa mukaista antaa hänelle vielä vakavampi diagnoosi? Potilaan paras on mun nähdäkseni aivan selkeästi se, että hän saa lääketieteellisesti tarkimman mahdollisen diagnoosin, ja siihen parasta mahdollista näyttöön perustuvaa hoitoa. Ei sellaista diagnoosia, minkä hän itse tai lääkäri henkilökohtaisesti haluaisi antaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtukoon sitten muita väyliä pitkin, kuten kannanotoilla, mielenilmaisuilla, vapaaehtoistyöllä, politiikan kautta..
« Viimeksi muokattu: 15.09.14 - klo:19:48 kirjoittanut sakura »

Poissa vienna

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 163
  • Sukupuoli: Mies
  • Hki hammas -14, Elukka -15
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #31 : 15.09.14 - klo:22:32 »
Vaarallisilla vesillä mennään. Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen on hieno asia, mutta onko siihen oikea keino todella antaa potilaalle diagnoosi sairaudesta, jota hänellä ei ole? Se diagnoosi kuitenkin jää sinne papereihin kummittelemaan, millä voi arvaamattomia seuraamuksia. Esimerkiksi monissa maissa sairastettu masennus estää adoption, ja Suomessakin terveydenhuollon koulutukseen otettaessa nykyään kysytään, että vakuuttaako hakija, ettei hänellä ole mt-ongelmia, jotka saattaisivat vaikuttaa työn tekemiseen. Tällä hetkellä näillä tahoilla ei ole oikeutta saada potilaan sairauskertomusta nähdäkseen, mutta entäpä jos tulevaisuudessa potilaasi saakin papereihinsa vaikkapa merkinnän, että "ei sovellu alalle x sairauskertomuksen tietojen perusteella"? Miten silloin selität toimineesi potilaan parhaaksi? Lääkärillä on suuri vastuu, ja sitä sanotaan, että valta turmelee, ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.

Myös sitten tulee eteen tämä tilanne, että kun ammattietiikan rajoja kerran alkaa venyttää, niin mihin asettaa rajan? Entä jos tämä sama tyyppi tulee takaisin vuoden päästä, ja sanoo, että ei häntä huvitakaan lukea lääkikseen, hän haluaa sellaisen diagnoosin että pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle? Onko se nyt hänen etujensa mukaista antaa hänelle vielä vakavampi diagnoosi? Potilaan paras on mun nähdäkseni aivan selkeästi se, että hän saa lääketieteellisesti tarkimman mahdollisen diagnoosin, ja siihen parasta mahdollista näyttöön perustuvaa hoitoa. Ei sellaista diagnoosia, minkä hän itse tai lääkäri henkilökohtaisesti haluaisi antaa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen tapahtukoon sitten muita väyliä pitkin, kuten kannanotoilla, mielenilmaisuilla, vapaaehtoistyöllä, politiikan kautta..

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtäminen on aivan eri kokoluokan asia kuin se, että määräisin työttömän pois kurssilta joka ei hyödytä ketään. (Sitäpaitsi luultavasti eläkepäätökseen ei riitä vain yhden lääkärin toteamus, varsinkaan masennuksesta). Lisäksi totesin että antaisin sairasloman mikäli potilas on ahdistunut tai masentunut tulevasta kurssista ts. kokenut jo niitä samoja hyödyttömiä temppukursseja jolloin masentumisen oireita on ilmassa sen vuoksi, että on joutumassa taas kurssille.

On totta ettei tuomasi näkökulma tullut mieleeni, mitä todennäköisemmin tuokin asia tulee vielä esille koulussa (ilmeiseen tarpeeseen). Nämä kurssitukset "työvoimapoliittiset toimenpiteet" ovat vain varsin tunteita herättävä ajatus, sillä käytännössä juuri kukaan ei niistä hyödy.

