Kirjoittaja Aihe: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin  (Luettu 21378 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Abiturientti

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 84
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääket. yo. -15 Tku
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #30 : 24.07.15 - klo:12:25 »
Enpä tullut edes ajatelleeks että joku viivotin olisi kielletty, ainaki itellä oli viivotin mukana kokeessa. En tiiä sit oisko saanu vai ei  :D kyllä sitä ainaki allekirjottanut tarvitsi. Onkohan tässäki kaupunkikohtasia eroja?

Helsingissä kielletty, Tampereella oli sallittu ja Turussa ilmeisesti oikein kehotetaan ottamaan viivotin mukaan kokeeseen. Eli on kaupunkikohtaisia eroja.

Voin vahvistaa tämän Turun osalta, meiltä kysyttiin varmaan kaksi kertaa että "onko nyt varmasti viivoitin pöydällä"?

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #31 : 24.07.15 - klo:15:34 »
No, todellisuus kuitenkin on se, että jos kokeessa on viivoitin kielletty, niin osa improvisoi sen ajokortista tai paperin reunasta. Omaa suoritusta verrataan sitten saman kaupungin sisällä näihin. Reilua tai ei, pääsykokeessa _ei kannata olettaa_ yhtään mitään.

Poissa Tiinus

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 7
  • Lääk.yo 2014
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #32 : 03.09.15 - klo:16:50 »
Haastatteluja vastaan puhuu myös lääketieteen opiskelun asettamat vaatimukset hakijalle. Opinnoissa selvitäkseen ihmisen on oltava akateemisesti kyvykäs. Ikävä tosiasia on, että hakuikään mennessä ihmiset jakautuvat melko karkeasti kyvykkäisiin ja ei-niin-kyvykkäisiin ja kyvykkäämmäksi muuttuminen on tolkuttoman työn takana tai mahdotonta riippuen yksilön ominaisuuksista ja ambitioista. Tiedekunnan ei siis kannata valita opiskelemaan ns. tyhjiä arpoja, joista ehkä valmistuu jonain päivänä lääkäreitä. Vaativa pääsykoe rankkaa hakijoista suhteellisen hyvin akateemisesti kyvykkäät yksilöt koulutusohjelmaan ja muut jäävät ulkopuolelle kehittämään taitojaan tai luopuvat leikistä. Tietysti ulos jää joka vuosi ihmisiä, jotka aivan varmasti selviäisivät opinnoista, mutta raja on vedettävä johonkin ja joskus myös hyvin pärjäävälle sattuu **** tuuri.

Haastatteluilla varmasti kyettäisiin jossain määrin valitsemaan koulutukseen ihmisiä, jotka vastaisivat jotain ennalta määriteltyä lääkärin ihanneluonnetta. Luonteen ja ennenkaikkea käyttäytymisen muokkaaminen on kuitenkin koulutuksen aikana huomattavasti helpompaa kuin yllä mainitun akateemisen kyvykkyyden, joten on luonnollista miksi tiedekunnat painottavat vain akateemisia taitoja ja jättävät varsinaisen lääkäriksi kasvattamisen sitten vuorovaikutusopintojen varaan. Kuten yllä monet ovat todenneet, niin haastattelu ei myöskään koskaan voi olla objektiivinen samalla tavalla kuin nimettömästi arvosteltu pääsykoepaperi, tällöin hakijoiden oikeusturva asetetaan todella heikkoon asemaan. Mitä jos haastatteluaamuna haastattelijalla on ollut perheen kanssa ongelmia tai haastattelija ei vaikka pidäkään hakijan tavasta valita sanojaan vaikka sellaisenaan puhuttu informaatio on juuri sitä, mitä halutaan?

