Kirjoittaja Aihe: Kohteena lääkis: Kevät 2021  (Luettu 12440 kertaa)

0 jäsentä ja 4 Vierasta katselee tätä aihetta.

Poissa Tupu2021

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 23
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #120 : 14.02.21 - klo:22:41 »
Aaa, ok, joo se tehtävä. Tässä tehtävässä oli kyllä onnea mulla matkassa kun en hoksannut analysoida sitä noin hyvin. Mä oisin varmasti mennyt just tohon vähintään/enintään pyöristyslankaan. Nyt kun en huomannu ajatella asiaa, niin menin normisäännöillä! Voi näitä tehtäviä. Tässä huomaa hyvin, että joskus tuurillakin on osuutta tässä pelissä  ;D

Mä ku oon pitänyt niin matalaa profiilia mun hakuprosessista, niin jää niin paljon ajatuksia jaettavaksi. Niitä vuotaa sitten tänne missä tietää satavarmasti, että on joku muukin miettimässä samoja juttuja.  :)

Poissa Elukka25

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 21
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #121 : 14.02.21 - klo:23:23 »
Minäkin olen nyt alkanut kunnolla noita miettimään kun niin monessa mafyn tehtävässä tästä on huomautettu.. niin tietenkin ajattelin että tässä nyt pitää ajatella noin mutta eipä sitten tietenkään  ;D  ja nyt vasta pulassa olisinkin jos oikeassa kokeessa tulisi tuommoinen mut toivottavasti ei tule  ;D 


Ja juu tänne on hyvä jakaa ajatuksia kun samojen asioiden kanssa täällä painitaan  :hiki:

Poissa Airi

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 2
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #122 : 15.02.21 - klo:17:57 »
Osaisiko joku viisaampi selittää, miksi mafyn kokeessa oli partenogeneesi määritelty suvulliseksi lisääntymiseksi?


Ja viitaten aiempiin, oli kyllä haastava koe. Mielenkiinnolla odotan analyysiä.

Poissa Elukka25

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 21
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #123 : 15.02.21 - klo:18:05 »
Osaisiko joku viisaampi selittää, miksi mafyn kokeessa oli partenogeneesi määritelty suvulliseksi lisääntymiseksi?


Ja viitaten aiempiin, oli kyllä haastava koe. Mielenkiinnolla odotan analyysiä.
Muistelisin lukeneeni, että se on siksi, että se kuitenkin saa alkunsa sukusolusta (eli munasolusta), vaikkakin hedelmöitystä ei tapahdu. Ja tämän takia lasketaan suvulliseksi.

Poissa Tane

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 16
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #124 : 15.02.21 - klo:19:08 »
Komppaan edellisiä: Oli kyllä taas saatu kerättyä tukku kunnon haasteita tähän kokeeseen. Monivalinnat olivat mielestäni kiperiä ja sinne palautukseen tuli taas ihan blankkoja sivuja. Odotukset omasta sijoittumisesta rankingissä eivät ole kovin korkealla. Mutta saa nähdä.

Poissa Hemuls

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 8
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #125 : 16.02.21 - klo:11:53 »
Voisi kyllä spekuloida, että pisterajat tippuvat tässä kokeessa verrattuna ensimmäiseen (taisi olla osittain ainakin tuttu koe 2020 kurssilaisille). Varmaan se analyysikin julkaistaan ihan lähipäivinä :o

Poissa Airi

  • Alkuvuotaja
  • Viestejä: 2
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #126 : 16.02.21 - klo:16:36 »
Muistelisin lukeneeni, että se on siksi, että se kuitenkin saa alkunsa sukusolusta (eli munasolusta), vaikkakin hedelmöitystä ei tapahdu. Ja tämän takia lasketaan suvulliseksi.


Kiitos :)

Poissa Tupu2021

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 23
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #127 : 16.02.21 - klo:22:55 »
Hei kiitos @elukka ymmärryksestä tuolla ylempänä  :icon_syda:

Tuli tässä mieleen, että onko tiedesampo teille tuttu? Mä käyn siellä aina välillä iltasin testailemassa omia monivalintataitoja ja ajattelin, että siitä voisi olla iloa muillekin.