Yritän vain sanoa tämän kaiken lävitse sen, että kaikki työharjoittelu, kurssitukset tai kuntoutukset tulisi olla vapaaehtoisia. Pakottamalla tai kiristämällä ihmisiä toimenpiteisiin ei saada kuin vihaa yhteiskuntaa kohtaan. Olen todennut ja totean edelleenkin, että lähes kaikki työkykyiset kyllä menevät sinne töihin sillä se on taloudellisesti niin paljon parempi vaihtoehto. Ja varsin moni haluaa tuntea itsensä hyödylliseksi rattaaksi. Että vaikka moni ajattelee että olen se suurin töiden välttelijä niin voin todeta siihen että asiahan ei ole niin. Haluan vain kaikille reilun areenan ilman palkattomia töitä yms, jotka syövät palkkatöitä pois.

Kysymys kuuluukin että miten saisimme tämän epäkohdan esiin? "Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä" olleilta saattaa olla usko ja voimat loppu asian muuttamiseen.
\displaystyle H=\int_{0}^{36000} A_o\,e^{-\lambda*t}dt

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #32 : 15.09.14 - klo:23:14 »
Ymmärrän kantasi, mutta on myös niin, ettei lääkäri voi näistä asioista yksin päättää, vaan potilaan hoito on moniammatillista yhteistyötä eri viranomaistahojen kesken. Ei lääkäri voi yksin tietää sitä, mikä kenellekin on parasta, vaan on hoidettava se oma tontti eikä hypittävä muiden varpaille. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suosittelen sitten tosiaan vaikkapa järjestötyötä.

Giga

  • Vieras
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #33 : 16.09.14 - klo:11:28 »
Potilaan parhaaksi lääkärin taidoin? Kyllä. Potilaan.

Ei asiakkaan. Potilas=/=asiakas, ei potilas voi vaatia palvelua, vaan hoitoa. Hihasta ravistettujen diagnoosien antaminen vain jotta potilaan ei tarvisi piirrellä oman elämänsä aarrekarttoja ei ole hoitoa.

Diagnooseja ei voi vetäistä hatusta vaan koska "Tämä kurssi ei edistä tämän potilaan työllistymistä, annampa masennusdiagnoosin että saa rauhassa lukea lääkikseen" Se on jo epäeettistä. Jos haluaa työvoimapoliittisiin päätöksiin vaikuttaa, alkais poliitikoksi. Ja oikeasti masentunut ei jaksa edes lukea kovin tehokkaasti, eikä lääkikseen pääsy masennusta todellakaan paranna (pahoittelen, kaikki jotka näin luulee). Jos depressio on, hoitakaa se kuntoon ennen hakuja.

vienna, olen pahoillani jos äitisi on työvoimapoliittisista kuntoutustoimista saanut vain lisää masennusta. Masennus on vaikeasti parannettava tauti ja masentunut ihminen ottaa itseensä kaiken joka vähänki saattaa itsetuntoa alentaa, se nyt vaan kuuluu siihen tautiin. Terve ihminen lähinnä turhautuu vastaavissa tilanteissa.

Jos haluat asiaan muutoksen, ala poliitikoksi, älä lääkäriksi. Ja mitenhän meinaat lääkiksessä pärjätä, ku amanuenssin (lääkäriHARJOITTELIJAN) palkka on 1500€/kk ja täysi työaika... Ja amanuenssuureja on pakko tehdä.

Ihan oikeesti hei!

Monet ihmiset ovat päässeet lääkikseen lukemalla töiden ohessa. Osa-aikahommiakin voi tehdä, ja aikaa jää luvuille. Työkkärissä varmaan myös ymmärtävät kun käy selittämässä (vakuuttavasti) omat lukusuunnitelmat ja valmennuskurssit, siinä tekee jo hommia työllistymisensä eteen. (en oo tosin varma tästä, onko jollain kokemuksia?) Hamppareiden paistamisessakaan ei oo mitään hävettävää.

Ja kyllä, tein osa-aikatöitä omien pääsykoelukujen ajan, olen tehnyt lukion toisesta luokasta tähän päivään asti koulun ohella töitä. Tiedän ainakin vähän mistä puhun.

