Kirjoittaja Aihe: Pääsykokeen tehtäviä, joista ette saaneet oikeita vastauksia  (Luettu 1732 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Teemu556

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 1
Ketjun tarkoituksena siis kerätä pääsykokeen tehtäviä, joista ette saaneet oikeita vastauksia. Osallistujat voivat sitten auttaa toisiaan kyseisten tehtävien kanssa.




Itsellä ei onnistu osion 6 tehtävä 8.
Kuinka paljon 100 millilitraan HCl-liuosta (c = 0,10 mol/l) pitää lisätä NaOH-liuosta (c = 0,20 mol/l), jotta muodostuneen liuoksen pH olisi 2,0? (t = 25 °C)


Vastausanalyysin mukaan pitäisi saada 43ml. Useamman yrityksen jälkeen päädyn kuitenkin aina lukuun 45ml

Poissa inkeri

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Ketjun tarkoituksena siis kerätä pääsykokeen tehtäviä, joista ette saaneet oikeita vastauksia. Osallistujat voivat sitten auttaa toisiaan kyseisten tehtävien kanssa.




Itsellä ei onnistu osion 6 tehtävä 8.
Kuinka paljon 100 millilitraan HCl-liuosta (c = 0,10 mol/l) pitää lisätä NaOH-liuosta (c = 0,20 mol/l), jotta muodostuneen liuoksen pH olisi 2,0? (t = 25 °C)


Vastausanalyysin mukaan pitäisi saada 43ml. Useamman yrityksen jälkeen päädyn kuitenkin aina lukuun 45ml


Huomioitko laskuissasi sen että NaOH-lisäysten myötä liuoksen kokonaistilavuus kasvaa?

Kysyjä

  • Vieras
Millä seuraavista reagensseista saadaan keltaisesta volframioksidista (WO3) syvänsinistä volframioksidia (W20O58)?[/font]* sinkkijauheella[/font]* laimealla vetykloridihapon vesiliuoksella[/font]* 5-tilavuusprosenttisella natriumhypokloriitin vesiliuoksella[/font]* kiinteillä natriumhydroksidirakeilla[/font]Tämä on ilmeisesti mainittuna jossain kirjassa vai olisiko tämän pystynyt päättelemään jotenkin? On kyllä itsellä mennyt pahasti ohi tämä ::) [/font]

Poissa lakimiesnainen666

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Millä seuraavista reagensseista saadaan keltaisesta volframioksidista (WO3) syvänsinistä volframioksidia (W20O58)?[....]Tämä on ilmeisesti mainittuna jossain kirjassa vai olisiko tämän pystynyt päättelemään jotenkin? On kyllä itsellä mennyt pahasti ohi tämä
Nopealla silmäyksellä huomataan, että syvänsinisessä volframioksidissa on 2,9 happea yhtä (1) volframia kohtia, kun puolestaan keltaisessa volframioksidissa suhde on n(W)/n(O)=1/3. Koska yhdiste on ulkoiselta varaukseltaan neutraali, on ilmeistä, että kysytty reagenssi saa wolframin pelkistymään. Vastauksen reagenssi on siis epäjalompi kuin volfram.

Volfram ei taida olla osana yhdenkään lukiokirjan jännitesarjaa, joten tässä tehtävässä lienee haarukoitava oikea vastaus poissulkumenetelmällä.
 Laimealla vetykloridihapon vesiliuoksella?
– Tuskin, koska emme usko että laimea liuos tässä tapauksessa saa riittävän voimakasta reaktiota aikaan – ja uskomme, että todennäköisemmin meidän hyvä volframimme hapettuisi kuin pelkistyisi, jos jokin reaktio ylipäänsä käynnistyisi.

5-tilavuusprosenttisella natriumhypokloriitin vesiliuoksella?– Emme ehkä tiedä paljoakaan hypokloriitti-ionista, mutta ainakaan meillä ei ole mitään syytä tietää reaktiosta, jossa Hypokloriitti-ioni luovuttaisi elektroneja metalli-ionille. Emme siis usko, että hypokloriitti-ionit toimisivat missään tapauksessa pelkistimenä.