Tiedesampo on siis:


"Tiedesampo on ylioppilaskirjoituksiin ja pääsykokeisiin valmentava monivalintapeli, joka sisältää lähes tuhat kysymystä lukion fysiikasta, kemiasta ja biologiasta. Peli arpoo pelaajalle kymmenen kysymyksen sarjan esivalintojen mukaan ja kierroksella väärin menneitä kysymyksiä on mahdollista yrittää uudelleen.Tämän pelin on kehittänyt joukko luonnontieteitä opiskelevia ystävyksiä, jotka halusivat tarjota vaihtoehtoisen opiskelumenetelmän kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Ylläpidämme ja kehitämme peliä aktiivisesti omien ideoidemme sekä käyttäjiltä saadun palautteen perusteella."

Käykäähän testailemassa osoitteessa: www.tiedesampo.fi

Poissa Hemuls

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 8
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #128 : 17.02.21 - klo:10:18 »
Toi tiedesampo on kyllä mielenkiintoinen, kiitos hyvästä vinkistä!

Poissa Katjusha

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 40
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #129 : 18.02.21 - klo:11:21 »
No niin, mitens ne kokeet sitten menikään? Mä olin sen ekan kokeen jälkeen, että nytpä tuplataan pisteet seuraavaan. No, kokeen aikana, kun en osannut pallon heitto - tai titrauslaskua, jouduin muuttamaan tulostavoitetta, että jos +20 pistettä saisin. No, senhän sitten sain. Pitää nuo muutamat laskut käydä läpi, että miten ne olisi ratkaistu. Ensi viikolla en meinannut "lomaa" pitää taaskaan, vaikka opetuksessa onkin tauko.
Kunpa jaksaisi pitää tahtia vaan yllä ja toivoa, vaikka tuntuu aika toivottomalta päästä 75% tasolle enää tällä aikataululla tältä tasolta.

Poissa Hemuls

  • Satunnaisvuotaja
  • Viestejä: 8
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #130 : 18.02.21 - klo:13:45 »
20 pisteen parannus on tosi hyvin! Itellä tuli alaspäin tyyliin 10 pistettä verrattuna ekaan kokeeseen. En ole tosiaan satavarma, että kuuluuko heittoliikkeet enää edes uusimpaan opsiin (mafynetissä siitä on kuitenkin fysiikan puolella teoriaa ja tehtäviä - muistaakseni aika loppupäässä). Itellä oli mieli hetkellisesti aika maassa tokan kokeen jälkeen, mutta onneksi on kuitenkin vielä viisi harkkakoetta edessä. Kannattaa omasta mielestäni breikkailla välillä, jos aikataulu antaa myöten.

Poissa Tupu2021

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 23
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #131 : 20.02.21 - klo:13:42 »
@katjusha, tosi hienosti, että pisteet nousivat! Onneksi olkoon siitä. Tiesithän, että se titrauslasku (se viimeinen), niin sehän oli ihan älyn vaikea. Opettaja sanoi, että sellaista tuskin kokeeseen tulee. Vaikka titrauksesta noin muuten kyllä on kysytty paljon, eteenkin monivalinnoissa, niin tällainen tehtävä ei kuulemma ole kovinkaan todennäköinen oikeassa kokeessa.

@hemuls, mielenkiintoista kuulla tuosta heittoliikkeestä. Mä en ole edes tullut ajatelleeksi, että se ei enää ois opsin mukainen tehtävä. Mä oon lukenut vanhan opsin lukiofysiikat, niin en ole aina ihan selvillä vesillä siitä mikä kuuluu uuteen mikä vanhaan. Ainut minkä muistan, on että vaihtovirtapiiri ei enää kuulu opeteltaviin asioihin, eikä linssit ja optiikka.

