Kirjoittaja Aihe: Apua entalpialaskuihin? (lukio)  (Luettu 19138 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa mssd2012

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 531
  • Sukupuoli: Nainen
  • 1. haku Helsinkiin yleiselle 2012
Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« : 08.07.11 - klo:14:03 »
Kirjassa sanotaan delta H= H (reaktiotutteet) - H (lähtöaineet)
 
Kuitenkin kirjan esimerkissä lähtöaineiden sidosten purkamiseen sidosenergioita laskemalla tarvitaan energiaa 16 052 kJ
Lopputuotteiden sidosten muodostuessa vapautuu energiaa -20 222 kJ

Jos se laskettaisiin reaktiotuotteet-lähtöaineet, tulokseksi tulisi -36 274 kJ (??)
(Tällä tavalla me laskettiin niitä lukiossa sillon kun kävin tän kurssin. Opettaja aina keksi kaikki laskut päästään, eikä niihin ollut oikeita vastauksia olemassakaan..
Enemmistön äänimäärä ratkaisi tuloksen.. Mutta näin me niitä laskettiin.)

Kuitenkin kirjassa ne on laskettu yhteen eli vastaus on 4,2 MJ

Kaikki muutkin tämän Moolisarjan tehtävät tältä Entalpia-alueelta on rakennettu niin, että ne entalpiat lasketaankin yhteen.

Miten nämä pitäisi laskea? Oikeasti?

« Viimeksi muokattu: 08.07.11 - klo:16:49 kirjoittanut mssd2012 »

lääkäri10

  • Vieras
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #1 : 09.07.11 - klo:15:07 »
Lue moolin teoria hitaasti ja kunnolla ensiksi läpi ja iske sitten laskuun uudestaan kiinni. Katson myöhemmin kyseisen laskun, jos muistan. Laitan sitten oman näkemykseni siitä.

lääkäri10

  • Vieras
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #2 : 09.07.11 - klo:15:53 »
laita vielä mikä kurssi ja tehtävän numero

Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #3 : 09.07.11 - klo:16:48 »
Kirjassa sanotaan delta H= H (reaktiotutteet) - H (lähtöaineet)
 
Kuitenkin kirjan esimerkissä lähtöaineiden sidosten purkamiseen sidosenergioita laskemalla tarvitaan energiaa 16 052 kJ
Lopputuotteiden sidosten muodostuessa vapautuu energiaa -20 222 kJ

Jos se laskettaisiin reaktiotuotteet-lähtöaineet, tulokseksi tulisi -36 274 kJ (??)
(Tällä tavalla me laskettiin niitä lukiossa sillon kun kävin tän kurssin. Opettaja aina keksi kaikki laskut päästään, eikä niihin ollut oikeita vastauksia olemassakaan..
Enemmistön äänimäärä ratkaisi tuloksen.. Mutta näin me niitä laskettiin.)

Kuitenkin kirjassa ne on laskettu yhteen eli vastaus on 4,2 MJ

Kaikki muutkin tämän Moolisarjan tehtävät tältä Entalpia-alueelta on rakennettu niin, että ne entalpiat lasketaankin yhteen.

Miten nämä pitäisi laskea? Oikeasti?

Δ = muutos; loppuarvo miinus alkuarvo

Laske koko lasku tähän (tai scanna se kuvaksi; liitä ), tai liitä se Googlen dokumentteihin ( jaa muille )  ja näytä muille kuinka olet laskenut sen. Sen jälkeen alkaa älyvirta.
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

Etepp

  • Vieras
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #4 : 09.07.11 - klo:20:43 »
-
« Viimeksi muokattu: 30.06.18 - klo:01:49 kirjoittanut Etepp »

Poissa mssd2012

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 531
  • Sukupuoli: Nainen
  • 1. haku Helsinkiin yleiselle 2012
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #5 : 10.07.11 - klo:22:55 »
Entalpia tarkoittaa aineen lämpösisältöä eli sisäenergiaa (likimäärin sidosenergiaa), joka ei voi koskaan olla negatiivinen :) Luvut on vissiin annettu hämäävästi. Sidosten muodostuessa vapautuu yhtä paljon energiaa kuin niiden hajottamiseen tarvitaan.