Kiinteillä natriumhydroksidirakeilla?
– Luullakseni lukiosta valmistuessamme tiedämme, että natriumhydroksidi hapettaa alumiinia kiivaassa reaktiossa. Hydroksidi-ionit eivät tietääksemme luovuta elektroneja metalli-ioneille, ts. emme usko, että hydroksidi-ionit toimisivat missään tapauksessa pelkistimenä.

Tässä valossa oikea vaihtoehto, sinkkijauheella, vaikuttaa jo melko houkuttelevalta: Tiedämme sinkin olevan melko epäjalo metalli, ja kaiken lisäksi sinkki on tässä vaihtoehdossa sopivasti metallimuodossa, eli kykenevä luovuttamaan elektroneja ionimuotoiselle jalommalle metallille. Nyt tarvitsemme enää ripauksen uskallusta ja hyppysellisen itseluottamusta, jotta uskallamme tehdä oikean valinnan.
« Viimeksi muokattu: 25.05.20 - klo:15:34 kirjoittanut lakimiesnainen666 »

Kysyjä

  • Vieras
Millä seuraavista reagensseista saadaan keltaisesta volframioksidista (WO3) syvänsinistä volframioksidia (W20O58)?[....]Tämä on ilmeisesti mainittuna jossain kirjassa vai olisiko tämän pystynyt päättelemään jotenkin? On kyllä itsellä mennyt pahasti ohi tämä
Nopealla silmäyksellä huomataan, että syvänsinisessä volframioksidissa on 2,9 happea yhtä (1) volframia kohtia, kun puolestaan keltaisessa volframioksidissa suhde on n(W)/n(O)=1/3. Koska yhdiste on ulkoiselta varaukseltaan neutraali, on ilmeistä, että kysytty reagenssi saa wolframin pelkistymään. Vastauksen reagenssi on siis epäjalompi kuin volfram.

Volfram ei taida olla osana yhdenkään lukiokirjan jännitesarjaa, joten tässä tehtävässä lienee haarukoitava oikea vastaus poissulkumenetelmällä.
 Laimealla vetykloridihapon vesiliuoksella?
– Tuskin, koska emme usko että laimea liuos tässä tapauksessa saa riittävän voimakasta reaktiota aikaan – ja uskomme, että todennäköisemmin meidän hyvä volframimme hapettuisi kuin pelkistyisi, jos jokin reaktio ylipäänsä käynnistyisi.

5-tilavuusprosenttisella natriumhypokloriitin vesiliuoksella?– Emme ehkä tiedä paljoakaan hypokloriitti-ionista, mutta ainakaan meillä ei ole mitään syytä tietää reaktiosta, jossa Hypokloriitti-ioni luovuttaisi elektroneja metalli-ionille. Emme siis usko, että hypokloriitti-ionit toimisivat missään tapauksessa pelkistimenä.

Kiinteillä natriumhydroksidirakeilla?
– Luullakseni lukiosta valmistuessamme tiedämme, että natriumhydroksidi hapettaa alumiinia kiivaassa reaktiossa. Hydroksidi-ionit eivät tietääksemme luovuta elektroneja metalli-ioneille, ts. emme usko, että hydroksidi-ionit toimisivat missään tapauksessa pelkistimenä.

Tässä valossa oikea vaihtoehto, sinkkijauheella, vaikuttaa jo melko houkuttelevalta: Tiedämme sinkin olevan melko epäjalo metalli, ja kaiken lisäksi sinkki on tässä vaihtoehdossa sopivasti metallimuodossa, eli kykenevä luovuttamaan elektroneja ionimuotoiselle jalommalle metallille. Nyt tarvitsemme enää ripauksen uskallusta ja hyppysellisen itseluottamusta, jotta uskallamme tehdä oikean valinnan.
Okei eli olisi pystynyt päättelemään  ::) kiitoksia! :peukku:

 

Seuraa meitä