Kirjoittaja Aihe: Pääsykokeen virheitä  (Luettu 5078 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Kysyjä

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 93
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #15 : 21.05.20 - klo:11:05 »
Tuossa uraanin hajoamistehtävässä oli aikaisempana vuonna tehtävänannossa virhe. Siinä väitettiin, että tapahtuu vain alfahajoamista ja sen vuoksi tehtävä poistettiin arvostelusta. Nyt tehtävänanto ja vastaus ovat linjassa ja oikein.


Olet oikeassa. Käsi pystyyn virheen merkiksi. En muistanut että siellä luki tuo sana vain. ::)  Mutta koppisiemen tehtävässä on ainakin eri vastaus kuin sen vuoden kokeessa joten ei tämä nyt silti ihan putkeen ole mennyt.  :o

Poissa Lucrezia

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 1
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #16 : 21.05.20 - klo:12:56 »
Onko tosiaan niin, että geeninsiirron onnistumista kasveihin voidaan tutkia antibioottiresistenssillä?  ???


Ja kategoriassamme "oikea paras vastaus" voidaan tulkita granulosyytit tärkeimmäksi osaksi synnynnäistä immuniteettia? Ymmärtääkseni ne osallistuvat lukiotasolla lähinnä allergioihin, jotka ovat epäluonnollisia, ja histamiinin - joita myös syöttösolut erittävät - erittämiseen. Neutrofiilit hyvin epäspesifisiä, jolloin jäävät makrofagien jalkoihin.


Siinä, missä imusolmukkeet taas ovat kaiken keskus. Mahdollistavat siirtymän hankittuun immuniteettiin, jota ilman oltaisiin lirissä. Puhumattakaan pernasta ja kateenkorvasta, jotka jollain tasolla voidaan laskea isoiksi imusolmukkeiksi.


Voidaan miettiä, mitä tapahtuisi, jos granulosyytit poistetaan vs jos imusolmukkeet poistetaan.

Poissa kloroformi

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 30
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #17 : 21.05.20 - klo:13:10 »
Onko tosiaan niin, että geeninsiirron onnistumista kasveihin voidaan tutkia antibioottiresistenssillä?  ???


Ja kategoriassamme "oikea paras vastaus" voidaan tulkita granulosyytit tärkeimmäksi osaksi synnynnäistä immuniteettia? Ymmärtääkseni ne osallistuvat lukiotasolla lähinnä allergioihin, jotka ovat epäluonnollisia, ja histamiinin - joita myös syöttösolut erittävät - erittämiseen. Neutrofiilit hyvin epäspesifisiä, jolloin jäävät makrofagien jalkoihin.


Siinä, missä imusolmukkeet taas ovat kaiken keskus. Mahdollistavat siirtymän hankittuun immuniteettiin, jota ilman oltaisiin lirissä. Puhumattakaan pernasta ja kateenkorvasta, jotka jollain tasolla voidaan laskea isoiksi imusolmukkeiksi.


Voidaan miettiä, mitä tapahtuisi, jos granulosyytit poistetaan vs jos imusolmukkeet poistetaan.


Neutrofiilit on aikalailla tärkeimpiä syöjäsoluja akuutissa tulehdusvasteessa.

Poissa tenhis

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 1
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #18 : 21.05.20 - klo:13:31 »
Mitenköhän 3 osion 2 kysymys ajatellaan kun oikeaksi vastaukseksi on merkitty Rna-alukkeet vaihdetaan dna:ksi. Mutta yhdessä materiaalissa ainakin sanotaan suoraan että okazagin fragmenteissa näin tapahtuu, MUTTA kromosomien päissä sijaitsevia alukkeita EI voida korvata dna-nukleotideilla. 🤔 Periaatteessa tuohon ei ole oikeaa vastausta.

Poissa wannabekemisti

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 5
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #19 : 21.05.20 - klo:14:20 »
Mitenköhän 3 osion 2 kysymys ajatellaan kun oikeaksi vastaukseksi on merkitty Rna-alukkeet vaihdetaan dna:ksi. Mutta yhdessä materiaalissa ainakin sanotaan suoraan että okazagin fragmenteissa näin tapahtuu, MUTTA kromosomien päissä sijaitsevia alukkeita EI voida korvata dna-nukleotideilla. 🤔 Periaatteessa tuohon ei ole oikeaa vastausta.


