Kirjoittaja Aihe: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS  (Luettu 4767 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Glomerulus

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 118
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääkikseen 2019!
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #15 : 08.11.18 - klo:14:05 »
Mitäs kaavoja siellä mahtoi olla ja millaisia laskuja? Oliko siellä G=H-TS? Se lienee tuo Gibbsin vapaan energian tärkein laskukaava. Ja oliko entropiasta millaisia laskuja?
Todella yksinkertaisia laskuja ja kaavoja.


ΔG =
ΔH - TΔS
ΔSsysteemi = Stuotteet - Slähtöaineet
ΔSkok = ΔSsysteemi + ΔSympäristö
ΔSympäristö = - ΔH / T


Sitten on mainittu S = k ln W, josta selitetty k:n olevan Boltzmannin vakio ja W:n  systeemin järjestymistapoja kuvaavan arvon. Ei tehtäviä tai esimerkkejä tästä. Ylipäänsä yllä mainituista kaavoista on hyvin yksinkertaisia tehtäviä muutamasta reaktioyhtälöstä harjoitustehtävissä ja pari esimerkkiä kirjan tekstissä.


Okei eli ei mitään tuon mutkikkaampaa. Hyvä tietää! Muutaman hieman hämäävän kysymyksenhän noista periaatteessa saisi, kuten että "Miksi systeemin järjestys voi lisääntyä prosessissa, vaikka termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan universumin epäjärjestys lisääntyy jokaisessa prosessissa?" mutta harvoinpa siellä taitaa tuollaisia teoriakysymyksiä olla  >:D

Poissa Lux aeterna

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 139
  • God-Tier Treelle
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #16 : 08.11.18 - klo:14:26 »
Okei eli ei mitään tuon mutkikkaampaa. Hyvä tietää! Muutaman hieman hämäävän kysymyksenhän noista periaatteessa saisi, kuten että "Miksi systeemin järjestys voi lisääntyä prosessissa, vaikka termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan universumin epäjärjestys lisääntyy jokaisessa prosessissa?" mutta harvoinpa siellä taitaa tuollaisia teoriakysymyksiä olla  >:D
Potentiaalisia monivalintakysymyksiähän nuo ainakin ovat. Viime vuosina on ollut lukuisia yksinkertaisia monivalintalaskuja tai monivalintakysymyksiä sellaisista asioista tai kaavoista, jotka ovat tietyllä tapaa kurssien tai oppimäärän "reuna-aluetta", eli ne on helppo vaan laiskasti skipata ja ajatella, ettei tästä kuitenkaan tule koekysymystä. 2017 kokeessa harmitti aivan käsittämättömän paljon, kun en ollut harjoitellut ollenkaan puolijohteita (kaksi helppoa pisteen kysymystä monivalinnoissa), enkä muistanut carnot-hyötysuhteen kaavaa (helppo monivalintapiste), kun ajattelin ettei noista kuitenkaan todennäköisesti tule tehtäviä, kun ovat niin yksinkertaisia kaavoja. Jäin tosiaan kolmen pisteen päähän Tampereen paikasta kyseisenä vuonna. Sama homma muissakin monivalinnoissa kahtena hakukertanani, sain aivan käsittämättömän huonot pisteet monivalinnoista niin 2017 kuin 2018 (31p ja 34p muistaakseni), kun olin niin laiska kertaamaan teorioita ja nippeleitä :D Nyt olen (toivottavasti) ottanut siitä opiksi ja keskityn nyt syksyllä ja talvella todella paljon teorian opiskeluun ja nippeleiden harjoitteluun flashcardeilla.
« Viimeksi muokattu: 08.11.18 - klo:14:37 kirjoittanut Lux aeterna »

Poissa Glomerulus

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 118
  • Sukupuoli: Mies
  • Lääkikseen 2019!
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #17 : 08.11.18 - klo:16:04 »
Okei eli ei mitään tuon mutkikkaampaa. Hyvä tietää! Muutaman hieman hämäävän kysymyksenhän noista periaatteessa saisi, kuten että "Miksi systeemin järjestys voi lisääntyä prosessissa, vaikka termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan universumin epäjärjestys lisääntyy jokaisessa prosessissa?" mutta harvoinpa siellä taitaa tuollaisia teoriakysymyksiä olla  >:D
Potentiaalisia monivalintakysymyksiähän nuo ainakin ovat. Viime vuosina on ollut lukuisia yksinkertaisia monivalintalaskuja tai monivalintakysymyksiä sellaisista asioista tai kaavoista, jotka ovat tietyllä tapaa kurssien tai oppimäärän "reuna-aluetta", eli ne on helppo vaan laiskasti skipata ja ajatella, ettei tästä kuitenkaan tule koekysymystä. 2017 kokeessa harmitti aivan käsittämättömän paljon, kun en ollut harjoitellut ollenkaan puolijohteita (kaksi helppoa pisteen kysymystä monivalinnoissa), enkä muistanut carnot-hyötysuhteen kaavaa (helppo monivalintapiste), kun ajattelin ettei noista kuitenkaan todennäköisesti tule tehtäviä, kun ovat niin yksinkertaisia kaavoja. Jäin tosiaan kolmen pisteen päähän Tampereen paikasta kyseisenä vuonna. Sama homma muissakin monivalinnoissa kahtena hakukertanani, sain aivan käsittämättömän huonot pisteet monivalinnoista niin 2017 kuin 2018 (31p ja 34p muistaakseni), kun olin niin laiska kertaamaan teorioita ja nippeleitä :D Nyt olen (toivottavasti) ottanut siitä opiksi ja keskityn nyt syksyllä ja talvella todella paljon teorian opiskeluun ja nippeleiden harjoitteluun flashcardeilla.