Poissa hulivili

  • Ylivuotaja
  • ***
  • Viestejä: 354
  • Sukupuoli: Nainen
  • lääkikseen ennen hautaamistani
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #34 : 16.09.14 - klo:12:20 »
Opiskelu on hankalaa köyhänä, se on tosi asia!
Opiskelua ei kuitenkaan kannata pelätä rahattomuuden takia.
Itse painin työ asioiden kanssa paljonkin, kun sen lisäksi on lapsetkin. Onneksi en ollut ns vakituisessa työssä vaan tein keikkaa. Näin ollen oli helppo jäädä työttömäksi kokonaan.
Työkkärin on pakko kehoittaa työnhakijan hakea töitä. Eihän muuten ole järkeä olla työtön työnhakija, jos ei sitoudu työn hakuun. Mutta jokainen tietää, ettei niitä töitä välttämättä saa. Minun onnekseni on, että asun niin kaukana kaupungeista, ettei 70km säteellä varmasti löydy töitä. Voi harmi... ;D En pode huonoa omaatuntoa, koska olen veroja maksanut paljon. Hieman sopeutumisongelmia on, kun en ole töissä. Mutta yritän ajatella, että kerkeen kyllä tienata taas vaikka kuinka sitten joskus, kun valmistun.
Minulle työkkärissä sanottiin suoraan, että nyt pitäisi ajatella opiskelupaikan saamista, koska minulla ei ole tutkintoa lainkaan. Tätä mieltä ollaan ihan työkkärissä, että nyt ensisijainen tavoite on päästä sisään opiskelemaan. Ja samalla hakea töitä.
On väärin arvostella ihmisiä, jotka ovat työttömiä, mutta opiskelee täysillä pääsykokeeseen. Jokainen tietää, että pääsykokeeseen lukeminen on työllästä.
Vaikka jotkut päässyt sisään tehden töitä, aivan sama. Jos menisin töihin, minun päiväni olisi seuraavanlainen: 5.30 lähden töhin. 16.30 olen kotona ja lähden viemään lapsia harrastuksiin. n. 20.00 olen ehkä kotona, jos ei ole omia treenejä. Lapset nukkumaan 21.00. Oho sammuin itsekin. Lukuaika? Oho. Ei sille jäänytkään aikaa. Siksi mieluummin työtön.
Jos aloittaa liian myöhään, ei kerkeä mihinkään.

Giga

  • Vieras
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #35 : 16.09.14 - klo:12:44 »
Ei mua yhtään kiukuta ihmiset, jotka on työttöminä ja lukee pääsykokeesen, vaan tuo viennan kommentti että pitäis hakea saikkua tekaistulla masennusdiagnoosilla jotta saa lukurauhan.

Poissa hypatia

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 176
  • FM, lääket. yo
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #36 : 16.09.14 - klo:14:30 »
Työkkärissä varmaan myös ymmärtävät kun käy selittämässä (vakuuttavasti) omat lukusuunnitelmat ja valmennuskurssit, siinä tekee jo hommia työllistymisensä eteen. (en oo tosin varma tästä, onko jollain kokemuksia?)

ÄLKÄÄ KUKAAN TEHKÖ NÄIN! Saattaa mennä tuet. Opiskelujen mainitseminen on yleensä huono juttu, työkkärissä nimittäin vain kokopäivätyön etsiminen on "itsensä työllistymisen eteen tekemistä". "Työkkärissä varmaan ymmärtävät..." Ei todennäköisesti. Yksittäisissä virkailijoissa voi olla poikkeuksia, mutta mihinkään paperiin ei kannata kirjoittaa mitään, mitä ei erikseen kysytä. Omaehtoinen opiskelu on vain silloin hyödyllistä, jos se ei haittaa kokopäivätyötä, ole tutkintoon johtavaa tai jos se on näitä työkkärin omia pölhöjä kursseja. Ikävä kyllä omasta aktiivisuudesta voidaan tässä kohtaa rangaista.  Itse olen näiden asioiden kanssa joutunut purnaamaan tässä yli vuoden ajan. Kyse ei tosin ollut pääsykokeeseen lukemisesta, se on mielestäni sellainen asia joka ei millekään työkkäreille tms. kuulu. Työkkäriin on tällä hetkellä myöskään vaikea päästä edes selittelemään mitään paikan päälle, resursseja on minimoitu hurjasti.

Lyhyesti: Jos haluatte työkkäristä rahaa, etsitte (ainakin paperilla) kokopäivätöitä, ettekä selittele mistään muusta mitään.

