Kirjoittaja Aihe: Sidoksista  (Luettu 3619 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Micah

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Sidoksista
« : 10.02.17 - klo:14:59 »
Hei tuskailen sen kanssa kun kirjassa ei suoraan sanota missä vaiheessa dispersiovoimat muuttuvat dipolisidoksista dipoli-dipoli sidoksiksi ja siitä vetysidoksiksi. (Toisaalta vetysidokset on helppo muistaa siitä, että vety kiinnittyy hyvin elektronegatiiviseen epämetalliin.)

Eli asiaan: MAOLin taulukkokirjassa on elektronegatiivisuuden avulla tehty taulukko, mihin on lueteltuna sidoksen ioniluonteet. Mutta tämähän kertoo vain sen, että jos elektronegatiivisuusero ylittää 1,7 se luokitellaan kirjan mukaan ionisidokseksi.

Eli ongelmana on etten voi elektronegatiivisuuserosta muuta päätellä kuin alla mainitun asian. 

("..kun elektronegatiivisuusero on noin 1,7 ioniluonne tulee niin hallitsevaksi, että sidosta sanotaan ionisidokseksi.")


Poissa macaroona

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 8
  • Round 2
Vs: Sidoksista
« Vastaus #1 : 10.02.17 - klo:15:54 »

Dispersiovoimat, dipolidipoli-sidokset ja vetysidokset ovat kovalenttisilla sidoksilla muodostuneiden molekyylien välisiä vuorovaikutuksia.

Dispersiovoimia syntyy poolittomien molekyylien (esim.hiilivedyt) välille, jolloin niiden välille muodostuu hetkellisiä dipoleja. Molekyyli on pooliton, kun sen rakenteessa esiintyvien atomien välillä ei ole elektronegatiivisuuseroa.


Dipolidipoli-sidokset syntyvät poolisten molekyylien välillä, jolloin molekyylin negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet päät vetävät toisiaan puoleensa. Vetysidos on dipolidipoli-sidoksen erikoistapaus, joka muodostuu, kun typpeen, happeen tai fluoriin (NOF) on kiinnittynyt vety.
Molekyyli on poolinen, jos sen rakenteessa olevien atomien välillä on elektronegatiivisuusero. Esim. alkoholit ovat poolisia. Tässä pitää kuitenkin huomioida molekyylin mahdollinen symmetria, joka kumoaa poolisuuden. Myös huomattavan suuri pooliton osa voi aiheuttaa molekyylin poolittomuuden, vaikka siinä olisi poolisuutta aiheuttava atomi.


Yllä mainittuihin sidoksiin osallistuvat ovat yleensä epämetalleja.



Ionisidos muodostuu metallin ja epämetallin välillä, eli negatiivisesti ja positiivisesti varautuneet ionit kiinnittyvät ionisidoksin. Metallien ja epämetallien elektronegatiivisuusarvot ovat niin erilaisia, että karkeasti on voitu sanoa tuon 1.7 eron kertovan ioniluonteesta.


Kannattaa kerrata vielä, millaiset millaiset atomit muodostavat millaisiakin molekyylejä ja miten erilaiset molekyylit kiinnittyvät toisiinsa :)

Poissa Micah

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Vs: Sidoksista
« Vastaus #2 : 10.02.17 - klo:16:04 »
Kiitoksia!!  Auttaa  ;D

Poissa Veeraaa

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 2
Vs: Sidoksista
« Vastaus #3 : 13.02.17 - klo:10:04 »

Tässä pitää kuitenkin huomioida molekyylin mahdollinen symmetria, joka kumoaa poolisuuden.

Voisko joku selittää viel mitä tää tarkottaa?  :D

Poissa Micah

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 35
Vs: Sidoksista
« Vastaus #4 : 13.02.17 - klo:12:13 »
Symmetria eli sen molekyylin kolmiuloitteinen rakenne voi kumota poolisuuden. Itse kahlaan vielä kursseja läpi mutta ke1- kirjassa oli maininta tästä ja MAOLin taulukkokirjassa löytyy kuvina näitä. Nää siis osiosta "molekyylien ja ionien muodot/muotoja

Korjatkaa siis jos tästä puhutaan myöhemmilläkin kursseilla :D

 

Seuraa meitä