Kirjoittaja Aihe: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun  (Luettu 7480 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa naapurinjorma

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« : 20.03.16 - klo:20:14 »
Heipä hei

Olen myös niitä tyyppejä joita vaivaa mahdollisuus hakea/päästä lääkikseen. Takana on jonkin verran tietotekniikan opintoja. Tällä hetkellä olen poissa opiskelu/työkuvioista, johtuen keskivertoa herkemmästä luonteesta.

Muutama vuosi sitten pamahti ihan kunnon psykoosi/dissosiaatiotila lähinnä opiskelupaineiden takia, jonka jälkeen on menty aika varovaisesti. Nyt kuitenkin puhaltelee uudet tuulet ja pitäisi tehdä tulevaisuutta koskevia päätöksiä. Alanvalinta on yksi sellainen.
Ammatillinen kuntoutus alkaa pyöriä kohtapuolin, sielä pääsee ihan ammatti-ihmisten kanssa ihmettelemään työ- ja opiskelukuvioita, mutta minua kiinnostaisi kokemukset etenkin prekliiniseltä jaksolta.

-Pääseekö välillä löysäilemään kiristynyttä vieteriä? En nyt tarkoita mitään jo niin väsähtänyttä opiskelijabilekulttuuria. Voiko huoletta varata kolme arki-iltaa pelkästään urheiluun tai muuhun touhuun?

-Työmäärä? Meneekö ihan optimiin kaheksaan tuntiin päivässä vaikka vähän jumis tehtävien ja materiaalien kanssa? Viikonloppuina ihan omaa aikaa? 70h/viikko ainaki hetken pystyn hanskaamaan, mutta sitten kuuluu vintiltä *piip*.

-Olen hieman tekniikka/luonnontiedeautisti, mutta opin kohtuu hitaasti. Oppimiseen vaikuttaa mieliala/vireys erittäin vahvasti. Virallisena vahvuutena avaruudellinen päättelykyky ("näen" asiat päässäni). Tekeekö tällä mitään?

-Englanti menee kohtuu hyvin, varsinkin tekniikan englanti.

-Massaluennot ja ei-toimiva vertaisopetus? Vieläkö ilmenee?

-Puhun vähän, toimin enemmän. En varmaan olis ainoa.


Jotain tällaista epävarmaa hapuilua. Jos vielä joku rajatilatyyppi paiskais vaikka yv:llä tai vastais alle, niin arvostaisin.

Poissa Vilya

  • Ylivuotaja
  • ***
  • Viestejä: 365
  • Sukupuoli: Nainen
  • LL -19 Helsinki
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #1 : 20.03.16 - klo:21:09 »
Vastailen nyt omien kokemuksieni perusteella lähinnä preklinikkaa ajatellen.

-Pääseekö välillä löysäilemään kiristynyttä vieteriä? En nyt tarkoita mitään jo niin väsähtänyttä opiskelijabilekulttuuria. Voiko huoletta varata kolme arki-iltaa pelkästään urheiluun tai muuhun touhuun?
Voi varata huoletta, jos niinä muina iltoina sitten saa jotain aikaiseksi.

-Työmäärä? Meneekö ihan optimiin kaheksaan tuntiin päivässä vaikka vähän jumis tehtävien ja materiaalien kanssa? Viikonloppuina ihan omaa aikaa? 70h/viikko ainaki hetken pystyn hanskaamaan, mutta sitten kuuluu vintiltä *piip*.
Kyllä yleensä ottaen kahdeksan tuntia päivässä riittää aivan hyvin. (Nää on nyt oikeasti pitkälti priorisointikysymyksiä, ihmiset käyttää hurjan eri määriä aikaa lukemiseen :D) Välillä opiskeltavaa on sen verran että viikonloput kuluvat lukiessa, mutta ei nyt sentään joka viikko. 