En ota masennuskeskusteluun kummemmin kantaa. Sen verran muuten, että käyn nyt osa-aikaisessa siivoustyössä aamuisin, mikä sopii lukuihin hyvin, eikä tartte anella muuta tukea kuin asumistukea. Asiat muuten hyvin, siivoaminen on mielekkäämpää työtä kuin vaikka puhelinmyynti, mutta kyllähän se ottaa päähän, kun olen kuitenkin maisterisnainen. No, siksihän tässä ollaan lääkikseen menossa, että joskus saisi oman alan töitä. Oli muuten kiven alla saada edes siivoushommia, vaikka aikaisempaa kokemustakin löytyy. Olen masennukseen itse taipuvainen (ihan lapsuudesta asti), ja täytyy sanoa, että työttömyys ja yliopiston apuraharumba on vienyt koko ammatillisen itsetuntoni.

Aika hurjaa menoa tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä. Ei se mielestäni ole mikään häpeä olla vuosi tai jopa pari sossupummina, eipä sitä työtä riitä monelle sellaisellekaan, joka oikeasti haluaisi.
Vuoteni murmelina.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #37 : 16.09.14 - klo:16:55 »
Omaehtoinen opiskelu on vain silloin hyödyllistä, jos se ei haittaa kokopäivätyötä, ole tutkintoon johtavaa tai jos se on näitä työkkärin omia pölhöjä kursseja.

Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Poissa hypatia

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 176
  • FM, lääket. yo
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #38 : 16.09.14 - klo:17:27 »
Omaehtoinen opiskelu on vain silloin hyödyllistä, jos se ei haittaa kokopäivätyötä, ole tutkintoon johtavaa tai jos se on näitä työkkärin omia pölhöjä kursseja.

Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Ja tuota omaehtoista tukea opintoihin saa vain, jos on ollut jonkin aikaa työttömänä, tyyliin vuoden. Kaverin kaveri valmistui kevättalvella ja haki kouluun syksyksi, työkkäri ei antanut tukia, koska henkilö haki kouluun liian nopeasti. Olisi siis pitänyt tyyliin vuosi odotella töitä kotona ennen kuin miettii mitään muuta. Että näin. Yliopisto-opintoja ne ei myöskään mielellään kait tue, ellei ole kyse joskus muinoin keskeneräiseksi jääneestä tutkinnosta. En sitten tiedä, luulisi että esim. lääkis olisi ihan järkevä tuettava koulu.
Vuoteni murmelina.

Poissa Jary

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 806
  • Luovuttaja
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #39 : 16.09.14 - klo:18:15 »
Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Pakko kysyä... Valmistuin vuoden 2013 jouluna medianomiksi, joita valitettavasti koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden eikä töitä näin ollen ole (ei sillä että haluaisin edes oman alan töitä tehdä). Tämän jälkeen olin vuoden 2014 syyskuuhun asti työttömänä. Pääsin nyt töihin määräaikaiseen pestiin (4 kk), mutta työni ei liity millään tavalla opintoihini/alaani. Mietinkin nyt mahtaako työkkäri suostua rahoittamaan eläinlääketieteen opinnot kahden vuoden ajalta, jos onnistun pääsemään sisään? Eikö tuollainen tuki yleensä myönnetä vain heille, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoa? Mulla on opintotukikuukausia jäljellä edellisestä tutkinnosta vaivaiset 9 kk ja jos hallitus päättää ettei uuteen tutkintoon saa lisätukikuukausia, I'm screwed!

Giga

  • Vieras
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #40 : 16.09.14 - klo:19:17 »

Aika hurjaa menoa tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä. Ei se mielestäni ole mikään häpeä olla vuosi tai jopa pari sossupummina, eipä sitä työtä riitä monelle sellaisellekaan, joka oikeasti haluaisi.

No ei se sossupummina olo ole häpeä, mutta sairauksien feikkaaminen sitä varten että saisi olla sossupummina on häpeä. Jos kerran varta vasten haluaa olla työtön, pitää hyväksyä ne asiat mitkä sen kylkiäisenä tulee.