Tarkoituksenani ei ole haukkua ketään tyhmäksi, toivottavasti kaikki tajuavat sen. Jokainen on varmasti tietoinen hakijoiden sumasta sisäänpääsyrajan tienoilla. Tähän pakettiin mahtuu aivan varmasti huippuhyviä ja kyvykkäitä opiskelijoita, jotka eivät huolimattomuusvirheen tai muun pienen mokan takia pääse sisään ja vastaavasti joku toinen pääsee. Kyse on loppupeleissä siitä, mitä tiedekunnan on helppo opettaa opiskelijoilleen ja mihin ei kannata käyttää kohtuuttomasti aikaa ja energiaa epävarmoin lopputuloksin. Ts. aikuinen ihminen on helpompi kouluttaa käyttäytymään lääkärin ammatissa ammatin vaatimalla tavalla (ja jos se silti ei onnistu, niin tutkijaksikin voi hakeutua ja usein tämänkaltaiset ihmiset myös hakeutuvat pois potilaskontakteista) kuin kouluttaa huonosti opinnoissaan pärjäävä ihminen sille tasolle, jolla tämän on turvallista toimia itsenäisenä lääkärinä.

Lääketieteen pääsykokeessa ovat kuitenkin käytössä vuosi toisensa jälkeen samat kirjat (lukiotasoisine laskuineen). Siispä kun ihminen hakee neljättä kertaa enempää, niin täytyy melko töhö olla jos ei sisään pääse. Muutaman epäonnisen vuoden ymmärrän, mutta näitä korkeakoulututkintoa vastaavaa aikaa sisään aktiivisesti yrittäneitäkin löytyy lääkiksestäkin.
« Viimeksi muokattu: 03.09.15 - klo:19:07 kirjoittanut Tiinus »

Poissa zona

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 101
  • Sukupuoli: Nainen
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #33 : 04.09.15 - klo:15:35 »

Lääketieteen pääsykokeessa ovat kuitenkin käytössä vuosi toisensa jälkeen samat kirjat (lukiotasoisine laskuineen). Siispä kun ihminen hakee neljättä kertaa enempää, niin täytyy melko töhö olla jos ei sisään pääse. Muutaman epäonnisen vuoden ymmärrän, mutta näitä korkeakoulututkintoa vastaavaa aikaa sisään aktiivisesti yrittäneitäkin löytyy lääkiksestäkin.

En nyt aivan tiedä Tiinus mitä tuolla töhöllä tarkoitat, mutta ihmisillä on valtavan erilaisia elämäntilanteita ja taustoja. Joku työssäkäyvä perheellinen esimerkiksi pysyy lukemaan vain sen tunnin päivässä, kun taas välivuotta viettävä perheetön lukee kahdeksan, jopa kymmenen, tuntia päivässä. Näiden keskinäisessä ÄO:ssa tai omaksumiskyvyssä ei välttämättä ole eroa, mutta ensimmäiseltä kuluu useampi vuosi siihen mikä toiselta hoituu vuoteen. Toinen esimerkki: yksi aloittaa pääsykoeluvut opiskellessaan luonnontieteitä yliopistossa, toinen pelkällä amispohjalla ns. nollista. On aivan ymmärrettävää, että tässäkin tapauksessa jälkimmäisellä kuluu samaan pitempi aika.

Poissa zeniitti

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 107
  • Sukupuoli: Mies
  • Jonnekin 2020
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #34 : 04.09.15 - klo:16:52 »
Lisäyksenä vielä zonan kommenttiin, että tutkimustenkin mukaan lahjakkuus on yllättävän pieni tekijä menestyksessä. Menestyksen määrittelee pitkälti yksilön suorittaman harjoittelun määrä. Voi olla, että joku oppiikin asiat hitaammin ja pääsee sisään vasta vuosien työn jälkeen, mutta se ei kerro mitään menestyksestä myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä – uuttera "töhö" kun menee laiskan lahjakkaan ohi ennemmin tai myöhemmin.
Onnellisuus on ajatusten, sanojen ja tekojen harmoniaa

Poissa Tiinus

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 7
  • Lääk.yo 2014
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #35 : 05.09.15 - klo:14:42 »
Toki elämäntilanteet tulee huomioida. Tarkoitin lähinnä näitä, jotka eivät ole olleet perheellisiä ja eivätkä edes ole menneet opiskelemaan mitään toista alaa. He ovat useimmiten olleet kaupan kassalla (vaihtelevin työvuoroin) ja lukeneet vuosittain pääsykokeisiin. Samalla suurinosa muista ensimmäisellä/toisella yrityksellä päässeistä ovat (suorittaneet toisen alan opintoja), tehneet töitä sivussa ja vieläpä lukeneet pääsykokeisiin.