Tuotteiden entalpia on siis tuossa 20 222 kJ ja lähtöaineiden 16 052 kJ. Muuten tuo ei oikein käy järkeeni :-[

Mutta eksotermiselle reaktiolle annetaan negatiivinen arvo, koska siinä vapautuu energiaa. Ihmettelen tuota vaan siksi, koska meillä ne laskettiin JUURI niin.. Eli jos olisi esim - 50 kJ tuotteissa ja vaikka 20 kJ lähtöaineissa niin meille lukiossa opetettiin, että se laseketaan -50 kJ - 20 kJ = -70 kJ .. Hassuahan se on, mutta näin meille opetettiin. Nyt kun sitä ajattelee niin eihän siinä mitään järkeä ole.. Opettaja kyllä taisi todeta, ettei ylppäreissä koskaan ole laskettua entalpioita sidosenergioitten avulla. Noh, sainpahan monta tuntia kulumaan siihen kun ihmettelin miksi en saanut laskuja oikein.. Lopulta kuitenkin sain ne molemmat tehtyä ja ihan oikeat vastauketkin...


Etepp

  • Vieras
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #6 : 11.07.11 - klo:00:18 »
-
« Viimeksi muokattu: 30.06.18 - klo:01:49 kirjoittanut Etepp »

Poissa Rigor Mortis

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 48
  • Sukupuoli: Mies
  • LL
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #7 : 16.07.11 - klo:11:12 »
Entalpia tarkoittaa aineen lämpösisältöä eli sisäenergiaa (likimäärin sidosenergiaa), joka ei voi koskaan olla negatiivinen :) Luvut on vissiin annettu hämäävästi. Sidosten muodostuessa vapautuu yhtä paljon energiaa kuin niiden hajottamiseen tarvitaan.

Tuotteiden entalpia on siis tuossa 20 222 kJ ja lähtöaineiden 16 052 kJ. Muuten tuo ei oikein käy järkeeni :-[
En nyt tahtoisi niuhottaa, mutta entalpia eli lämpösisältö on eri asia kuin sisäenergia. Entalpia ja oikeastaan koko lämpöoppi on pohjimmiltaan sen verran haastavaa kemiaa/fysiikkaa, että ei sitä lukiokursseilla käydä oikeasti läpi. Ainoastaan neuvotaan, kuinka tietyn tyyppiset laskut voidaan (likimäärin) laskea.

Entalpia laskuja voidaan käsitellä sidosenergian muutoksen avulla (kuten Galenoksessa). Tällöin lasketaan lopputuotteiden sidosentalpiat yhteen ja lasketaan lähtöaineiden sidosentalpiat yhteen, jonka jälkeen lopputuotteiden summasta vähennetään lähtöaineiden summa. Saatu arvo kuvaa kyseisen reaktion entalpian muutosta (reaktioentalpia) ja jos se on negatiivinen, kyseessä on eksoterminen reaktio. Endotermiselle reaktiolle erotus on positiivinen (eli reaktio ei tapahdu spontaanisti vaan siihen on tuotava ulkopuolista energiaa). Tässä siis käytettiin kahta erilaista entalpiaa: sidosentalpiaa ja reaktioentalpiaa. Reaktioentalpia saadaan laskettua aineiden sidosentalpioista. Sidosentalpia ei voi olla negatiivinen, mutta reaktioentalpia voi olla.

Poissa emn

  • Hypervuotaja
  • ****
  • Viestejä: 2892
  • Sukupuoli: Mies
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #8 : 16.07.11 - klo:11:43 »
Entalpia tarkoittaa aineen lämpösisältöä eli sisäenergiaa (likimäärin sidosenergiaa), joka ei voi koskaan olla negatiivinen :) Luvut on vissiin annettu hämäävästi. Sidosten muodostuessa vapautuu yhtä paljon energiaa kuin niiden hajottamiseen tarvitaan.