Poissa Elwood

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 974
  • Sukupuoli: Mies
  • Oulun yleinen -14
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #41 : 16.09.14 - klo:19:51 »
Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Pakko kysyä... Valmistuin vuoden 2013 jouluna medianomiksi, joita valitettavasti koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden eikä töitä näin ollen ole (ei sillä että haluaisin edes oman alan töitä tehdä). Tämän jälkeen olin vuoden 2014 syyskuuhun asti työttömänä. Pääsin nyt töihin määräaikaiseen pestiin (4 kk), mutta työni ei liity millään tavalla opintoihini/alaani. Mietinkin nyt mahtaako työkkäri suostua rahoittamaan eläinlääketieteen opinnot kahden vuoden ajalta, jos onnistun pääsemään sisään? Eikö tuollainen tuki yleensä myönnetä vain heille, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoa? Mulla on opintotukikuukausia jäljellä edellisestä tutkinnosta vaivaiset 9 kk ja jos hallitus päättää ettei uuteen tutkintoon saa lisätukikuukausia, I'm screwed!
Käy kysymässä työkkäristä.  Se on ainoa tapa saada varma vastaus.

En tiedä, onko nyt samasta asiasta kyse, mutta minullekin puhuttiin reilu vuosi sitten jostain työkkärin maksamasta opiskeluajan työttömyystuesta.  Se vaati muistaakseni jonkinlaista työhistoriaa ja sitä ei voinut saada pääsykoeopiskeluun.  Mutta kuten sanottua, käy kysymässä itse paikanpäällä.
“The art of medicine consists of amusing the patient while nature cures the disease.”
-Voltaire

Poissa hypatia

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 176
  • FM, lääket. yo
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #42 : 16.09.14 - klo:20:02 »
Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Pakko kysyä... Valmistuin vuoden 2013 jouluna medianomiksi, joita valitettavasti koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden eikä töitä näin ollen ole (ei sillä että haluaisin edes oman alan töitä tehdä). Tämän jälkeen olin vuoden 2014 syyskuuhun asti työttömänä. Pääsin nyt töihin määräaikaiseen pestiin (4 kk), mutta työni ei liity millään tavalla opintoihini/alaani. Mietinkin nyt mahtaako työkkäri suostua rahoittamaan eläinlääketieteen opinnot kahden vuoden ajalta, jos onnistun pääsemään sisään? Eikö tuollainen tuki yleensä myönnetä vain heille, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoa? Mulla on opintotukikuukausia jäljellä edellisestä tutkinnosta vaivaiset 9 kk ja jos hallitus päättää ettei uuteen tutkintoon saa lisätukikuukausia, I'm screwed!

Tuo määräaikaisuus voi sotkea pakkaa, mutta kannattaa yrittää saada työkkärin tuet kahdeksi vuodeksi. Ehtona on nyt varmaan se, että olet sitten työtön ennen opintojen alkua. Nämä on vain arveluja, sinuna varoisin etten saa toista määräaikaisuutta mistään ja yrittäisin hakea tukea sitten kesällä opintoihin, kun saat hyväksymiskirjeen ( :) ). Välttämättä et saa tukia, ja siihen voi olla miljoona syytä miksi et. En tosiaan tiedä mitä kaikkea liittyy siihen ehtoon, ettei "työllisty tutkinnollaan", ja mitä muita ehtoja on olemassa. Tuo työhistorian olemassaolo on varmaan yksi niistä, minkä Elwood mainitsikin. Mutta sen tiedän, että myös työllistyminen muulla alalla lasketaan työllistymiseksi, selitykseksi ei siis kelpaa, että ei ole saanut just sitä oman alan työpaikkaa. Eli siis täytyy olla työllistynyt joskus, mutta täytyy olla näyttöä, ettei tulevaisuudessa pysty työllistymään? Periaatteessa yliopistotutkintoakin pitäisi voida rahoittaa työkkärin tuilla. Ja sehän on selvä että lääkärintutkinto työllistää, joten silläkin voi perustella. "Käy kysymässä paikanpäällä" ei välttämättä onnistu kaikilla paikkakunnilla, mutta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916#L6 kertoo jotain epämääräistä.

--- Terveisin Älyvuodon sosiaalipoliittinen vastaaja hypatia.