Kyllähän se on ihan oikein. Tehtävässä ei väitetä, että KAIKKI rna-alukkeet korvataan dna:lla. Todetaan vain, että alukkeet korvataan ja se kyllä on yksi osa replikaatiota. Ja vieläpä erittäin tärkeä sellainen laahaavan juosteen muodostumisen kannalta.

Poissa lakimiesnainen666

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #20 : 22.05.20 - klo:19:43 »
Mites tuo kitkavoimatehtävä, missä oli ne neljä palikkaa? Heidän mielestään oikea vastaus olisi C=D<A<B, vaikka B-palikkakin pysyy paikallaan, eli oikea vastaus olisi C=D<A=B. Vastaava taisi olla jonkin aiemman vuoden pääsykokeissa (teht. B7) ja siinä oli viisi kappaletta. Oikea vastaus siinä oli tuon jälkimmäisen vastauksen mukainen.
Tämä tehtävä askarruttaa itseäkin. Jaksaisiko joku vääntää rautalangasta? Eli osio 9, tehtävä 5.

"Massaltaan m olevaan kappaleeseen vaikuttaa vakiovoima. Kappale pysyy paikallaan. Mikä on systeemien (A–D) järjestys kappaleen ja alustan välillä vaikuttavan kitkavoiman maksimiarvon suuruuden mukaan? Pinnan ja kappaleen välinen kitkakerroin on sama kaikissa systeemeissä."

Kitkavoiman maksimiarvo tarkoittaa tässä ilmeisesti lähtökitkaa? Vai tarkoittaako? Jos tarkoittaa, miksi ihmeessä kappale A lähtisi liikkeelle vedettäessä voimalla 2F, kun ei kappale B:kään lähde? Olosuhteethan ovat – vetävän voiman suuruutta lukuunottamatta – kohdassa A ja B täysin täysin samat. Ei voida myöskään tietää, lähtisikö kumpikaan kappale liikkeelle, jos vetävä voima olisi suuruudeltaan 3F, tai vaikkapa 666F.

Totta puhuakseni en tässä kontekstissa ymmärrä, miksi noilla rampilla kököttävillä kappaleilla C ja D olisi sen suurempi lähtökitka. Lähtökitkan suuruus kuitenkin käsittääkseni on yhtä suuri kuin liikkeen suuntaisten voimien summa liikahtamishetkellä, mutta vastakkaissuuntainen. Ramppi varmaan kuitenkin on yhtä lailla "alustaa" kuin kohtien A ja B tasokin, jolloin kitkakertoimenkin pitäisi ymmärtääkseni olla vakio kaikissa tehtävän tilanteissa. :D Kai tuon kappaleen massan m ja luiskan kulman α on mielekästä olettaa olevan vakioita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan? Eikö siis lähtökitkan suuruuden tulisi olla sama joka ikisessä tehtävän kohdassa?

Pikemminkin vaikuttaa, että tässä tarkoitetaan kysyä kappaleen lepokitkan suuruutta. Mutta miksi sitten nimittää lepokitkaa "kitkavoiman maksimiarvoksi"?  Ja voisiko silloin vastausta oikeastaan edes tietää, kun emme tiedä onko F suurempi vai pienempi kuin Gx – ymmärrykseni mukaan arvoitukseksi jäisi, onko vetävien voimien summa suurempi kohdassa C vai kohdassa D.


Laitetaas vielä linkki vastausanalyysiin tähänkin, kun sivu jo vaihtui.https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2020_vastausanalyysi-svarsanalys_vaihe-fas_1.pdf

Poissa inkeri

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 9
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #21 : 22.05.20 - klo:20:28 »
Mites tuo kitkavoimatehtävä, missä oli ne neljä palikkaa? Heidän mielestään oikea vastaus olisi C=D<A<B, vaikka B-palikkakin pysyy paikallaan, eli oikea vastaus olisi C=D<A=B. Vastaava taisi olla jonkin aiemman vuoden pääsykokeissa (teht. B7) ja siinä oli viisi kappaletta. Oikea vastaus siinä oli tuon jälkimmäisen vastauksen mukainen.
Tämä tehtävä askarruttaa itseäkin. Jaksaisiko joku vääntää rautalangasta? Eli osio 9, tehtävä 5.

"Massaltaan m olevaan kappaleeseen vaikuttaa vakiovoima. Kappale pysyy paikallaan. Mikä on systeemien (A–D) järjestys kappaleen ja alustan välillä vaikuttavan kitkavoiman maksimiarvon suuruuden mukaan? Pinnan ja kappaleen välinen kitkakerroin on sama kaikissa systeemeissä."