Mitä taukoon ja lomaan tulee, niin itse olen tämän lukemisen ohella selvittänyt psykologisia taustavaikuttajia oppimiseen ja sen kehitykseen ja tehokkuuteen. Yksin tärkein tekijä niistä on riittävä lepo, että antaa aivojen levätä ja työstää oppimaansa omalla painolla ja ajalla (esim. nukkuessa tai urheillessa tai muuta tekemällä). Mä en alussa uskonut siihen, vaan paahdoin ihan täysillä, ajatuksella, että mikään ei riitä. Mutta nykyjään pidän taukoja aina kun se on mahdollista, ettei ole opetusta. Se valmennuspsykologinen materiaali jota luin, niin se pohjautu amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa oli tutkittu oppilaiden oppimista matemaattisluonnontiet. aineissa. Ne oppilaat, joilla oli lukemisen/laskemisen lisäksi 1-2 muuta mielenkiinnon kohdetta (työ, harrastus, hyväntekeväisyystyö ym.) menesty paremmin, kuin ne jotka vain opiskeli. Tässä samassa materiaalissa oli painotettu myös sitä lepoa ja liikunnan merkistystä.

Sitten toinen asia, noista harjoituskokeista, niin mähän en tee niitä lainkaan tänä vuonna. Viime vuonna ne tosissaan veti mielen niin matalalle ja itseensä uskominen ja kokoominen uuteen nousuun vei ihan käsittämättömiä voimavaroja, johon tänä vuonna päätin, että en lähde.
Kun lisäksi on todistetusti niin, että ihminen joka uskoo omiin suorituksiin ja kykyihin, niin ne pärjää paremmin, kun epäilijä. Jopa kuulemma siinä määrin, että epäiljiä joka oikeasti osaa, epäonnistuu todennäköisemmin, kuin henkilö jonka osaaminen on heikompaa, mutta joka elää ns. onnistumiskuplassa ja uskoo itseensä.

Viime vuoden pieleen menneiden harjoituskokeiden jälkeen ei kyllä ollut enää paljoakaan uskon rippeitä omaa osaamista kohtaan. Joten tänä vuonna kokeilen sellaista strategiaa ja taktiikkaa, että kerään tietoa ja taitoa - ja toki harjoittelen aikapaineen alla tekemistä, jota harjoittelen mm. kokeen avulla, mutta en lähetä sitä arvioitavaksi. Aion kerätä kaikki tunteet siitä, että osaan, enkä lannistaa itseäni pieleen menneillä tehtävillä ja alhaisilla ranking pisteillä. Viime vuonna ei kyllä paljoa lohduttanut se, että sanottiin, että sieltä alle 20%:laisista aina joku pääsee. Mä olin ihan maani myynyt viime vuonna ja räpiköin toukokuussa siellä itsetuntoni pohjamudissa. Kuten aiemmin olen kertonut, niin pääsykoe 2019 meni paremmin, kuin yksikään harjoituskoe viime vuonna, mikä oli niin ihme, sillä olinhan oppinut paljon, mutta se ei vain näkynyt harkkakokeissa.

Valmentajani mukaan tämä voi johtua myös muista tekijöistä. On kuulemma olemassa henkilöitä, jotka alisuorittaa joka kerta, kun ei ole tosi kyseessä. He kykenevät rehelliseen suoritukseen vasta siinä tilanteessa, kun tietävät, että tilanne on tosi. Siihen kuulemma vaikuttaa niin moni asia, ei pelkästää halu, vaan myös fysiologia; tilanteen täytyy olla tarpeeksi jännittävä että esim. adrenaliini ryöpsähtää ja lähtee (adrenergisten) reseptoreittensa vietäväksi. Tällaisiin mekanismeihin ei itse pysty vaikuttamaan, vaikka kuinka haluaisi. Jos itsestään tunnistaa tämän, niin on turha polkea itseään näillä alisuorituksilla maan rakoon ja vääristää omaakuvaa osaamisestaan ja osaamistasoa turhilla epäonnistumisilla. On osattava suojella itseään ja ylläpitää positiivista "minä osaan"-asennetta, koko harjoittelukauden ajan. Vain se johtaa haluttuun lopputulokseen. Se on vain se, että jokaisen pitää tunnistaa itsestään sen, miten ja millä tavoin työskentelee parhaiten ja millainen suorittaja itse on. Monelle muulle harjoituskoe toimii ikään kuin "sparrauslaitteena" ja tsemppaa suorituksissa ja jalostaa suoritusta suorittamaan aina vain paremmin. Silloin harjoituskoe on omiaan auttamaan kehityksessä.