Minulla on tukikuukausia jäljellä kaksi ja nythän ne jo vähensivät toisen tutkinnon kuukausia 15:sta yhdeksään, eli luulin vielä viime vuonna, että kuukausia on 17 mutta nyt onkin sitten 11. Ellei ne tipu vielä siihen kahteen ensi vuodeksi, jos toisen tutkinnon tuet poistuu kokonaan. Mutta kyllä sitä sitten jotain keksii. Myhäilisin sossun tuilla pari vuotta ihan vaan veemäisyyttäni, mutta tuo puolison (tosin köyhä sekin) olemassaolo vähän sekoittaa pakkaa.

Tuli näistä hommista mieleen, että ilmeisesti siis työkkärin mielestä alle 25-vuotiaiden on pakko hakea kouluun, ja yli 25-vuotiaiden ei kannata hakea kouluun.  :D

Edit: laitoin linkin oikeaan paikkaan.
« Viimeksi muokattu: 16.09.14 - klo:20:05 kirjoittanut hypatia »
Vuoteni murmelina.

Poissa Jary

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 806
  • Luovuttaja
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #43 : 16.09.14 - klo:21:13 »
Omaehtoisesti voi työkkärin suostumuksella opiskella korkeintaan 2 vuotta, JOS opiskelun katsotaan edistävän työttömän työllistymistä. Eli esim. jos on tutkinto alalta jolla työllisyystilanne on surkea, ja saa paikan koulutuksesta jolla tod. näk. saa töitä, niin työkkäri voi myöntää tuon kaksi vuotta työttömyysturvaa opiskeluja varten. Muttajoo, pääsykoelukemisia varten rahaa on aika turha pyytää.

Pakko kysyä... Valmistuin vuoden 2013 jouluna medianomiksi, joita valitettavasti koulutetaan aivan liikaa tarpeeseen nähden eikä töitä näin ollen ole (ei sillä että haluaisin edes oman alan töitä tehdä). Tämän jälkeen olin vuoden 2014 syyskuuhun asti työttömänä. Pääsin nyt töihin määräaikaiseen pestiin (4 kk), mutta työni ei liity millään tavalla opintoihini/alaani. Mietinkin nyt mahtaako työkkäri suostua rahoittamaan eläinlääketieteen opinnot kahden vuoden ajalta, jos onnistun pääsemään sisään? Eikö tuollainen tuki yleensä myönnetä vain heille, jotka suorittavat ensimmäistä tutkintoa? Mulla on opintotukikuukausia jäljellä edellisestä tutkinnosta vaivaiset 9 kk ja jos hallitus päättää ettei uuteen tutkintoon saa lisätukikuukausia, I'm screwed!

Tuo määräaikaisuus voi sotkea pakkaa, mutta kannattaa yrittää saada työkkärin tuet kahdeksi vuodeksi. Ehtona on nyt varmaan se, että olet sitten työtön ennen opintojen alkua. Nämä on vain arveluja, sinuna varoisin etten saa toista määräaikaisuutta mistään ja yrittäisin hakea tukea sitten kesällä opintoihin, kun saat hyväksymiskirjeen ( :) ). Välttämättä et saa tukia, ja siihen voi olla miljoona syytä miksi et. En tosiaan tiedä mitä kaikkea liittyy siihen ehtoon, ettei "työllisty tutkinnollaan", ja mitä muita ehtoja on olemassa. Tuo työhistorian olemassaolo on varmaan yksi niistä, minkä Elwood mainitsikin. Mutta sen tiedän, että myös työllistyminen muulla alalla lasketaan työllistymiseksi, selitykseksi ei siis kelpaa, että ei ole saanut just sitä oman alan työpaikkaa. Eli siis täytyy olla työllistynyt joskus, mutta täytyy olla näyttöä, ettei tulevaisuudessa pysty työllistymään? Periaatteessa yliopistotutkintoakin pitäisi voida rahoittaa työkkärin tuilla. Ja sehän on selvä että lääkärintutkinto työllistää, joten silläkin voi perustella. "Käy kysymässä paikanpäällä" ei välttämättä onnistu kaikilla paikkakunnilla, mutta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120916#L6 kertoo jotain epämääräistä.

--- Terveisin Älyvuodon sosiaalipoliittinen vastaaja hypatia.