Kitkavoiman maksimiarvo tarkoittaa tässä ilmeisesti lähtökitkaa? Vai tarkoittaako? Jos tarkoittaa, miksi ihmeessä kappale A lähtisi liikkeelle vedettäessä voimalla 2F, kun ei kappale B:kään lähde? Olosuhteethan ovat – vetävän voiman suuruutta lukuunottamatta – kohdassa A ja B täysin täysin samat. Ei voida myöskään tietää, lähtisikö kumpikaan kappale liikkeelle, jos vetävä voima olisi suuruudeltaan 3F, tai vaikkapa 666F.

Totta puhuakseni en tässä kontekstissa ymmärrä, miksi noilla rampilla kököttävillä kappaleilla C ja D olisi sen suurempi lähtökitka. Lähtökitkan suuruus kuitenkin käsittääkseni on yhtä suuri kuin liikkeen suuntaisten voimien summa liikahtamishetkellä, mutta vastakkaissuuntainen. Ramppi varmaan kuitenkin on yhtä lailla "alustaa" kuin kohtien A ja B tasokin, jolloin kitkakertoimenkin pitäisi ymmärtääkseni olla vakio kaikissa tehtävän tilanteissa. :D Kai tuon kappaleen massan m ja luiskan kulman α on mielekästä olettaa olevan vakioita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan? Eikö siis lähtökitkan suuruuden tulisi olla sama joka ikisessä tehtävän kohdassa?

Pikemminkin vaikuttaa, että tässä tarkoitetaan kysyä kappaleen lepokitkan suuruutta. Mutta miksi sitten nimittää lepokitkaa "kitkavoiman maksimiarvoksi"?  Ja voisiko silloin vastausta oikeastaan edes tietää, kun emme tiedä onko F suurempi vai pienempi kuin Gx – ymmärrykseni mukaan arvoitukseksi jäisi, onko vetävien voimien summa suurempi kohdassa C vai kohdassa D.


Laitetaas vielä linkki vastausanalyysiin tähänkin, kun sivu jo vaihtui.https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2020_vastausanalyysi-svarsanalys_vaihe-fas_1.pdf


Aivan, enpä edes huomannut asiaa aiemmin. Kitkavoiman maksimihan on juurikin se lähtökitka, joka riippuu ainoastaan lepokitkakertoimesta ja pinnan tukivoimasta. Kappaleilla A ja B on sama massa ja oletettavasti myös sama lepokitkakerroin, joten näiden lepokitkavoiman maksiminhan tulisi olla sama. Kappaleilla C ja D on myös keskenään yhtä suuri lepokitkavoiman maksimi = lepokitkakerroin x cos(alfa) x mg. Joten tämän perusteella oikea vastaus olisi C=D<A=B.

Poissa lakimiesnainen666

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #22 : 22.05.20 - klo:21:17 »
Aivan, enpä edes huomannut asiaa aiemmin. Kitkavoiman maksimihan on juurikin se lähtökitka, joka riippuu ainoastaan lepokitkakertoimesta ja pinnan tukivoimasta. Kappaleilla A ja B on sama massa ja oletettavasti myös sama lepokitkakerroin, joten näiden lepokitkavoiman maksiminhan tulisi olla sama. Kappaleilla C ja D on myös keskenään yhtä suuri lepokitkavoiman maksimi = lepokitkakerroin x cos(alfa) x mg. Joten tämän perusteella oikea vastaus olisi C=D<A=B.
Näin näyttäisi olevan. Tarkennan vielä, koska asia on itselle hieman vaikea hahmottaa.

Siis jos G+Fμ0,max+N=0, missä Fμ0,max0N, missä μ0 on lähtökitkakerroin (pintapareille ominainen vakio, μ0 = tan α = μ0N/N).

Kohtisuoraan tasoan vastaan siis

N + Gy = 0, joten N = mg cos α

eli aivan kuten kirjoitit. Ja totisesti kateetti on lyhyempi kuin hypotenuusa, joten oikean vastauksen tulisi olla juurikin tuo C=D<A=B.

Nyt kai sitten pitäisi vaan lähettää oikaisupyyntöä, koska itsellä jäi kokeessa vastaamatta ko. kysymykseen. Vaikka luultavimmin joku on tuosta jo ehtinyt naputtaa..
----------

No entäpä sitten tämä? Osio 11, tehtävä 8.