*Ja kyllä, tämä pidetään piiriläisten kanssa omana tietona, eikä töhöille tästä puhuta.
« Viimeksi muokattu: 09.01.16 - klo:11:19 kirjoittanut Tiinus »

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #36 : 06.09.15 - klo:03:54 »
Toki elämäntilanteet tulee huomioida. Tarkoitin lähinnä näitä, jotka eivät ole olleet perheellisiä ja eivätkä edes ole menneet opiskelemaan mitään toista alaa. He ovat useimmiten olleet kaupan kassalla (vaihtelevin työvuoroin) ja lukeneet vuosittain pääsykokeisiin. Samalla suurinosa muista ensimmäisellä/toisella yrityksellä päässeistä ovat (suorittaneet toisen alan opintoja), tehneet töitä sivussa ja vieläpä lukeneet pääsykokeisiin.

Mihinköhän nämäkin tarkat tilastot nyt sitten perustuvat  ;D No eivät mihinkään muuhun kuin haluun ylentää itseään muita alentamalla, arvaan mä. Annan sellaisen vinkin, että paljon fiksummalta vaikuttaa, kun tämän tasoiset ajatukset pitää vain ihan omana tietonaan.

Poissa Nympha

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 74
  • Sukupuoli: Nainen
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #37 : 06.09.15 - klo:11:51 »
Joku on varmaan sanonut tämän jo, mutta kaikilta ropisee niitä pisteitä ihan yhtä lailla. Kukaan ei katso koetta tarkistaessa, että "aha, tässä tämän henkilön koe, rokotetaan nyt paljon pisteitä" vaan ne, joilla on kyseisistä tehtävistä täydet tai paremmat, ovat oikeasti osanneet vastata kattavammin. Ei pitäisi tulla yllätyksenä, että lääkikseen haettaessa vaaditaan enemmän kuin bioksen lueskelu illalla, ja ainakin omasta mielestäni on reilua, että enemmän osaava saa myös kokeessa hyötyä. Ja en halua tällä syyllistää, mutta ihan omaa parastasi miettien: Jos haluat lääkikseen, kannattaa unohtaa kaikki tekosyyt ja tehdä enemmän työtä.

Poissa Kobol

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 5
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #38 : 06.09.15 - klo:12:55 »
^ En kyllä ymmärrä missä kohtaa ketjun aloittaja olisi valittanut että kuinka juuri häneltä rokotettiin pisteitä epäreilusti johonkin toiseen nähden. Eikä ketjun avausviesti mun ymmärryksellä nojaa tekosyiden etsimiseenkään. Viestissä läpikäydään tehdyt mokat ja harmitukset ja havaitaan kuinka helpolla niitä pisteitä ropisee pois. Viestin lopussa kirjoittaja käy läpi lähtötilanteensa, ja toteaa että tämän vuoden ajankäyttöbudjetilla ei ehtinyt käydä läpi kaikkea mutta ajatteli silti kokeilla.

Mihinköhän nämäkin tarkat tilastot nyt sitten perustuvat  ;D No eivät mihinkään muuhun kuin haluun ylentää itseään muita alentamalla, arvaan mä

Word.

Elämänviisaus kokemuksen omahyväisellä rintaäänellä: Kyllähän se näin on että ne jotka ovat *piip* ovat sitä tätä ja tuota ja ne jotka eivät ole *piip* ovat sitä tätä ja tuota. Lisää piippien tilalle ihan mitä vaan.