-Olen hieman tekniikka/luonnontiedeautisti, mutta opin kohtuu hitaasti. Oppimiseen vaikuttaa mieliala/vireys erittäin vahvasti. Virallisena vahvuutena avaruudellinen päättelykyky ("näen" asiat päässäni). Tekeekö tällä mitään?
Tekeehän tuolla paljonkin. Esimerkkeinä anatomian opettelu ja kuvantamistutkimuksien tulosten hahmottaminen.

-Massaluennot ja ei-toimiva vertaisopetus? Vieläkö ilmenee?
Kyllä ilmenee. Yleensäottaen opetus on ihan hyvää, mutta onhan noita "helmiä" aina välillä :D PBL toimi itselläni todella hyvin, mutta mielipiteitä on monia.

Kaikenkaikkiaan preklinikka oli melko vaihtelevaa intensiivisyydeltään, välillä saa lukea melkein kaiken vapaa-ajan ja välillä voi olla pidempiäkin rentoja jaksoja. Kyllähän noita burn-outejakin välillä ilmenee ihmisillä. Sanoisin että paineet kuitenkin preklinikassa ovat ehkä pienemmät kuin klinikassa siinä mielessä, että klinikan puolella pitää jo potilaiden kanssa pystyä toimimaan ja osaamattomuudella voi olla vakavempia seurauksia kuin vain tentin reputtaminen. Näitäkin tilanteita kannattaa jo varmasti miettiä etukäteen :)

Kerron toki mielelläni lisää jos sinulla on jotain kysyttävää.
"It's not that I'm smart, I just stay with problems longer." - Albert Einstein

Poissa naapurinjorma

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #2 : 21.03.16 - klo:10:07 »
Ei tuo potilaiden kohtaaminen sinänsä edes hirvitä. Kai se on sen verran kaukainen asia. Toisekseen kyllä työelämässä/opiskelussa on asiakaslähtöinen ja asiakeskeinen toiminta ollu tosi jees.

Sen verran olen kuitenki jo saanu päätettyä, että ois hyvä perehtyä kemiaan ja biologiaan. Aika raakaa ma/fy-painotteista elämistä takana. Viimeksi kun olin sijaisena jollain randomilla kemian tunnilla, totesin ettei tämä nyt niin hirveää olekaan.

Phuuh.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #3 : 21.03.16 - klo:18:41 »
Aikaisempi psyk-diagnoosi psykoosista, dissosiaatio- tai rajatilahäiriöstä voi olla este työllistymiselle alalla myöhemmin. Just saying. Lääkärin ammatti saattaa kyllä ottaa henkisesti sen verran koville (vaikeat, itsekin rajatilaiset potilaat ja omaiset mm.), että en tiedä, voisinko itsekään hyvällä omallatunnolla suositella.

Poissa naapurinjorma

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #4 : 21.03.16 - klo:21:19 »
Toisaalta on tärkeää tuntea henkiset ja fyysiset rajat.
Uskon ettei tuolla kovin suurta merkitystä enää vuosien päästä ole, jos kaikki menee ihan asiallisesti. Joskus kysyinkin asiasta psykiatrilta - ei pitäisi ainakaan opiskeluun olla esteenä.

Ymmärrän toki jonkinlaisen varovaisuuden näissä asioissa, mutta kyllä sieläkin kaikenlaisia (myös mt-tapauksia) pyörii. Utsjoelle tk-lääkäriksi 2026?

Poissa hypatia

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 173
  • FM, lääket. yo
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #5 : 23.03.16 - klo:14:58 »
Aikaisempi psyk-diagnoosi psykoosista, dissosiaatio- tai rajatilahäiriöstä voi olla este työllistymiselle alalla myöhemmin. Just saying.

Hmm, alkoi kiinnostaa, mitenköhän noita tarkkaillaan?

Suurin osa mt-häiriöstä (esim. mielialajutut) on sellaisia, ettei varmasti haittaa. Nykyään niistä varmaan ei kauheasti anneta tarkkarajaisia diagnoosejakaan...?