"Samasta materiaalista on valmistettu kaksi palloa. Pallon A (massa mA) säde on r ja pallon B (massa mB) säde 3r. Mikä on pallojen massojen suhde mA/mB?"
Tästä ei kyllä taida millään ilveellä saada muuta tulosta kuin 0,111 ? Vastausanalyysi sanoo 0,037.
« Viimeksi muokattu: 22.05.20 - klo:21:42 kirjoittanut lakimiesnainen666 »

laakamato

  • Vieras
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #23 : 22.05.20 - klo:21:48 »
3³ = 27 ja 1/27 = 0,037  :wink:

Poissa lakimiesnainen666

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #24 : 22.05.20 - klo:21:55 »
3³ = 27 ja 1/27 = 0,037  :wink:
Tru :D niillä on varmaan parempi laskin siellä toimikunnassa  ;D

Poissa Jopukka

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 65
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #25 : 22.05.20 - klo:22:04 »
Aivan, enpä edes huomannut asiaa aiemmin. Kitkavoiman maksimihan on juurikin se lähtökitka, joka riippuu ainoastaan lepokitkakertoimesta ja pinnan tukivoimasta. Kappaleilla A ja B on sama massa ja oletettavasti myös sama lepokitkakerroin, joten näiden lepokitkavoiman maksiminhan tulisi olla sama. Kappaleilla C ja D on myös keskenään yhtä suuri lepokitkavoiman maksimi = lepokitkakerroin x cos(alfa) x mg. Joten tämän perusteella oikea vastaus olisi C=D<A=B.
Näin näyttäisi olevan. Tarkennan vielä, koska asia on itselle hieman vaikea hahmottaa.

Siis jos G+Fμ0,max+N=0, missä Fμ0,max0N, missä μ0 on lähtökitkakerroin (pintapareille ominainen vakio, μ0 = tan α = μ0N/N).

Kohtisuoraan tasoan vastaan siis

N + Gy = 0, joten N = mg cos α

eli aivan kuten kirjoitit. Ja totisesti kateetti on lyhyempi kuin hypotenuusa, joten oikean vastauksen tulisi olla juurikin tuo C=D<A=B.

Nyt kai sitten pitäisi vaan lähettää oikaisupyyntöä, koska itsellä jäi kokeessa vastaamatta ko. kysymykseen. Vaikka luultavimmin joku on tuosta jo ehtinyt naputtaa..
----------

No entäpä sitten tämä? Osio 11, tehtävä 8.

"Samasta materiaalista on valmistettu kaksi palloa. Pallon A (massa mA) säde on r ja pallon B (massa mB) säde 3r. Mikä on pallojen massojen suhde mA/mB?"
Tästä ei kyllä taida millään ilveellä saada muuta tulosta kuin 0,111 ? Vastausanalyysi sanoo 0,037.


Kyllä siitä tulee 0,037.


M(a)/ M(b) menee muotoon r^3 / (3r)^3 -> 1/27 = 0.037

Poissa TeknoDoktor

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 561
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #26 : 22.05.20 - klo:22:47 »
Tämä tehtävä askarruttaa itseäkin. Jaksaisiko joku vääntää rautalangasta? Eli osio 9, tehtävä 5.

"Massaltaan m olevaan kappaleeseen vaikuttaa vakiovoima. Kappale pysyy paikallaan. Mikä on systeemien (A–D) järjestys kappaleen ja alustan välillä vaikuttavan kitkavoiman maksimiarvon suuruuden mukaan? Pinnan ja kappaleen välinen kitkakerroin on sama kaikissa systeemeissä."

Kitkavoiman maksimiarvo tarkoittaa tässä ilmeisesti lähtökitkaa? Vai tarkoittaako? Jos tarkoittaa, miksi ihmeessä kappale A lähtisi liikkeelle vedettäessä voimalla 2F, kun ei kappale B:kään lähde? Olosuhteethan ovat – vetävän voiman suuruutta lukuunottamatta – kohdassa A ja B täysin täysin samat. Ei voida myöskään tietää, lähtisikö kumpikaan kappale liikkeelle, jos vetävä voima olisi suuruudeltaan 3F, tai vaikkapa 666F.