Poissa Egzis

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #39 : 15.11.15 - klo:21:54 »
Tietystihän täytyy inhorealistisesti todeta että kyseessä ovat siis pääsykokeet joihin lautakunta on käyttänyt huomattavan paljon resursseja jotta koe suosisi oikeanlaista porukkaa. Eli eräs kokeen tehtävistä onkin nimenomaan mitata kuinka se pää kestää tuollaisen paineen alla.
En itse näe, että pääsykoe toimisi kovinkaan kummoisena mittarina lääkäriksi soveltumiselle. Sisäänpääsyn vaikeus johtuu enemmänkin hakija-aloituspaikka suhteesta. Hyviä hakijoita on niin paljon, että ero sisäänpäässeen ja rannalle jääneen välillä ei voi olla parempi soveltuvuus lääkäriksi. Miten tuo pääsykokeen paine on edes verrattavissa lääkärin työhön? Voiko joku oikeasti väittää, että jos saisi itse keksiä tavan, jolla mitataan soveltuvuutta lääkärinä toimimiseen, niin se olisi pääsykoe joka sisältää laskuja yms.?

Mä en tiedä miten Tampereella toimitaan mutta Oulussa näitä pääsykokeen "soveltamista" ja "paineensietokykyä" mukamasta mittaavat kompenentit on unohdettu sinne pääsykokeeseen. Olisiko kyse nyt vain siitä että yksinkertaisesti **** koe kun kerta itse lääketieteen tiedekunta ei halua koskea sen formaattiin pitkällä tikullakaan? Bah, joku lautakunta. Haluaisin kyllä katsoa että mihin tutkimusaineistoon tuo koko pökäle perustuu. Ymmärrän kyllä että monet tykkää papukaijana toistaa sitä sun tätä virallisilta tahoilta mutta jotain kriittisyyttä edes kun näin jälkikäteen en näe koko kokeessa juurikaan mitään järkeä lääkärin ammattia katsoen.

« Viimeksi muokattu: 15.11.15 - klo:22:20 kirjoittanut Egzis »

Poissa Avallon

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 69
  • Sukupuoli: Nainen
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #40 : 24.11.15 - klo:23:00 »
Onhan se totta että kokeen matemaattisuus on jonkin verran ristiriidassa tyypillisen lääkärin arkityön kanssa. Se ettei tiedekunnat haluaisi koskea kokeeseen pitkällä tikullakaan ei pidä paikkaansa, koettahan kehitetään jatkuvasti ja vetovastuussa on lääk. Tdk nimeämä lautakunta joka koostuu henkilöistä joiden taustat ovat tukevasti lääketieteen opetuksessa sekä tutkimuksessa unohtamatta laajaa kliinistä kokemustaustaa. Lisäksi tiedekunnat vuorottelevat vuosittain kokeen valmistelun suhteen. Olen edelleen sitä mieltä että vaikka koe ei varmasti ole mikään itse täydellisyys, mittaa se kohtuu hyvin niitä asioita joista lääkärille on hyötyä. Perusteluna tälle on useiden jo valmistuneiden ajatukset asiasta sekä opetushenkilökunnan myönteinen suhtautuminen pääsykokeen tuottamiin tuloksiin. Ärsyttävähän koe on, sitä ei kukaan kiistä. Tämän subjektiivisen kokemuksen ei kuitenkaan kannata antaa hämärtää kokonaisuuden arvostelukykyä.

Poissa Egzis

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #41 : 24.11.15 - klo:23:56 »
Onhan se totta että kokeen matemaattisuus on jonkin verran ristiriidassa tyypillisen lääkärin arkityön kanssa. Se ettei tiedekunnat haluaisi koskea kokeeseen pitkällä tikullakaan ei pidä paikkaansa, koettahan kehitetään jatkuvasti ja vetovastuussa on lääk. Tdk nimeämä lautakunta joka koostuu henkilöistä joiden taustat ovat tukevasti lääketieteen opetuksessa sekä tutkimuksessa unohtamatta laajaa kliinistä kokemustaustaa. Lisäksi tiedekunnat vuorottelevat vuosittain kokeen valmistelun suhteen. Olen edelleen sitä mieltä että vaikka koe ei varmasti ole mikään itse täydellisyys, mittaa se kohtuu hyvin niitä asioita joista lääkärille on hyötyä. Perusteluna tälle on useiden jo valmistuneiden ajatukset asiasta sekä opetushenkilökunnan myönteinen suhtautuminen pääsykokeen tuottamiin tuloksiin. Ärsyttävähän koe on, sitä ei kukaan kiistä. Tämän subjektiivisen kokemuksen ei kuitenkaan kannata antaa hämärtää kokonaisuuden arvostelukykyä.

