@katjusha, tosi hienosti, että pisteet nousivat! Onneksi olkoon siitä. Tiesithän, että se titrauslasku (se viimeinen), niin sehän oli ihan älyn vaikea. Opettaja sanoi, että sellaista tuskin kokeeseen tulee. Vaikka titrauksesta noin muuten kyllä on kysytty paljon, eteenkin monivalinnoissa, niin tällainen tehtävä ei kuulemma ole kovinkaan todennäköinen oikeassa kokeessa.
@hemuls, mielenkiintoista kuulla tuosta heittoliikkeestä. Mä en ole edes tullut ajatelleeksi, että se ei enää ois opsin mukainen tehtävä. Mä oon lukenut vanhan opsin lukiofysiikat, niin en ole aina ihan selvillä vesillä siitä mikä kuuluu uuteen mikä vanhaan. Ainut minkä muistan, on että vaihtovirtapiiri ei enää kuulu opeteltaviin asioihin, eikä linssit ja optiikka.
Mitä taukoon ja lomaan tulee, niin itse olen tämän lukemisen ohella selvittänyt psykologisia taustavaikuttajia oppimiseen ja sen kehitykseen ja tehokkuuteen. Yksin tärkein tekijä niistä on riittävä lepo, että antaa aivojen levätä ja työstää oppimaansa omalla painolla ja ajalla (esim. nukkuessa tai urheillessa tai muuta tekemällä). Mä en alussa uskonut siihen, vaan paahdoin ihan täysillä, ajatuksella, että mikään ei riitä. Mutta nykyjään pidän taukoja aina kun se on mahdollista, ettei ole opetusta. Se valmennuspsykologinen materiaali jota luin, niin se pohjautu amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa oli tutkittu oppilaiden oppimista matemaattisluonnontiet. aineissa. Ne oppilaat, joilla oli lukemisen/laskemisen lisäksi 1-2 muuta mielenkiinnon kohdetta (työ, harrastus, hyväntekeväisyystyö ym.) menesty paremmin, kuin ne jotka vain opiskeli. Tässä samassa materiaalissa oli painotettu myös sitä lepoa ja liikunnan merkistystä.
Sitten toinen asia, noista harjoituskokeista, niin mähän en tee niitä lainkaan tänä vuonna. Viime vuonna ne tosissaan veti mielen niin matalalle ja itseensä uskominen ja kokoominen uuteen nousuun vei ihan käsittämättömiä voimavaroja, johon tänä vuonna päätin, että en lähde.
Kun lisäksi on todistetusti niin, että ihminen joka uskoo omiin suorituksiin ja kykyihin, niin ne pärjää paremmin, kun epäilijä. Jopa kuulemma siinä määrin, että epäiljiä joka oikeasti osaa, epäonnistuu todennäköisemmin, kuin henkilö jonka osaaminen on heikompaa, mutta joka elää ns. onnistumiskuplassa ja uskoo itseensä.
Viime vuoden pieleen menneiden harjoituskokeiden jälkeen ei kyllä ollut enää paljoakaan uskon rippeitä omaa osaamista kohtaan. Joten tänä vuonna kokeilen sellaista strategiaa ja taktiikkaa, että kerään tietoa ja taitoa - ja toki harjoittelen aikapaineen alla tekemistä, jota harjoittelen mm. kokeen avulla, mutta en lähetä sitä arvioitavaksi. Aion kerätä kaikki tunteet siitä, että osaan, enkä lannistaa itseäni pieleen menneillä tehtävillä ja alhaisilla ranking pisteillä. Viime vuonna ei kyllä paljoa lohduttanut se, että sanottiin, että sieltä alle 20%:laisista aina joku pääsee. Mä olin ihan maani myynyt viime vuonna ja räpiköin toukokuussa siellä itsetuntoni pohjamudissa. Kuten aiemmin olen kertonut, niin pääsykoe 2019 meni paremmin, kuin yksikään harjoituskoe viime vuonna, mikä oli niin ihme, sillä olinhan oppinut paljon, mutta se ei vain näkynyt harkkakokeissa.
Valmentajani mukaan tämä voi johtua myös muista tekijöistä. On kuulemma olemassa henkilöitä, jotka alisuorittaa joka kerta, kun ei ole tosi kyseessä. He kykenevät rehelliseen suoritukseen vasta siinä tilanteessa, kun tietävät, että tilanne on tosi. Siihen kuulemma vaikuttaa niin moni asia, ei pelkästää halu, vaan myös fysiologia; tilanteen täytyy olla tarpeeksi jännittävä että esim. adrenaliini ryöpsähtää ja lähtee (adrenergisten) reseptoreittensa vietäväksi. Tällaisiin mekanismeihin ei itse pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jos itsestään tunnistaa tämän, niin on turha polkea itseään näillä alisuorituksilla maan rakoon ja vääristää omaakuvaa osaamisestaan ja osaamistasoa turhilla epäonnistumisilla. On osattava suojella itseään ja ylläpitää positiivista "minä osaan"-asennetta, koko harjoittelukauden ajan. Vain se johtaa haluttuun lopputulokseen. Se on vain se, että jokaisen pitää tunnistaa itsestään sen, miten ja millä tavoin työskentelee parhaiten ja millainen suorittaja itse on. Monelle muulle harjoituskoe toimii ikään kuin "sparrauslaitteena" ja tsemppaa suorituksissa ja jalostaa suoritusta suorittamaan aina vain paremmin. Silloin harjoituskoe on omiaan auttamaan kehityksessä.
Kerro millainen suorittaja sinä olet?
