Kirjoittaja Aihe: c = Hpo  (Luettu 8661 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
c = Hpo
« : 11.01.11 - klo:17:43 »
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

Poissa Liljeliini

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 47
Vs: c = Hpo
« Vastaus #1 : 09.05.11 - klo:23:01 »
Kysymys: Milloin käytetään tätä kaavaa, milloin pV=nRT?

Esim. pääsykoe 2005 jossakin tehtävässä oli ilmoitettu CO2sen osapaineeksi jotain, ja kysyttiin konsentraatiota. Tuo piti laskea tuon Henryn avulla, tuo yleinen kaasulakikaavahässäkkä ei antanut oikeaa vastausta. Miksi ei?

Poissa Tonski

  • Älyvuotaja
  • **
  • Viestejä: 253
Vs: c = Hpo
« Vastaus #2 : 09.05.11 - klo:23:44 »
Kysymys: Milloin käytetään tätä kaavaa, milloin pV=nRT?

Esim. pääsykoe 2005 jossakin tehtävässä oli ilmoitettu CO2sen osapaineeksi jotain, ja kysyttiin konsentraatiota. Tuo piti laskea tuon Henryn avulla, tuo yleinen kaasulakikaavahässäkkä ei antanut oikeaa vastausta. Miksi ei?

Jos sulla on joku kaasujen seos, niin yksi seoksen komponenteista (kaasuista) ei aiheuta koko seoksen totaalipainetta. Henryn laissa on siis kysymys jonkin kaasun aiheuttamasta osapaineesta kaasujen seoksessa, eli käsittääkseni se paine, jonka se aiheuttaa siinä seoksessa. Kaavan pV = nRT paine p taas taitaapi tarkoittaa koko painetta, joka vaikuttaa siinä systeemissä, johon tuota kaavaa satutaan soveltamaan, ja jonkin seoksen kokonaispaine ainakin loogisesti ajateltuna on suurempi, kuin seoksessa vaikuttavan kaasun aiheuttama osapaine.

Jos olen väärässä tai selitän puutaheinää niin viisaammat korjatkaa.

Poissa willie55

  • Perusvuotaja
  • Viestejä: 16
Vs: c = Hpo
« Vastaus #3 : 10.05.11 - klo:00:16 »
Kysymys: Milloin käytetään tätä kaavaa, milloin pV=nRT?

Esim. pääsykoe 2005 jossakin tehtävässä oli ilmoitettu CO2sen osapaineeksi jotain, ja kysyttiin konsentraatiota. Tuo piti laskea tuon Henryn avulla, tuo yleinen kaasulakikaavahässäkkä ei antanut oikeaa vastausta. Miksi ei?

Jos sulla on joku kaasujen seos, niin yksi seoksen komponenteista (kaasuista) ei aiheuta koko seoksen totaalipainetta. Henryn laissa on siis kysymys jonkin kaasun aiheuttamasta osapaineesta kaasujen seoksessa, eli käsittääkseni se paine, jonka se aiheuttaa siinä seoksessa. Kaavan pV = nRT paine p taas taitaapi tarkoittaa koko painetta, joka vaikuttaa siinä systeemissä, johon tuota kaavaa satutaan soveltamaan, ja jonkin seoksen kokonaispaine ainakin loogisesti ajateltuna on suurempi, kuin seoksessa vaikuttavan kaasun aiheuttama osapaine.

Jos olen väärässä tai selitän puutaheinää niin viisaammat korjatkaa.

Oikeastaan on hyvä tehdä ero näiden kahden yhtälön välillä. Ideaalikaasun yhtälöä käytetään, kun puhutaan kaasuista, mutta henryn lakia kun kyse on nesteistä. Eli jos meillä on suljettu astia, jossa on vettä ja ilmaa, niin silloin ilmasta voidaan laskea tiettyjä asioita yhtälöllä pV=nRT. Jos taas halutaan laskea, kuinka paljon ilmasta on liennut fysikaalisesti veteen kaasun ainesosia, käytetään henryn lakia. Tässä on vielä hyvä mainita Daltonin laki, minkä mukaan kaasussa olevien aineiden osapaineiden summa on kokonaispaine.
 
Esimerkiksi meillä on huoneessa astia, jonka pohjalla on vettä ja siellä on yksi litra ilmaa (n=1 mol). Jos haluaisimme ratkaista veden konsentraation, täytyisi ensin laskea astiassa olevan ilman paine ja tähän käyttäisimme kaavaa pV=nRT. Paineeksi saadaan 2436.0765 kPa. Koska happea on ilmasta 21%, aiheuttaa se 21% tuosta paineesta, eli hapen osapaine on 511.5757kPa. Kun tämän sitten sijoittaa Henryn lakiin, niin siitä saisi hapen konsetraation vedessä. Henryn vakio on 12 mirkomol/l*Pa, eli tästä saadaan hapen konsentraatioksi 6.138909 mmol/l

Esimerkki on päästä keksitty ja saattaa siinä virheitäkin olla, mutta toivottavasti pääpointti tuli perille


Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
Vs: c = Hpo
« Vastaus #4 : 10.05.11 - klo:02:09 »
c = Hpo

Kaasu liukenee veteen Henryn lain mukaan.

Jos tiedetään kaasun osapaine nesteen ulkopuolella, saadaan kaavasta kaasun konsentraatio nesteessä.

Paljonko on hapen konsentraatio Pyhäjärvessä, jos järvi on meren pinnan tasolla?
« Viimeksi muokattu: 10.05.11 - klo:02:11 kirjoittanut emn »
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

 

Seuraa meitä