Totta puhuakseni en tässä kontekstissa ymmärrä, miksi noilla rampilla kököttävillä kappaleilla C ja D olisi sen suurempi lähtökitka. Lähtökitkan suuruus kuitenkin käsittääkseni on yhtä suuri kuin liikkeen suuntaisten voimien summa liikahtamishetkellä, mutta vastakkaissuuntainen. Ramppi varmaan kuitenkin on yhtä lailla "alustaa" kuin kohtien A ja B tasokin, jolloin kitkakertoimenkin pitäisi ymmärtääkseni olla vakio kaikissa tehtävän tilanteissa. :D Kai tuon kappaleen massan m ja luiskan kulman α on mielekästä olettaa olevan vakioita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan? Eikö siis lähtökitkan suuruuden tulisi olla sama joka ikisessä tehtävän kohdassa?

Pikemminkin vaikuttaa, että tässä tarkoitetaan kysyä kappaleen lepokitkan suuruutta. Mutta miksi sitten nimittää lepokitkaa "kitkavoiman maksimiarvoksi"?  Ja voisiko silloin vastausta oikeastaan edes tietää, kun emme tiedä onko F suurempi vai pienempi kuin Gx – ymmärrykseni mukaan arvoitukseksi jäisi, onko vetävien voimien summa suurempi kohdassa C vai kohdassa D.


Laitetaas vielä linkki vastausanalyysiin tähänkin, kun sivu jo vaihtui.https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2020_vastausanalyysi-svarsanalys_vaihe-fas_1.pdf

Tehtävässä ei ole kyse siitä, lähtisikö kappale A liikkeelle voimalla 2F (tai 666F) vaan siitä, että mikäli kappaleita vedetään kuvassa olevilla voimilla, niin mikä on maksimi kitkavoima, joka systeemissä voi esiintyä.


Jos kappale on paikallaan, ei kitkavoima voi olla vetävää voimaa suurempi. Näin ollen tapauksessa B maksimi kitkavoima voi olla 2F ja tapauksessa A se voi olla maksimissaan F.


Kummassakin tapauksessa maksimi kitkavoimalle on u*m*g, mutta on mahdollista, että F < u*m*g < 2F.


Kaltevan tason tapauksessa maksimi on kuten laskitkin u*m*g*cos(a), joka on pienempi kuin u*m*g, jos a > 0. Ehkä oikaisupyyntöön voisi argumentoida, että a voi olla 0, koska kuva on vaan hahmotelma tilanteesta eikä eksplisiittisesti ole määritelty, että a ei ole 0?

Poissa Kysyjä

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 93
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #27 : 22.05.20 - klo:23:19 »
Tämä tehtävä askarruttaa itseäkin. Jaksaisiko joku vääntää rautalangasta? Eli osio 9, tehtävä 5.

"Massaltaan m olevaan kappaleeseen vaikuttaa vakiovoima. Kappale pysyy paikallaan. Mikä on systeemien (A–D) järjestys kappaleen ja alustan välillä vaikuttavan kitkavoiman maksimiarvon suuruuden mukaan? Pinnan ja kappaleen välinen kitkakerroin on sama kaikissa systeemeissä."

Kitkavoiman maksimiarvo tarkoittaa tässä ilmeisesti lähtökitkaa? Vai tarkoittaako? Jos tarkoittaa, miksi ihmeessä kappale A lähtisi liikkeelle vedettäessä voimalla 2F, kun ei kappale B:kään lähde? Olosuhteethan ovat – vetävän voiman suuruutta lukuunottamatta – kohdassa A ja B täysin täysin samat. Ei voida myöskään tietää, lähtisikö kumpikaan kappale liikkeelle, jos vetävä voima olisi suuruudeltaan 3F, tai vaikkapa 666F.

Totta puhuakseni en tässä kontekstissa ymmärrä, miksi noilla rampilla kököttävillä kappaleilla C ja D olisi sen suurempi lähtökitka. Lähtökitkan suuruus kuitenkin käsittääkseni on yhtä suuri kuin liikkeen suuntaisten voimien summa liikahtamishetkellä, mutta vastakkaissuuntainen. Ramppi varmaan kuitenkin on yhtä lailla "alustaa" kuin kohtien A ja B tasokin, jolloin kitkakertoimenkin pitäisi ymmärtääkseni olla vakio kaikissa tehtävän tilanteissa. :D Kai tuon kappaleen massan m ja luiskan kulman α on mielekästä olettaa olevan vakioita, vaikka sitä ei erikseen mainitakaan? Eikö siis lähtökitkan suuruuden tulisi olla sama joka ikisessä tehtävän kohdassa?