Kerro millainen suorittaja sinä olet?

Poissa Betula

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 16
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #132 : 21.02.21 - klo:13:11 »
Sä oot Tupu selkeesti miettinyt omia suorituksia. Itellä on enemmän sellainen, että rakennan sitä koemenestystä ja parannan tasoa tasaisesti. Tai en tiedä miten tasaisesti, sillä onhan niissä heilahteluitakin ollut, silloin kun eteen on tullut aihealueita jotka ei ole tuttuja. Kyllähän mönkään mennyt koe harmittaa, se on selvä se, mutta siitä voi aina oppia ja ajattelen, että se toimii peilinä sille mitä osaan ja mitä en.
Mietin tuossa, ootko koskaan miettinyt, yhteyttä siihen, että mahdatkohan olla huono häviäjä myös noin muuten (tai oletko ollut lapsena), jos siis kyse, lauta-, kortti- tai puutarhapelit? Meinaan, jos huono tulos vie sulta noin paljon pohjaa ja kärsit siitä ns. suuria tappioita. Mulla on sisko, joka siis ei aikuisikään mennessä ole kunnolla oppinut häviämään peleissä ja se on kokenut myös muut epäonnistumiset suurina katastrooffeina, joista sitten rämpinyt ylös vasta kun aikansa niissä on märehtinyt. Toisaalta yleensä hän pärjää lajissa kuin lajissa ja on ollut koulussakin keskivertoa parempi, toisin kun minä, niin ehkä se suhtautuminen omiin suorituksiin on jo lähtökohtaisesti erilainen.
« Viimeksi muokattu: 21.02.21 - klo:13:17 kirjoittanut Betula »

Poissa Tupu2021

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 23
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #133 : 21.02.21 - klo:19:39 »
Olipa hauska kuulla siskostasi Betula ja pohdintojasi.  ;D  Mä en koe olleeni tai olevani kovinkaan kilpailuhenkinen, eikä mulla ole ollut sellaista intohimoa pelejä tai kilpailuja kohtaan. Koulussa olin keskiverto oppilas ja olin ihan tyytyväinen siihen. Silloin en muista murehtineeni epäonnistumisia niinkuin nyt. Mutta se voi johtua siitä, että panokset tässä lääkiskokeessa on niin paljon kovemmat ja sit se, että tää koe kun järjestetään vain kerran vuoteen, eikä sitä voi kuukauden tai edes puolen vuoden päästä uusia, niin sekin lisää sitä panosta tässä.

Poissa Katjusha

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 40
Vs: Kohteena lääkis: Kevät 2021
« Vastaus #134 : 22.02.21 - klo:09:35 »
haha, minä olen kyllä huono häviäjä. Minulle tulee hetken lamaannus ja sitten v*tu uutta päin ja tästä suon yli mennään että heilahtaa, eli onhan se melkoinen draiveri parhaimmillaan myöskin. Ennen lasta ehdin vetää 10 vuotta maratonia ja siinä itseäni vastaan kilpailin tietysti, vaikka osallistuin myös juoksutapahtumiin (ostettu motivaatio, paras motivaatio).
Joo, lepoa pitää ihmisen saada myöskin, ehdoton juttu. Väsyneenä ja uupuneena ei opi kyllä yhtään mitään. Mulla on viikon paras päivä opiskella lauantaiaamu klo 6 ja sunnuntaina klo 20 voi lapsensa viereen nukahtaa. Mafyyn kertyi reilu 20 h viikossa, se on voimille se maksimi työn ja perheen päälle.
Panokset on kyllä kovat tässä eli nyt ei keskiverto riitä.
Tällä viikolla toivottavasti saisin pidettyä rennon otteen, ehkä katson sitä koetta läpi vähän, että mikä meni pieleen, ja mitä olis voinut tarkemmalla työllä osata.

 

Seuraa meitä