Tuotteiden entalpia on siis tuossa 20 222 kJ ja lähtöaineiden 16 052 kJ. Muuten tuo ei oikein käy järkeeni :-[
En nyt tahtoisi niuhottaa, mutta entalpia eli lämpösisältö on eri asia kuin sisäenergia. Entalpia ja oikeastaan koko lämpöoppi on pohjimmiltaan sen verran haastavaa kemiaa/fysiikkaa, että ei sitä lukiokursseilla käydä oikeasti läpi. Ainoastaan neuvotaan, kuinka tietyn tyyppiset laskut voidaan (likimäärin) laskea.

Entalpia laskuja voidaan käsitellä sidosenergian muutoksen avulla (kuten Galenoksessa). Tällöin lasketaan lopputuotteiden sidosentalpiat yhteen ja lasketaan lähtöaineiden sidosentalpiat yhteen, jonka jälkeen lopputuotteiden summasta vähennetään lähtöaineiden summa. Saatu arvo kuvaa kyseisen reaktion entalpian muutosta (reaktioentalpia) ja jos se on negatiivinen, kyseessä on eksoterminen reaktio. Endotermiselle reaktiolle erotus on positiivinen (eli reaktio ei tapahdu spontaanisti vaan siihen on tuotava ulkopuolista energiaa). Tässä siis käytettiin kahta erilaista entalpiaa: sidosentalpiaa ja reaktioentalpiaa. Reaktioentalpia saadaan laskettua aineiden sidosentalpioista. Sidosentalpia ei voi olla negatiivinen, mutta reaktioentalpia voi olla.

Kiitos, selvensi hienosti.

Luin tätä topicia puolihuolimattomasti aikoinaan ja eilenkin hieman mietin autoillessani, kun ei oikein asiat täsmänneet, mutta noinhan se on.
"The more I practice, the luckier I get."
 -Jerry Barber

Etepp

  • Vieras
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #9 : 22.07.11 - klo:20:49 »
-
« Viimeksi muokattu: 30.06.18 - klo:01:48 kirjoittanut Etepp »

Poissa Rigor Mortis

  • Tehovuotaja
  • *
  • Viestejä: 48
  • Sukupuoli: Mies
  • LL
Vs: Apua entalpialaskuihin? (lukio)
« Vastaus #10 : 24.07.11 - klo:13:59 »
Entalpia tarkoittaa aineen lämpösisältöä eli sisäenergiaa (likimäärin sidosenergiaa), joka ei voi koskaan olla negatiivinen :) Luvut on vissiin annettu hämäävästi. Sidosten muodostuessa vapautuu yhtä paljon energiaa kuin niiden hajottamiseen tarvitaan.

Tuotteiden entalpia on siis tuossa 20 222 kJ ja lähtöaineiden 16 052 kJ. Muuten tuo ei oikein käy järkeeni :-[
En nyt tahtoisi niuhottaa, mutta entalpia eli lämpösisältö on eri asia kuin sisäenergia. Entalpia ja oikeastaan koko lämpöoppi on pohjimmiltaan sen verran haastavaa kemiaa/fysiikkaa, että ei sitä lukiokursseilla käydä oikeasti läpi. Ainoastaan neuvotaan, kuinka tietyn tyyppiset laskut voidaan (likimäärin) laskea.

Entalpia laskuja voidaan käsitellä sidosenergian muutoksen avulla (kuten Galenoksessa). Tällöin lasketaan lopputuotteiden sidosentalpiat yhteen ja lasketaan lähtöaineiden sidosentalpiat yhteen, jonka jälkeen lopputuotteiden summasta vähennetään lähtöaineiden summa. Saatu arvo kuvaa kyseisen reaktion entalpian muutosta (reaktioentalpia) ja jos se on negatiivinen, kyseessä on eksoterminen reaktio. Endotermiselle reaktiolle erotus on positiivinen (eli reaktio ei tapahdu spontaanisti vaan siihen on tuotava ulkopuolista energiaa). Tässä siis käytettiin kahta erilaista entalpiaa: sidosentalpiaa ja reaktioentalpiaa. Reaktioentalpia saadaan laskettua aineiden sidosentalpioista. Sidosentalpia ei voi olla negatiivinen, mutta reaktioentalpia voi olla.