En tarkoittanut tuolla että tiedekunta ei olisi mukana tekemässä sitä koetta vaan sitä että sen metodeja ei hyödynnetä yhtään mitenkään varsinaisessa lääkärin koulutuksessa. Miksi moinen ristiriita mikäli sanojesi mukaan sekä valmistuneilla että opetushenkilökunnalla on myönteinen suhtautuminen siihen? Ja jälleen kerran kysyn että mihin tutkimusaineistoon tuo lääkäreille olennaisia asioita mittaava ajatus perustuu? Tuntuu jotenkin absurdilta sillä koe ei mittaa ihmisen vuorovaikutuskykyä toisten kanssa mitenkään ja potilaan ongelman verbaalinen metsästäminen on yksi suurimpia työn haasteita. Onhan tutkijoiden virkoja mutta lääkäri on ensisijaisesti, Suomessa, kliinisen työn tarpeeseen koulutettu yksilö ja itse pääsääntöisesti tutkimusta tekevien määrä on näihin verrattuna hyvin matala.

Matemaattisuus on kyllä ihan täysin ristiriidassa lääkärin työn kanssa. Tai ei ehkä ristiriidassa mutta se on täysin hyödytön komponentti siinä työssä. Tutkimustakin ajatellen en usko että p-arvon ymmärtäminen vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1695
  • KI VT15
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #42 : 25.11.15 - klo:00:04 »
Tutkimustakin ajatellen en usko että p-arvon ymmärtäminen vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta.

Moni tutkija valitettavasti nimenomaan ei ymmärrä mitä se p-arvo tarkoittaa, saati sitä miten siihen päästään. Joku oli joskus katsonut biologian alan artikkeleita sillä silmällä, että olivatko niissä käytetyt tilastolliset metodit valideja, ja se määrä artsuja missä tilasto-osuus oli ihan huuhaata oli jotain luokkaa 25% tai muuta yhtä järkyttävää. Ja näiden kädettömien tutkimusten pohjalta tehdään kuitenkin aika isojakin päätöksiä..

Noin muuten mielestäni pääsykokeen huonoin puoli on se, että se viivästyttää monen opiskelujen alkamista monella vuodella täysin turhaan. Jos ne valmiudet oppia lääketieteen koulutusohjelman sisältö ovat olemassa, niin ei se pääsykokeen läpäiseminen sitä asiaa muuta mihinkään. Aikaa ja vaivaa menee vain täysin hukkaan.

Poissa Egzis

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Vs: Kun pisteet ropisivat taivaan tuuliin
« Vastaus #43 : 25.11.15 - klo:00:19 »
Tutkimustakin ajatellen en usko että p-arvon ymmärtäminen vaadi kovin suurta matemaattista lahjakkuutta.

Noin muuten mielestäni pääsykokeen huonoin puoli on se, että se viivästyttää monen opiskelujen alkamista monella vuodella täysin turhaan. Jos ne valmiudet oppia lääketieteen koulutusohjelman sisältö ovat olemassa, niin ei se pääsykokeen läpäiseminen sitä asiaa muuta mihinkään. Aikaa ja vaivaa menee vain täysin hukkaan.

Tämä muuten aika mielenkiintoinen juttu. En nyt mene vannomaan mutta olen mielestäni nähnyt joskus jotain tilastoja että suurin osa lääkikseen päässeistä eivät pääse ekalla kerralla, samaa on kyllä omat kurssilaiset antaneet ymmärtää. Mikäli asia on näin niin eikö se sitten myöskin tarkoita että koe ei sovellu seulomaan lääkikseen, kokeen mukaan, soveltuvia hakijoita? Mikä se sellainen koe on jonka perusteella valmistuneet lääkärit saatiin seulottua vasta monen haun jälkeen? 

Lääkiksessä on myöskin hyvin matalat keskeyttämisen %, että ei se kyllä nyt hakijoiden soveltuvuutta koulutukseen mitenkään mitannut.
« Viimeksi muokattu: 25.11.15 - klo:00:22 kirjoittanut Egzis »

 

Seuraa meitä