Minulla on tukikuukausia jäljellä kaksi ja nythän ne jo vähensivät toisen tutkinnon kuukausia 15:sta yhdeksään, eli luulin vielä viime vuonna, että kuukausia on 17 mutta nyt onkin sitten 11. Ellei ne tipu vielä siihen kahteen ensi vuodeksi, jos toisen tutkinnon tuet poistuu kokonaan. Mutta kyllä sitä sitten jotain keksii. Myhäilisin sossun tuilla pari vuotta ihan vaan veemäisyyttäni, mutta tuo puolison (tosin köyhä sekin) olemassaolo vähän sekoittaa pakkaa.

Tuli näistä hommista mieleen, että ilmeisesti siis työkkärin mielestä alle 25-vuotiaiden on pakko hakea kouluun, ja yli 25-vuotiaiden ei kannata hakea kouluun.  :D

Edit: laitoin linkin oikeaan paikkaan.

Suunnitelmissa oli, että ensi vuoden alusta olisin kesän alkuun asti osa-aikatyössä (max. 2 pvä/vko) tai mahdollisesti täysin työtön, jotta pystyn keskittymään valintakokeeseen. Tai no, voihan olla, että siinä samalla se kesäkin menee pummeillessa ja toivoessa, että työkkäri maksaa tukia uuteen tutkintoon. Mutta tosiaan kuten mainitsin, tuo nykyinen työ on määräaikainen ja ilmoitin heille jo työsuhteen alussa, että tarvitsen kevään vapaaksi valintakoetta varten, jonka vuoksi työsuhde päättyy vuoden loppuun.

Noh, pitää tiedustella suoraan työkkäristä... Luulisi kuitenkin, että uskovat kun sanon ettei alalta löydy töitä. Varsinkaan tällaiselle ei-motivoituneelle tyypille joka ei koskaan jaksanut täydentää/parantaa taitojaan (koulun aikana tai sen jälkeen) päästäkseen samalle tasolle muiden media-alaihmisten kanssa.

Poissa Lily2

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 101
  • Sukupuoli: Nainen
  • Yleiselle (TKU) 2016
Vs: Miten rahoititte lukemisen?
« Vastaus #44 : 16.09.14 - klo:22:02 »
Siinä ei ole mitään hävettävää, jos tarvitsee toimeentulotukea elämäntilanteessa, joka johtuu esim. sairaudesta, työttömyydestä, opiskelusta tai kertakaikkisesta tulojen niukkuudesta, kuten esim. monilla eläkeläisillä, osa-aikatyössä tai matalapalkka-aloilla. Se ei ole sossupummina olemista. Työtön työnhakija, joka on valmis ottamaan vastaan työtä, josta maksetaan oikeaa palkkaa, ei ole pummi hänkään. Jos tarkoituksella hankkiutuu työttömäksi tai tekee kaikkensa välttyäkseen työhön joutumiselta, sitten voidaan alkaa miettiä onko se oikein. Tosin eipä se elämä varmaan kovin kadehdittavaa tukien varassa ole, ei taloudellisesti eikä muunlaisenkaan hyvinvoinnin osalta, veikkaisin.

Komppaan Gigaa, ja toistan jo aiemman mielipiteeni, että sairauden feikkaaminen, tai moisen ehdottaminen, on väärin. Ja erityisen outona pidin sitä, että idea tuli tulevalta alan ammattilaiselta, vaikka tarkoitus ehkä olikin vain auttaa pääsykoelukemisten kanssa pähkäilevää kanssaihmistä.

Mitä tulee TE-keskuksen kanssa asiointiin ja heidän myöntämiin tukiin esim. omaehtoisen opiskelun suhteen, kannattaa aina varmistaa asiat huolella, sillä sen instanssin taholta harvemmin tulee mitään myönteisiä yllätyksiä. Ja todellakin: älkää mainostako pääsykoepänttäämisiä, valmennuskursseja tai avoimen yliopiston kursseja, sillä hyvin helposti napsahtaa vähintäänkin selvityspyyntö ja työttömyysturva on seis epämääräisen pitkän ajan, vaikka kuinka olisitte omasta mielestänne työmarkkinoiden käytettävissä. Näitä tarinoita on tullut vastaan aivan liian monta.

 

Seuraa meitä