Kiitos, selvensi hienosti.

Luin tätä topicia puolihuolimattomasti aikoinaan ja eilenkin hieman mietin autoillessani, kun ei oikein asiat täsmänneet, mutta noinhan se on.
Anteeksi väärä info! Itse ajattelin, että sisäenergia ja entalpia tarkoittaa samaa, eli aineessa olevaa energiaa hiukkasten liikkeessä, pyörimisessä ja sidoksissa.. Tämä aineen energia sitten muuttuu reaktion seurauksena.. Mutta en nyt ala enää sekoittamaan kenekään päätä, mutta oma on kyllä vähän seikaisin :P jos Mortis tai muu jaksaisi selventää sisäenergian ja entalpian eroa, niin mielenkiintoa riittäisi :)
Sisäenergia U tarkoittaa systeemin sisään varastoitunutta energiaa, josta osan se voi luovuttaa tehdessään työtä. Tällöin  Udelta = Qdelta - Wdelta, missä  Qdelta on systeemiin tuotu lämpöenergia ja  Wdelta on systeemin tekemä työ. Tässä täytyy tarkkaan miettiä etumerkit (+/-). Jos systeemi saa lisää energiaa, eli siihen tuodaan lämpöä tai mekaanista työtä, on tuon suureen etumerkki +. Jos systeemi menettää lämpöä tai tekee työtä, tulee etumerkiksi -. Sisäenergia on systeemissä varastoitunut atomien ja molekyylien lämpöliikkeeseen. Mikäli systeemi tekee työtä (eikä siihen tuoda ulkopuolelta energiaa), systeemin sisäenergia pienenee eli lämpöliike pienenee. Mitä vahvempia sidoksia systeemissä on, sitä kovemmin ne kahlitsevat partikkelit toisiinsa. Tältä pohjalta on loogista, että vahvempien sidosten muodostuminen vähentää systeemin sisäenergiaa. Koska energian määrä systeemin ja ympäristön välilä on vakio, täytyy ympäristön sisäenergian muutoksen olla positiivinen eli ympäristöön vapautuu energiaa (eksoterminen reaktio).

Entalpia (tunnus H) tarkoittaa lämpösisältöä. Entalpian absoluuttista arvoa ei voida määrittää, mutta entalpian muutos voidaan määrittää. Eli Hdelta = Hloppu - Halku. Käytännössä - pääsykokeen kannalta - entalpian ja sisäenergian erottaminen on hieman niuhottamista. Ne kuitenkin ovat pohjimmiltaan tyystin eri asioita. Käytännössä entalpian ja sisäenergian ero tulee esille ainoastaan muuttuvassa paineessa tai muuttuvassa tilavuudessa tapahtuvissa reaktioissa, sillä entalpiaa voidaan käsitellä lausekkeella H = U + pV, missä U on sisäenergia, p on paine ja V on tilavuus. Esimerkiksi palamisessa vapautuvan kaasun tilavuus kasvaa sitä mukaan kuin palaminen etenee eli kaasu tekee työtä ympäröivää ilmaa vastaan, jolloin pV saa nollasta poikkeavan arvon. Tällöin H on erisuuri kuin U.

Entalpiasta on vaikea antaa mitään yksinkertaista selitystä. Tosiaankaan entalpiaa ei järkevällä tasolla selitetä lukiofysiikassa tai -kemiassa. Uskoisin, että entalpialaskuista on täysin riittävää osata laskea entalpian muutos annettujen loppu- ja alkuentalpioiden erotuksesta. Toki myös nuo loppu- ja alkuentalpiat on syytä osata laskea, jos sidosentalpiat on annettu (ks. Galenos tai aiempi viestini).

 

Seuraa meitä