Jep, missään nimessä ei kaavoja tms kannata ignoorata. Mullakin kaatunut muutama haku siihen, että helpot tehtävät menee väärin koska ei oo asiat hallussa  :(  Ja joskus noista "nippeliasioista" tulee isojakin tehtäviä. Esim. 2016 oli se tallin lattian pinta-alalasku, jossa piti osata lämmönläpäisykertoimen kaava. Ja tänä vuonna se valovirta....  >:D  Mullakin monivalinnat mennyt aina päin seiniä, en ees tiedä miksi koska ne kuitenkin yleensä pääsääntöisesti on suht helppoja, vaikka joitain kompia aika mukana onkin...

Poissa Zynamox

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 18
  • Sukupuoli: Mies
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #18 : 14.11.18 - klo:02:12 »
Mitäs kaavoja siellä mahtoi olla ja millaisia laskuja? Oliko siellä G=H-TS? Se lienee tuo Gibbsin vapaan energian tärkein laskukaava. Ja oliko entropiasta millaisia laskuja?
Todella yksinkertaisia laskuja ja kaavoja.


ΔG =
ΔH - TΔS
ΔSsysteemi = Stuotteet - Slähtöaineet
ΔSkok = ΔSsysteemi + ΔSympäristö
ΔSympäristö = - ΔH / T


Sitten on mainittu S = k ln W, josta selitetty k:n olevan Boltzmannin vakio ja W:n  systeemin järjestymistapoja kuvaavan arvon. Ei tehtäviä tai esimerkkejä tästä. Ylipäänsä yllä mainituista kaavoista on hyvin yksinkertaisia tehtäviä muutamasta reaktioyhtälöstä harjoitustehtävissä ja pari esimerkkiä kirjan tekstissä.
Onkos näitä kaavoja muuten uuden OPSin maolissa?

Poissa Lux aeterna

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 139
  • God-Tier Treelle
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #19 : 14.11.18 - klo:11:12 »
Onkos näitä kaavoja muuten uuden OPSin maolissa?
Ei mitään hajua. Ei ole edes tietoa, onko näitä kaavoja uusissa Mooleissa. Lukion kemia -sarjassa kuitenkin on, eivätkä ne ole mitään "ekstrainfoa", vaan sen kappaleen ydinasioita, joista on reilu kymmenkunta tehtävää tehtäväosiossa.

Poissa nettihai

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 10
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #20 : 07.03.19 - klo:09:24 »
Ajattelin että voisin jotain keskeisiä uuden opsin kirjoja ostaa, vanhan opsin kirjat on aikalailla kaikki hyllyssä.

Mitkä olisi teidän mielestä ne tärkeimmät uuden opsin kirjat? Erityisesti biologian osalta kiinnostaa muutokset, kun se on mulla vaikein aine tartuttaa päähän, mutta kaikki jossa jotain poikkeavaa vanhasta opsista olen kyllä valmis ostamaan.


Poissa Lux aeterna

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 139
  • God-Tier Treelle
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #21 : 07.03.19 - klo:13:05 »
Ajattelin että voisin jotain keskeisiä uuden opsin kirjoja ostaa, vanhan opsin kirjat on aikalailla kaikki hyllyssä.

Mitkä olisi teidän mielestä ne tärkeimmät uuden opsin kirjat? Erityisesti biologian osalta kiinnostaa muutokset, kun se on mulla vaikein aine tartuttaa päähän, mutta kaikki jossa jotain poikkeavaa vanhasta opsista olen kyllä valmis ostamaan.
Koralli 1-5 on paljon uutta tietoa jokaisessa kurssissa. Uuden opsin fysiikan kirjat ovat melkoisia turhakkeita ja Mooleissa käytännössä ainoita kokonaan uusia asioita ovat Gibbsin vapaan energian kaava, E/Z nimeämisestä muutama rivi asiaa, ja erilaisista aineen tutkimusmenetelmistä on uutta tietoa (NMR, IR-spektroskopia, aineen pitoisuusmääritykset ja sen sellaiset).