Pikemminkin vaikuttaa, että tässä tarkoitetaan kysyä kappaleen lepokitkan suuruutta. Mutta miksi sitten nimittää lepokitkaa "kitkavoiman maksimiarvoksi"?  Ja voisiko silloin vastausta oikeastaan edes tietää, kun emme tiedä onko F suurempi vai pienempi kuin Gx – ymmärrykseni mukaan arvoitukseksi jäisi, onko vetävien voimien summa suurempi kohdassa C vai kohdassa D.


Laitetaas vielä linkki vastausanalyysiin tähänkin, kun sivu jo vaihtui.https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/2020_vastausanalyysi-svarsanalys_vaihe-fas_1.pdf

Tehtävässä ei ole kyse siitä, lähtisikö kappale A liikkeelle voimalla 2F (tai 666F) vaan siitä, että mikäli kappaleita vedetään kuvassa olevilla voimilla, niin mikä on maksimi kitkavoima, joka systeemissä voi esiintyä.


Jos kappale on paikallaan, ei kitkavoima voi olla vetävää voimaa suurempi. Näin ollen tapauksessa B maksimi kitkavoima voi olla 2F ja tapauksessa A se voi olla maksimissaan F.


Kummassakin tapauksessa maksimi kitkavoimalle on u*m*g, mutta on mahdollista, että F < u*m*g < 2F.


Kaltevan tason tapauksessa maksimi on kuten laskitkin u*m*g*cos(a), joka on pienempi kuin u*m*g, jos a > 0. Ehkä oikaisupyyntöön voisi argumentoida, että a voi olla 0, koska kuva on vaan hahmotelma tilanteesta eikä eksplisiittisesti ole määritelty, että a ei ole 0?


Sanottiinkohan mafyltä, että tästä ekasta osasta on turha tehdä oikaisupyyntöjä koska eivät ehdi tulla kakkosvaiheeseen🤔

Poissa TeknoDoktor

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 561
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #28 : 22.05.20 - klo:23:34 »
Sanottiinkohan mafyltä, että tästä ekasta osasta on turha tehdä oikaisupyyntöjä koska eivät ehdi tulla kakkosvaiheeseen
Se onkin jännä nähdä, millaisen päätöksen tuosta 1. vaiheesta yliopistot tekevät - eli onko jotain, mistä voi oikaisua pyytää tai valittaa - kyseessähän ei ole mikään hallintopäätös opiskelijaksi ottamisesta, josta laki antaa mahdollisuuden vaatia oikaisua...

Poissa lakimiesnainen666

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 13
Vs: Pääsykokeen virheitä
« Vastaus #29 : 22.05.20 - klo:23:58 »

Tehtävässä ei ole kyse siitä, lähtisikö kappale A liikkeelle voimalla 2F (tai 666F) vaan siitä, että mikäli kappaleita vedetään kuvassa olevilla voimilla, niin mikä on maksimi kitkavoima, joka systeemissä voi esiintyä.


Jos kappale on paikallaan, ei kitkavoima voi olla vetävää voimaa suurempi. Näin ollen tapauksessa B maksimi kitkavoima voi olla 2F ja tapauksessa A se voi olla maksimissaan F.


Kummassakin tapauksessa maksimi kitkavoimalle on u*m*g, mutta on mahdollista, että F < u*m*g < 2F.


Kaltevan tason tapauksessa maksimi on kuten laskitkin u*m*g*cos(a), joka on pienempi kuin u*m*g, jos a > 0. Ehkä oikaisupyyntöön voisi argumentoida, että a voi olla 0, koska kuva on vaan hahmotelma tilanteesta eikä eksplisiittisesti ole määritelty, että a ei ole 0?
Okei, tämä tulkinta on paremmin linjassa vastauksen kannalla. Tosin jos α = 0, eikös silloin olisi A = C = D < B ?

Mutta jos α > 0, voimien summa ennen lähtökitkan saavuttamista on G + Fμ0 + N + F = 0,

eli kohdassa C olisi  Fμ0 – mg cos α + F = 0 eli Fμ0 = mg cos α – F

ja kohdassa D olisi  Fμ0 – mg cos α – F = 0 eli Fμ0 = mg cos α + F
..vain kuinka? Eli nähdäkseni Fμ0:n 'maksimiarvot' voivat olla yhtä suuret ainoastaan, jos F=0?


Ja juu, mitä oikaisupyyntöihin tulee; tokkopa noista viitsii ainakaan itse mitään toimikunnalta kysellä..

 

Seuraa meitä