Tuo ketjun aloittajan psykoosi kuulostaa samantyyppiseltä, mikä yhdellä kaverillakin oli joskus. Ei ole häirinnyt hänen työskentelyään suht vaativalla alalla. Jokainen on oma yksilönsä tietenkin.
Vuoteni murmelina.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #6 : 23.03.16 - klo:18:28 »
No periaatteessahan potilastiedot ovat salaisia, mutta voidaan esimerkiksi vaatia kirjallisesti vakuuttamaan, ettei taustalla ole "haittaavia" mt-ongelmia. Periaatteessa kai voitaisi pyytää lääkärinlausuntokin aiheesta, vaikka siinä ei mitään diagnooseja voisi mainita. Sitten tietysti niihin potilastietoihin on kaikilla kollegoilla ja hoitajillakin pääsy, eihän se laillista ole, mutta.. (paitsi jos käy yksityisellä, jonka potilastietojärjestelmät eivät ole yhteydessä julkisen puolen järjestelmiin, vink vink).

Ruoska

  • Vieras
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #7 : 23.03.16 - klo:20:38 »
Sitten tietysti niihin potilastietoihin on kaikilla kollegoilla ja hoitajillakin pääsy, eihän se laillista ole, mutta.. (paitsi jos käy yksityisellä, jonka potilastietojärjestelmät eivät ole yhteydessä julkisen puolen järjestelmiin, vink vink).
Lokitiedoista jää helposti kiinni. Lisäksi psykiatrian tiedot ovat luultavasti vain psykiatrialla työskentelevien katsottavissa.

Poissa sakura

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 1690
  • KI VT15
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #8 : 23.03.16 - klo:21:28 »
Sitten tietysti niihin potilastietoihin on kaikilla kollegoilla ja hoitajillakin pääsy, eihän se laillista ole, mutta.. (paitsi jos käy yksityisellä, jonka potilastietojärjestelmät eivät ole yhteydessä julkisen puolen järjestelmiin, vink vink).
Lokitiedoista jää helposti kiinni. Lisäksi psykiatrian tiedot ovat luultavasti vain psykiatrialla työskentelevien katsottavissa.

En tiedä helppoudesta, kuinka paljon noita oikeasti auditoidaan, plus hoitoon osallistuvat tahot ne näkevät ihan luvan kanssa kuitenkin. Psyk-välilehti saattaa olla näkyvissä tai olla näkymättä paikasta riippuen, mutta jo sen olemassaolo tietysti kertoo jo jotain, jos haluaa epäluuloisesti ajatella.

Poissa herra toxicshock

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 213
  • HLK Tre
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #9 : 24.03.16 - klo:09:50 »
Nykyäänhän myös lääkistä koskee tuo SORA-lainsäädäntö, jonka perusteella opiskeluoikeus voidaan peruuttaa kesken tai evätä jo hakuvaiheessa, mikäli on vakavia psyykkisiä tai terveydellisiä ongelmia. Netistä tosin ei juurikaan löydy esimerkkejä tuon soveltamisesta muuten kuin näkövammaisten osalta.

Poissa naapurinjorma

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Soveltuvuus lääkiksessä opiskeluun
« Vastaus #10 : 27.03.16 - klo:21:11 »
Allekirjoitan täysin tuon äärimäisen paineen alla kasassa pysymisen. Kai se on jonkinlaista positiivista dissosiaatiota? Mutta jossain vaiheessa sekin täytyy purkaa.

Positiivinen disintegraatio oli hieman raskaslukuinen, mutta ehdottamasti lukemisen arvoinen. Vaihtelua Freudin pottajuttuihin.

Myös erikoistumisesta eri aloille olen tietoinen. Pitää nyt hissukseen kokeilla miten nuo pääsykokeessa vaadittavat aineet lähtee hanskautumaan. Siinähän samalla näkee miltä opiskelu tuntuu. :)
Ensimäinen viikko tuntu ainaki kuluttavalta.

 

Seuraa meitä