Edit: tuli juuri mieleen, että fysiikastakin on uutta asiaa tullut, maailmankaikkeudesta, sen synnystä ja kehityksestä, sekä vetyä ja heliumia raskaampien alkuaineiden synnystä on pari uutta kappaletta fysiikka seiskassa.
« Viimeksi muokattu: 07.03.19 - klo:13:12 kirjoittanut Lux aeterna »

Poissa nallukka

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 45
  • Sukupuoli: Mies
  • uganda -19
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #22 : 08.03.19 - klo:10:33 »
Joo, koe perustuu uuteen opsiin yms. Kuitenkin, vielä tänäkin keväänä kirjoittaa ylioppilaaksi opiskelijoita, jotka ovat käyneet lukion neljään vuoteen ja opiskelleet siis vanhan opsin kautta koko lukion oppimäärän. Myös tämän kevään yo-kirjoitukset ovat tehty siltä pohjalta, että kirjoittaja voi olla opiskellut kumman tahansa OPSin eikä sillä tulisi olla merkittävää vaikutusta menestymiseen yo-kirjoituksissa.


''Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt, että koetehtävät laaditaan vuosina 2017-2020 tarvittaessa, esimerkiksi vaihtoehtoisia tehtäviä käyttäen, siten, että sekä vanhan että uuden opetussuunnitelman mukaisesti opiskelleet kokelaat voivat osallistua ylioppilastutkintoon yhdenvertaisesti.''  (https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/340-uusi-lukion-opetussuunnitelma-ylioppilastutkinnossa)


En itse usko, että aivan pilkuntarkkaan uuden opsien kirjojen kuvatekstien viilailuun mennään vielä tämän vuoden kokeessa, mahdollisesti ensi vuonna vasta. Kokeen tekijät tietävät itsekin, että myös tämän kevään ylioppilaissa, joista osa hakee lääkikseen, on vanhan opsin mukaan opiskelleita ja sen perusteella ylioppilaiksi itsensä kirjoittaneita.

Poissa nettihai

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 10
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #23 : 08.03.19 - klo:13:07 »
Ehkä vois jamerasta käydä hakeen bilsan kirjat (jostain syystä koralli kakkonen löytyy multa :D )
ja sit vaikka ton fyssa seiskan ja kemian vitosen.  Kai niistä jotain saa kun vie takaskin nätisti luettuna.

Mafynetti mulla on, mut en oo saletti et onko siellä kaikki muutokset uuteen opsiin, ainakaan tuota Gibbsin energiaa ei kyllä tullut vastaan.

Poissa sudoku

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 16
  • Sukupuoli: Nainen
  • Turun yleiselle 2019
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #24 : 14.03.19 - klo:12:52 »
Uuteen opsiin on siis lisätty IR-spektrien tulkintaa. Googlettelin asiaa ja pelästyin, miten ihmeessä ne voi muistaa ulkoa? Missä kohtaa spektriä on minkäkin sidoksen venytys, taivutus yms. Asiaa tuntui olevan myös jokaisesta funktionaalisesta ryhmästä erikseen... Varsinaista lukion uuden opsin kirjaa en omista - vielä! :)


Millaisia tehtäviä tästä voisi saada aikaan?

Poissa Ellutinh

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 4
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #25 : 14.03.19 - klo:13:23 »
Uuteen opsiin on siis lisätty IR-spektrien tulkintaa. Googlettelin asiaa ja pelästyin, miten ihmeessä ne voi muistaa ulkoa? Missä kohtaa spektriä on minkäkin sidoksen venytys, taivutus yms. Asiaa tuntui olevan myös jokaisesta funktionaalisesta ryhmästä erikseen... Varsinaista lukion uuden opsin kirjaa en omista - vielä! :)


Millaisia tehtäviä tästä voisi saada aikaan?


Mä en ihan hirveesti usko että noita tarvis muistaa ulkoa. Oon tehnyt yliopistolla noita ja siinä vaiheessa yleensä kaivetaan esiin yks sovellus, jossa noi on erikseen merkitty eri yhdisteiden kohdille. Kuulemma niitä oppii muistamaan ulkoa vasta kun tekee sitä vuosikausia työkseen ja kemian porukasta oli kuulemma yksi joka osas tulkata noita spektrejä suoraan kuvasta.

Poissa sudoku

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 16
  • Sukupuoli: Nainen
  • Turun yleiselle 2019
Vs: Kootaan tähän muutokset vanha OPS -> uusi OPS
« Vastaus #26 : 15.03.19 - klo:16:06 »
Uuteen opsiin on siis lisätty IR-spektrien tulkintaa. Googlettelin asiaa ja pelästyin, miten ihmeessä ne voi muistaa ulkoa? Missä kohtaa spektriä on minkäkin sidoksen venytys, taivutus yms. Asiaa tuntui olevan myös jokaisesta funktionaalisesta ryhmästä erikseen... Varsinaista lukion uuden opsin kirjaa en omista - vielä! :)


Millaisia tehtäviä tästä voisi saada aikaan?


Mä en ihan hirveesti usko että noita tarvis muistaa ulkoa. Oon tehnyt yliopistolla noita ja siinä vaiheessa yleensä kaivetaan esiin yks sovellus, jossa noi on erikseen merkitty eri yhdisteiden kohdille. Kuulemma niitä oppii muistamaan ulkoa vasta kun tekee sitä vuosikausia työkseen ja kemian porukasta oli kuulemma yksi joka osas tulkata noita spektrejä suoraan kuvasta.





Huh, olipa hyvä! Näin vähän arvelinkin. Näyttivät kohtuullisen haastavilta.  :)

 

Seuraa meitä